”Rahaa tuli ovista ja ikkunoista”, sanoo Rapalan Lars Ollberg – kun menee liian hyvin, pitää olla erityisen varuillaan

Maassa oli edelleen lunta, kun Lars Ollberg tuli Taiwanista Suomeen vappuna 2022. Talvi oli ollut kylmä. Ollberg tepasteli Helsinki-Vantaan lentokentän porteista ulos pienissä kengissään, ja vaikka sää oli lohduton verrattuna Taiwanin lämpöön, hän oli täynnä intoa.

Hän oli tullut takaisin Suomeen ja päätyi johtamaan kalastusvälineitä valmistavaa Rapala VMC -yritystä.

Ollberg oli jäänyt vajaa vuosi sitten eläkkeelle yrityksen operatiivisen johtajan roolista. Sitten hän oli saanut puhelun: kiinnostaisiko tulla takaisin johtamaan yritystä.

– En voinut vastustaa kiusausta, Ollberg sanoo.

Hän tuli johtamaan firmaa ulos tilanteesta, jossa Rapala ei ollut oikeastaan koskaan aiemmin liki 70 vuoden olemassaolonsa aikana ollut: yrityksellä oli selkeitä haasteita.

Marilyn Monroe räjäytti pankin

Lauri Rapala oli 1930-luvulla innokas kalamies. Hän tutki petokalojen käyttäytymistä ja huomasi, että ne haluavat päästä helpolla: ne tarttuvat mielellään kalaan, joka on haavoittunut.

Rapala valmisti vaappu-uistimen, joka jäljitteli haavoittuneen kalan liikkeitä. Syötti toimi niin hyvin, että 1950-luvulle tultaessa perheyritys saattoi lopettaa kalastuselinkeinonsa ja keskittyä takomaan vieheitä.

Vuonna 1962 yhdysvaltalainen Life Magazine julkaisi jutun Rapalasta. Jutussa kerrottiin Rapalan tekevän ”vieheitä, joita kalat eivät voi vastustaa”.

Jutun lehteen oli junaillut amerikkalainen liikemies Ron Weber, joka oli kalamies ja ihastunut Rapalan uistimiin. Hän päätti tilata suomalaisia vieheitä lisää myydäkseen niitä Yhdysvalloissa.

Life-lehden jutun suhteen kävi hyvä tuuri. Se julkaistiin lehdessä, jonka kannessa oli Marilyn Monroe. Tämä oli hiljattain kuollut 4. elokuuta 1962.

Se numero oli ja on edelleen kaikkien aikojen myydyin Life-lehti. Rapala valloitti Yhdysvallat.

Pidetään se sana mielessä: tuuri.

Nuori tehtaanjohtaja Ollberg

Lars Ollbergilla oli kumppaninsa kanssa 1980-luvulla yhtiö, joka toi maahan perhokalastusvälineitä. 

Ollberg halusi kasvattaa yritystä. Hän ajatteli, että Rapala olisi siihen hyvä väylä.

– Menin 25-vuotiaan itseluottamuksella esittelemään ideani Rapalan veljeksille, ja yrityksemme sai myyntiedustuksen, Ollberg sanoo.

Rapala oli jo tuohon aikaan kansainvälistynyt, ja yrityksen johtoon kuuluva Esko Rapala ehdotti vuonna 1985, että 29-vuotias Ollberg lähtisi vetämään tehdasta Irlantiin.

Se oli aikaa, kun Irlannin väkivaltainen tasavaltalaisarmeija IRA oli voimissaan.

– Minulle tarjottiin kidnappausvakuutusta. Mutta jos olisin itse sissi, ihan ensimmäisenä hommaisin listan, josta näkisin, kenellä on kidnappausvakuutus, ja kidnappaisin sitä porukkaa. Ja olisikohan kukaan minusta sitä miljoonaa maksanut, jos olisin joutunut vangiksi, Ollberg sanoo ja nauraa.

Voimakas kasvu 1990-luvulla

1990-luvun alussa Rapala myi pois vene- ja matkailuautobisneksensä ja keskittyi kalastusvälineisiin.

– Kaikki punaiselle, eli kaikki Rapalaan oli se slogan, ja sitä se on edelleen, Ollberg sanoo.

Liike osoittautui hyväksi, sillä kun Neuvostoliitto pian romahti, kalliit veneet ja matkailuautot eivät enää liikkuneet.

Kävi hyvä tuuri, Ollberg sanoo.

– Hyvän tuurin merkitystä ei voi vähätellä. Meillä on käynyt myös hyvä johtajatuuri, meillä on todella hyviä johtajia.

Vuonna 1998 Rapala oli jo yli 150 miljoonan taalan arvoinen yritys, kun se listautui pörssiin.

Tänä päivänä Rapalalla on jakeluverkostot 120 maassa. Vuoden 2022 liikevaihto oli noin 270 miljoonaa.

Kansainvälistymisen vaatimukset

Kansainvälistymisen ensimmäinen vaatimus on, että tuote on todella hyvä.

– Täytyy olla julman rehellinen itselleen ja kyetä katsomaan tuotettaan monesta eri näkökulmasta. Täytyy nähdä sen vahvuudet ja panostaa niihin, Ollberg sanoo.

Paraskin tuote täytyy osata lokalisoida eli sovittaa kohdemarkkinaan oikeanlaiseksi: Yhdysvalloissa, Japanissa ja Etelä-Afrikassa kalastetaan ihan eri tavalla ja ihan erilaisia kaloja.

