Anna teki kaksi konkurssia: ”Muutimme retkeilyautoon asumaan”
Lisää aiheesta
Anna Saari ajatteli, että konkurssi on pahinta, mitä yrittäjälle vo tapahtua. Kun hän haki kaksi yritystään konkurssiin, se olikin helpotus ja alku uudelle.
Kun Anna Saari perusti yhtiökumppaninsa kanssa kahvila-ravintolan Turun keskustaan vuonna 2019, hän ei aavistanut, miten haastavia vuosia olisi edessä.
Ensin koronapandemia sulki kahvilan ovet ja pakotti keksimään uusia ansaintakeinoja. Kumppanukset perustivat 2021 toisen yrityksen, joka keskittyi ketoruokavalioon. Yritys kasvoi vauhdilla, kunnes Ukrainan sota muutti kaiken.
Korona-aika oli muuttanut kulutustottumuksia ja inflaatio laski ostovoimaa. Moni oli siirtynyt etätyöskentelyyn. Lounasasiakkaiden määrä ja myynti laskivat. Sodan myötä raaka-aineiden hinnat jopa tuplaantuivat.
Huhtikuussa Saarelle selvisi, että kirjanpitäjä oli unohtanut ilmoittaa verottajalle joulukuun alvit, jonka vuoksi korona-aikana tehty verojen maksujärjestely raukesi. Saarella oli yhtiökumppaninsa kanssa kaksi viikkoa aikaa maksaa joulukuun ja maksujärjestelyn alvit, yhteensä noin 6600 euroa.
– Julkaisimme avunhuudon somessa, ja ihmiset auttoivat. Saimme maksettua summan, mutta siihen meni vähäinenkin puskuri, jonka olimme keränneet.
Kaksi konkurssia kerralla
Viimeinen niitti oli marraskuussa maksettavaksi tullut syyskuun 1600 euron sähkölasku.
– Kahvilamyynnillä ei yhtäkkiä kateta yli tuhannen euron laskun kasvua, Anna Saari sanoo.
Saari teki pitkiä päiviä ja huomasi voimiensa loppuvan. Hän olisi halunnut myydä liiketoiminnan, mutta huonossa taloustilanteessa sille ei ollut ostajia.
– Avauduin vaikeasta tilanteestamme tutulle lakimiehelle, joka kysyi, tiedänkö mitä konkurssi tarkoittaa. Olin ajatellut, että se olisi häpeällisintä, mitä elämässä voisi tapahtua. Mutta kun kuulin faktat, päätin, että haemme molemmat yrityksemme konkurssiin. Se oli lopulta valtava helpotus.

Yritykset haettiin konkurssiin joulukuussa 2022. Samalla Saarelta, hänen yhtiökumppaniltaan ja neljältä työntekijältä loppuivat työt.
Saari ilmoitti työntekijöille tilanteesta heti, kun allekirjoitettu konkurssihakemus lähetettiin käräjäoikeuteen. Konkurssilakimies hoiti työntekijöiden viralliset irtisanomiset ja palkkaturva työntekijöiden irtisanomisajan palkat.
Kahvilan irtaimisto huutokaupattiin. Arviolta 60 000–100 000 euron tavaroista saatiin huutokaupassa 11 000 euroa. Taloustilanne oli niin heikko, ettei kukaan kaivannut ravintola- ja kahvilalaitteita.
Saari yllättyi siitä, miten helppoa konkurssilla oli päästä eroon yrityksistä.
– Olin kauhulla ajatellut, millä voimavaroilla siivoan paikan ja pesen rasvakaivon, kun olin ihan loppu. Lopulta vain annoin liiketilan avaimet konkurssilakimiehelle ja olin vapaa. Sinne jäivät salaatit, tomaatit, kastikkeet, pakasteet, ihan kaikki.
”Konkurssin ei tarvitse viedä unelmia”
Henkisesti ja taloudellisesti konkurssi oli kova isku. Haastavinta Saarelle oli hyväksyä konkurssi ja se, ettei hän ole yhtä kuin yrityksensä.
– Ajattelin, että olen epäonnistunut isosti. Ihmisiä jäi työttömäksi, asiakkailla ei ollut enää paikkaa, minne tulla. Jäin velkaa yrityksille, myös pienyrittäjille, joista oli tullut ystäviäni.
Juuri se oli Saarelle vaikeimpia asioita.
– Piti mennä pyytämään anteeksi tuhansien eurojen velkoja ja kysyä, voimmeko koskaan enää tehdä yhteistyötä, ja olenko ihan paska tyyppi. He sanoivat, että lopeta tuollainen. Se oli bisnestä, jossa on riskinsä.
