Siinä on asennetta, kun Mika Halttunen rymyää rokkikukkomaisesti Rymy-Eetun lavalle Band of Angels -bändin laulusolistina. Aloitusbiisi, Aki Sirkesalon Hikinen iltapäivä sopii hyvin lokakuun lopun vesisateeseen.

Samalla heittäytymisellä iittiläisestä Halton Oy:stä on tullut globaali, vaativia sisäilmaratkaisuja valmistava yritys, joka työllistää 1900 ihmistä ja jolla on tuotantoa yhdeksässä maassa.

Myös Haltonin yhdysvaltalaisasiakkaat ovat olleet ihmeissään, kun messujen asiakastilaisuuden laulusolistina saattaa hääriä itse hallituksen puheenjohtaja Halttunen.

– Olen sanonut meidän porukoille, että kertovat kun tästä rupeaa olemaan haittaa, mutta vielä kuulemma asiakkaat ovat olleet innoissaan, Halttunen naureskelee.

Mika Halttunen ikkunan edessä yrityksen pääkonttorissa Triplassa.
Haltonin pääkonttori sijaitsee Kauppakeskus Triplan 14. kerroksessa. Toimisto on palkittu muun muassa hyvinvointiin tähtäävistä edistyksellisistä sisäilmaratkaisuistaan.

Rock ja laulaminen ovat yli kuusikymppiselle Mika Halttuselle elämänmittainen intohimo. Samalla tapa kertonee myös siitä, että työ ja Haltonin menestys ovat hänelle sitä yhtä lailla, ja hän on valmis pistämään itsensä rohkeasti likoon firman puolesta. Sekä siitä, että hän ei ota itseään turhan vakavasti.

Kansainvälisille markkinoille heti alusta asti

Mika Halttunen nimeää Haltonin menestyksen peruselementeiksi kansainvälistymisen, teknologian ja erikoistumisen.

Iittiläinen 10 hengen yritys Halton perustettiin vuonna 1969. Alusta asti Haltonilla ajateltiin isosti. Jo se, että Mika Halttusen isä Seppo Halttunen nimesi yrityksen Haltoniksi eikä Halttusen peltisepänliikkeeksi, kertoo että yritys tähtäsi saman tien kansainvälisille markkinoille. Sitä paitsi Halton kuulosti vähän Hiltonilta, jo 1960-luvulla tunnetulta luksushotelliketjulta.

Tuotteiksi valikoituivat ensin myymälälaitteet, esimerkiksi erilaiset kylmäkoneet, myöhemmin sisäilmaratkaisut. Jälkimmäiset veivät yrityksen maailmankartalle.

– Suomi on ”saari” Euroopan pohjukassa ja isot markkinat ovat kaukana. Haltonilla on fyysisesti isoja tuotteita täynnä ilmaa, joten oli järkevää lähteä voimallisesti isoille markkinoille, Mika Halttunen kertaa, miksi yritys lähti jo alkuvuosina laajentamaan omaa tuotantoa ulkomaille.

Oli turha antaa tasoitusta kilpailijoille pitkillä kuljetusmatkoilla.

Ensimmäisenä Halton laajensi yritystoimintaansa Kanadaan vuonna 1978. Seuraavaksi oli vuorossa oma myyntiorganisaatio Eurooppaan. 1980-luvun lopussa Halton osti tehtaita Ranskasta.

– Ensin päätetään ja sitten vaan lähdetään tekemään, periksi ei anneta, on meikäläisten tapa toimia. Kuten siinä amerikkalaisessa sanonnassa: If there’s a will there’s a way. Kunhan tahtoa on, keino löytyy aina, Halttunen kuvaa.

Mika Halttunen peilikuvansa kautta kahtena
MIka Halttunen sanoo oppineensa isältään, että bisnes ja yrittäminen on paljolti kiinni asenteesta.

– Jotain kertoo se, että Kanadaan mennessämme isäni puhui joukosta parhaiten englantia – eikä hän puhunut hyvin. Ja kun meistä tuli ranskalaisia, ainoa ranskaa puhuva yrityksessä oli isäni sihteeri. Hän oli opiskellut kieltä muutaman vuoden kansalaisopistossa, Halttunen kertoo.

Tuotantoa ei ole siirretty halpatuotantomaihin, vaan sinne missä on asiakkaat. Näin ollaan asiakkaiden iholla.

Kansainvälistymisinnosta huolimatta Haltonin tuotantoa ei ole siirretty halpatuotantomaihin, vaan sinne missä ovat asiakkaat. Näin ollaan asiakkaiden iholla ja varmistetaan asiakasymmärrys.

Samaan aikaan yritys on korostetun suomalainen. Iittiläisyys ei lähde Haltonista eikä Halton Iitistä. Iitin Kausalassa on yhä yrityksen suurin tehdas, vaikka suuri osa yrityksen tuotannosta ja liikevaihdosta tuleekin nykyään Amerikoista. Ja Iitin Radansuussa Halttunen treenaa yhä alkuperäisen bändinsä, Ärräpää Orchestran kanssa.

Erikoistuminen ja teknologinen osaaminen veivät Mestareiden liigaan

Vaativat ilmanvaihtoratkaisut vaativat korkeaa teknologista osaamista, ja sitä Haltonilta löytyy. Yritykselle on myönnetty 261 patenttia viimeisten 10 vuoden aikana.

Puhtaan sisäilman merkitys on kasvanut maailmassa dramaattisesti viime vuosikymmeninä, ja se on toki avittanut Haltonin kasvua. Mutta nimenomaan yhden asian tajuaminen vei yrityksen Halttusen mukaan maailman huipulle: se on erikoistuminen.

1990-luvun lopussa Haltonin päätöksenteko puuroutui, ja yrityksessä mietittiin miten saada se joustavammaksi. Yrityksessä päätettiin testata erikoistumista ja suunnitella tuote erityisesti laivateollisuudelle. Se osoittautui menestykseksi.

Nykyään muita liiketoiminnan kivijalkoja ovat esimerkiksi ammattikeittiöiden ja terveydenhuoltoalan erikoisratkaisut. Kullakin toimialalla on omat erikoistuneet asiakkaansa ja omat tavat toimia, ja niche on bisnekselle tarpeeksi iso.

Erikoistuminen on viety niin pitkälle, että tehtaat erikoistuvat kyseiselle toimialalle, ja jopa jakelutie on kullakin omansa.

– Kun tämä oli meillä tajuttu, kasvu nousi ihan uusiin lukemiin. Nyt ollaan maailman parhaita, ja pelataan sisäilmaratkaisujen Mestareiden liigassa, Halttunen kehaisee.

Ihmisten merkitys ratkaiseva

Mika meni isälleen kesätöihin ensi kertaa vuonna 1974. Isällä oli palo yrittäjäksi − kaikki lähtee asenteesta, sen Mika oppi isältään jo varhain. 

Haltonilla on ollut periaatteena, että yksiköt pidetään suhteellisen hallittavina. 100 työntekijän raja oli isä-Halttusen periaatteena, mutta siitä on vähän lipsuttu.

– Mutta ikinä ei olla niin kasvottomia, ettei meitä tunnettaisi. Meillä halutaan pitää perheyrityksen perhefiilis, Mika Halttunen sanoo.

Hänen mukaansa näin on helpompaa pitää fokusta siinä, mikä on tärkeää. Esimerkiksi siitä että asiakkaat maksavat heidän palkkansa.

Mika puhuu paljon isänsä luomista johtamisen periaatteista, mutta hänen on ollut myös luotava oma tapansa johtaa.  

Seppo Halttunen oli patruunamainen, vahva, nopea päätöksentekijä. Mika Halttunen taas halusi saada ihmiset ottamaan itse vastuuta ja rakentaa tiimejä vastuunkantajiksi.

Ihmisten merkitys on ollut menestykselle ratkaiseva. Luottotyöntekijöitä on ollut helppo lähettää maailmalle levittämään Halton-henkeä.

Ihmisten merkitys on ollut Haltonin menestykselle ratkaiseva, ja on sitä edelleen. Luottotyöntekijät ovat pysyneet talossa, ja heitä on ollut helppo lähettää avaamaan uusia yksiköitä ja levittämään Halton-henkeä.

– Meidän osaamisemme on näissä ihmisissä. Isän alkuperäisiä ajatuksia oli, että annetaan ihmisille mahdollisuus kasvaa. Ja siksi meidän yrityksenä pitää kasvaa, koska kasvu tuo mahdollisuuksia. Suurin haaste Haltonin tulevaisuuden kannalta on se, miten löydetään uusia hyviä ihmisiä, sellaisia jotka haluavat kantaa vastuuta ja viedä tätä eteenpäin, hän miettii.

Lue myös:

VTT:llä saa mokata, sanoo toimitusjohtaja Antti Vasara, koska erehdyksessä voi olla innovaation siemen

”Rahaa tuli ovista ja ikkunoista”, sanoo Rapalan Lars Ollberg – kun menee liian hyvin, pitää olla erityisen varuillaan