– Suomessa Rapalan suosituin tuote voi olla alle kymmensenttinen uistin, mutta Australiassa on paljon isompia kaloja.

Tämän vuoksi Rapalan taktiikkana on ollut ostaa paikallisia, vakavaraisia bisneksiä ja tuoda niiden kautta omia tuotteitaan sikäläisille markkinoille. Joskus paikalliset yrittäjät jäävät osaomistajiksi yrityksiinsä, koska se sitouttaa heitä.

Mitä suurempi vastuu paikallisjohdolla on, sitä enemmän tätä kannattaa sitouttaa. Kun Rapala osti Hongkongista 3 000 työntekijän uistintehtaan, tehtaan johtaja William Ng otettiin Rapalaan osakkaaksi.

Koronakiima alkaa…

Vuoden 2020 alussa alkoi maailmanlaajuinen koronapandemia. Pikkuhiljaa yhteiskunnat menivät kiinni, kun rajoituksia alettiin määrätä. Yritykset joutuivat vaikeuksiin.

 2020 keväällä myös Rapala oli kriisissä: kukaan ei ostanut mitään.

– Me mietittiin, meneekö koko firma nurin, Ollberg sanoo. Sitten kävi taas tuuri.

Yhdysvaltain presidentin johtava lääketieteellinen neuvonantaja Anthony Fauci piti puheen, jossa hän sanoi, että elämän täytyy jatkua: menkää ulkoilemaan, menkää retkeilemään, menkää kalastamaan.

Vuonna 2021 rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Lars Ollberg, Rapala.

Rapalalle alkoi tulla hurjalla tahdilla tilauksia. Kymmenet miljoonat uudet ihmiset aloittivat kalastusharrastuksen. Vähittäisliikkeet vaativat lisää tavaraa, ja Rapala teki minä ehti. Toimitusajat olivat pahimmillaan 16 kuukautta.

– Se lähti ihan käsistä, ja se vaan tuntui jatkuvan ja jatkuvan, sille ei näkynyt loppua. Vuonna 2021 rahaa tuli ovista ja ikkunoista.

Ollberg oppi koronahuumasta paljon.

– Silloin, kun menee ihan järisyttävän hyvin, pitäisi olla erityisen varuillaan.

…ja päättyy krapulaan

Vuoden 2022 keväällä rajoituksia höllennettiin, ja ihmiset lähtivät katsomaan baseballia ja alkoivat taas matkustaa.

Kalastushuuma oli ohi, ja Rapalan varastoissa oli liikaa tavaraa.

Ollbergin mukaan Rapala ei ollut ainoa, joka haksahti ostokiimaan. Koko vapaa-ajan ja ulkoilun toimiala oli samassa huumassa ja kärsi samaa koronakrapulaa kuin Rapala.

– Jälkeenpäin katsoen olisi voinut tehdä jotain toisinkin. Mutta toisaalta siinä saa olla aika kova johtaja, jos sanoo vähittäiskaupalle, että emme toimita teille kuin puolet siitä määrästä, minkä haluatte ostaa.

Ollberg oli jäänyt eläkkeelle 2022, mutta 2023 hän palasi johtamaan firmaa.

2022 helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja Rapala lopetti uistintuotannon Venäjällä. Samalla loppui myös Suomen uistintuotanto Vääksyssä, kun tuotanto keskitettiin Viroon: aiemmin yhden uistimen eri kokoamisvaiheet oli tehty Venäjällä, Suomessa ja Virossa.

2023 taloustilanne oli koronakrapulassa vielä niin heikko, että Rapala joutui ottamaan kalliin, 12,5 prosentin korolla saadun hybridilainan. Ollberg kiittelee, yhtiön rahoittajia siitä, että ne ovat uskoneet Rapalan tulevaisuuteen.

2020-luku on tähän asti ollut Rapalalle turbulenttia aikaa, mutta nyt alkaa näyttää taas hyvältä. Koronakrapula on pääosin ohi, ja bisnes on stabilisoitumassa.

Ylivarastointitilanne tasaantuu pikkuhiljaa eri tahtiin eri markkinoilla. Kalliimmissa tuotteissa tilanne on vähän heikompi, mutta sekin on tasaantumaan päin.

Hyvä tuuri pitää ansaita

Rapalalla on monta kertaa käynyt hyvä tuuri, mutta hyvä tuuri pitää ansaita. Kun ottaa asioista selvää, antaa parhaan mahdollisuuden hyvälle onnelle.

– Täytyy osata tunnistaa oman tuotteen vahvuudet ja heikkoudet ja tuntea markkinat todella hyvin, jotta voi tehdä oikeita ratkaisuja.

Ollberg korostaa huipputuotteen lisäksi tiedon tärkeyttä: yrityksen täytyy kerta kaikkiaan tietää, mitä ostajat haluavat, miksi he haluavat ja milloin he haluavat.

Ja sitten täytyy osata se asia, joka etenkin Yhdysvalloissa on tärkeää.

– Myynti, myynti, myynti. Sitä ei voi korostaa liikaa. Siellä ajatellaan, että jos osaat myydä, osaat mitä vaan. Onneksi olen sydämeltäni myyntimies, Ollberg sanoo ja hymyilee.

Lue myös: 

Kasvuyritys Kempowerilla rutiinipäivät ovat harvassa – ”Täytyy oppia nauttimaan siitä, että on vauhtia ja vaarallisia tilanteita”‍