Saarelle jäi kahdesta yrityksestä yrityslainoja maksettavaksi noin 50 000 euroa. Velkasumma olisi voinut olla moninkertainen.
– Siihen vaikuttaa yhtiömuoto. Toiminimellä olisimme olleet vastuussa kaikesta. 50 000 euroa ei kuulostanut kamalan pahalta vaan summalta, joka on maksettavissa takaisin.
Saaren omalla nimellään takaamat yrityslainat siirtyivät pankeilta perintätoimistoille. Ulosoton kautta kaikki velat olisivat rauenneet alle viidessä vuodessa, mutta Saari halusi välttää ulosoton ja sen myötä luottotietojen menetyksen.
– Minulle on tärkeää pystyä toteuttamaan unelmiani. Konkurssien ei tarvitse viedä sitä minulta.
Anna ei ollut yhtä kuin yrityksensä. Yrittämisessä on riskinsä, jotka nyt konkretisoituivat.
Saari päätyi ottamaan vakuudetonta lainaa, jolla kuittasi velat. Hänen tavoitteenaan on maksaa laina pois viidessä vuodessa. Hän on laskenut maksaneensa puolessatoista vuodessa pelkkiä korkoja ja kuluja 13 110 euroa. Se motivoi maksamaan velat pois nopeasti.
Yrittäminen houkuttelee yhä
Konkurssien jälkeen Saari päätti puolisonsa Miron kanssa toteuttaa heidän suuren unelmansa. He luopuivat vuokra-asunnostaan ja lähes koko omaisuudestaan, ja ostivat 90 000 euron matkailuauton, jossa pari on asunut pari vuotta. Unelman toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista, jos Saari olisi antanut velkojensa mennä ulosottoon.

– Konkurssi ei ollut syy muuttaa asuntoautoon vaan se oli pitkäaikainen haaveemme, jonka pystyimme toteuttamaan konkurssin ansiosta. Yhtäkkiä en joutunutkaan enää käyttämään kaikkea aikaani ja energiaani yrityksen pyörittämiseen vaan minulla oli vapaa-aikaa ja mahdollisuus käydä palkkatyössä.
Rankat yrittäjävuodet ja konkurssit saivat Saaren miettimään, mitä hän elämältään haluaa. Vapaus, vapaa-aika ja oma hyvinvointi ovat Saarelle nykyään tärkeitä. Hän palasi työelämään ensin keikkatyöläiseksi ravintola-alalle, ja viime keväänä asiantuntijatehtäviin ja yrittäjäksi.
– Työskentelen EU-hankkeessa asiantuntijana ja lisäksi sivutoimisena yrittäjänä. Saan tehdä sitä, mistä eniten nautin eli olla tekemisissä pienten yritysten kanssa ja järjestää heille koulutusta digitaalisissa taidoissa. Yrittäjyydestä nautin edelleen. Yrittäjänä on mahdollisuus tehdä unelmaa. Toiset unelmat lähtevät lentoon, toiset eivät.
Konkurssi ei ole tavoite, mutta sen pelko ei saa estää elämästä tai unelmoimasta.
Moni on kysellyt, aikooko Saari perustaa uuden kahvilan.
– Kahvilassa oli hienoja hetkiä ja upeita kohtaamisia, mutta jatkuva eurojen laskeminen oli raskasta. Koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan, mutta olen varma, etten enää koskaan perusta ravintolaa.
Konkurssia Saari ei enää pelkää eikä häpeä.
– Jenkeissä kunnon yrittäjä on vasta, kun on tehnyt viisi konkurssia. Siellä ajatellaan, että bisnestä ymmärtää vasta, kun on nähnyt sen kaikki puolet. Minulla on jo kaksi pistettä. Ei konkurssi ole mikään tavoite, mutta sen pelko ei saa estää elämästä ja toteuttamasta unelmia, Saari sanoo.
Lue myös
- ”Olisin päässyt nopeammin eteenpäin, jos olisin tehnyt näin heti” – nämä asiat aloitteleva valokuvausyrittäjä oppi virheistään
- Siskokset saivat konkurssista arvokasta oppia yrittäjyyteen – nyt he valmistavat hävikkihedelmistä ekologisia puhdistustuotteita
- Ensimmäinen yritys opetti taloudenhallinnan tärkeyden – deittisovellusyrittäjä antaa 10 vinkkiä yrityksen taloutta pohtiville
- Kaksi konkurssia kokenut yrittäjä Juha Peltonen neuvoo: Ole rehellinen itsellesi ja hanki oma elämä
- Konkurssi ei ollutkaan maailmanloppu – Asmo Saloranta epäonnistui julkisesti hälventääkseen vararikon stigmaa