Hosikessa toteutettiin sukupolvenvaihdos vuonna 2007. Lypsylehmätila muutti tuotantosuuntaa. – Päätimme panostaa emolehmiin. Ensimmäinen investointi oli 50 emolehmän pihaton rakentaminen. Seuraava vuosi meni uuden opettelussa, ja 2009 rakennettiin toinen halli ja lisättiin päälukua, kertovat isäntä Tero Hosike ja emäntä Anne Kangasvuori-Hosike. