3 sisarusta, 3 eri ammattia – mutta kauran viljely on yhteinen bisnes

Kasvukausi on lähtenyt Sastamalassa mukavasti käyntiin, vaikka toukokuu oli kuiva. Luomukaura nousee jo tasaisesti, pensasmustikka- sekä tyrnimarjapensaat valmistautuvat kesän satoon ja kaksivuotinen luomukumina on viimein kasvanut nurmen ohi.

– Kaura näyttää tällä hetkellä hyvältä. Kumina on aina vähän arvoitus, mutta tänä vuonna sekin näyttää lupaavalta, kertoo yksi tilan uusista yrittäjistä, akatemiatutkija Reima Välimäki.

Toukokuussa Reima Välimäki otti yhdessä sisarustensa Anu Välimäen ja Joona Välimäen kanssa vetovastuun vanhempiensa tilasta: Maatalousyhtymä Kasken tila jatkaa sukutilan tarinaa neljännessä sukupolvessa.

– Emme halunneet, että tila lopettaa vanhempien eläköityessä. Uskomme, että pystymme yhdessä kehittämään sitä eteenpäin, joten perustimme maatalousyhtymän, Välimäki perustelee.

Ratkaisu ilahdutti vanhempia, jotka ovat kehittäneet tilaa vuosikymmenten ajan. He ovat kasvattaneet sukutilaa hankkimalla lisämaata ja uudistamalla toimintaa muuttuvien aikojen mukana.

– Meille oli tärkeää, että tila säilyy yhtenä kokonaisuutena ja vanhempien elämäntyö saa jatkoa. Nyt meneillään on hallittu sukupolvenvaihdos, sillä isä ja äiti ovat edelleen mukana tilan arjessa, mutta liiketoiminnan vetovastuu on siirtynyt meille lapsille.

Kolme sisarusta, kolme osaamisaluetta

Kauratilan pyörittäminen on Välimäen sisaruksille sivutoimi, sillä he kaikki luovat omaa työuraansa toisaalla: Reima työskentelee tutkijana Turun yliopistossa, Anu juristina siviilikriisinhallinnassa ulkomailla ja Joona artesaanina.

Akatemiatutkija, varatuomari ja käsityöalan ammattilainen eivät ehkä kuulosta tyypilliseltä maatilan johtoryhmältä.

– Jos joku olisi sanonut minulle kaksikymmentä vuotta sitten, että olen nelikymppisenä maatalousyrittäjä, en olisi uskonut, Reima Välimäki naurahtaa.

Vastuut on tilalla jaettu osaamisen mukaan ja kirjattu tarkasti sopimukseen.

Joona vastaa metsistä, marjatuotannosta sekä käytännön kunnossapidosta. Anu hoitaa hallinnon, talouden ja energia-asioiden sopimukset. Reima vastaa peltoviljelystä, tukihakemuksista ja viljakaupasta.

– Olemme aina tienneet, missä meistä kukin on vahvimmillaan. Oma juristi on valtava etu sopimusasioissa, ja olen itse hyödyntänyt tutkijauran aikana kertynyttä kansainvälistä osaamista ja kielitaitoani viljakaupassa. Joona on meistä kaikkein kätevin käsistään, Reima kuvailee.

Kasken tilan tulos tehdään enemmän kirjoituspöydän ääressä kuin traktorin kopissa.

Monipuolinen osaaminen näkyy myös siinä, miten tilaa kehitetään. Päätöksiä tehdään liiketoiminnan, markkinoiden, energian ja viljelyn näkökulmista yhtä aikaa.

– Olemme joskus todenneet, että tilan tulos tehdään enemmän kirjoituspöydän ääressä kuin traktorin kopissa.

Käytännössä se tarkoittaa markkinoiden seuraamista, sopimusneuvotteluja, vientikauppaa ja energiaratkaisujen optimointia. Viljely on edelleen toiminnan perusta, mutta kannattavuus rakentuu yhä useammin oikeista liiketoimintapäätöksistä.

Viljelykauteen mahtuu hetkiä, jolloin sisarukset saapuvat maailmalta tilalle ja osallistuvat käytännön työhön. Sadonkorjuun ja kuivauksen aika on yksi sellainen.

– Elokuu on edelleen vuoden kiireisin kuukausi. Silloin kaikki ovat mukana. 

Näin vastuut jaetaan Kasken tilalla

Joona Välimäki: 

Anu Välimäki:

Reima Välimäki:

Erikoiskauralle riittää kysyntää

Kasken tila on keskikokoinen luomutila, jonka oman viljankuivaamon läpi menee vuosittain noin miljoona kiloa kauraa – luomua ja tavanomaista. Tuotannon painopiste on erikoiserissä, sillä tila tuottaa muun muassa korkean proteiinipitoisuuden kauraa ja gluteenitonta kauraa.

– Kasvipohjaisten elintarvikkeiden suosion kasvu on lisännyt korkean proteiinipitoisuuden kauran menekkiä, ja myös korkealaatuiselle gluteenittomalle luomukauralle tuntuu olevan loputtomasti kysyntää, Reima Välimäki pohtii.

Viennistä on tullut tärkeä osa tilan liiketoimintaa. Erikoiseriä viedään muun muassa Saksaan ja Britanniaan, ja niistä ollaan valmiita maksamaan kansainvälisillä markkinoilla todella hyvä hinta.

– Viljanviljelyyn ja viljakauppaan perustuvan liiketoiminnan kannattavuus vaihtelee voimakkaasti vuosittain, mutta edellisten omistajien aikana tila on ollut keskipitkällä aikavälillä kannattava. Tämä on myös meidän tavoitteemme.

Välimäen mukaan juuri erikoistuminen on auttanut pientä toimijaa löytämään paikkansa kansainvälisillä markkinoilla. Suomalaista kauraa arvostetaan erityisesti puhtauden, tasalaatuisuuden ja jäljitettävyyden ansiosta.

– Erikoistuminen ja tiivis yhteistyö muiden kauranviljelijöiden kanssa on mahdollistanut sen, että tällainen suhteellisen pieni tila pystyy toimimaan kannattavasti kansainvälisillä markkinoilla.

Energiaomavaraisuus on huoltovarmuutta

Kasken tila on käytännössä energiaomavarainen ja siten myös riippumaton energiamarkkinoiden heilahteluista. Kyse on myös huoltovarmuudesta mahdollisten kriisien sattuessa.

Aurinkopaneelit tuottavat sähköä vuositasolla lähes sen, mitä tila kuluttaa. Akkujärjestelmä toimii osittain varavoimana ja osittain sähköverkon taajuusreservissä.

Viljankuivaamo ja muut rakennukset lämpenevät metsähakkeella, joka on peräisin omien taimikoiden hoidosta, harvennuksista ja hakkuutähteistä.

– Isämme teki päätöksen siirtyä hakelämmitykseen aikana, jolloin öljy oli vielä halpaa. Jälkikäteen ajateltuna se oli viisas ja kauaskantoinen ratkaisu, Reima Välimäki kehuu.

Energiaomavaraisuus on Välimäen mielestä paitsi talous- ja turvallisuusasia, myös ympäristöasia, sillä ilmastonmuutos tapahtuu jo ja vaikuttaa maanviljelijän arkeen.

– Me näemme ensimmäisten joukossa, mitä sääolojen muutokset tarkoittavat käytännössä. Kun säätä ei pysty enää ennakoimaan, viljelyn riskit kasvavat. 
Historian tutkijana Välimäki ymmärtää, kuinka tärkeää maatalous on vuosikymmenten ja vuosisatojen aikajanalla.

– Talous muuttuu, teknologia kehittyy ja uusia ilmiöitä tulee jatkuvasti. Perusasiat eivät kuitenkaan muutu, sillä ihmisten pitää syödä ja ruoka tulee maasta.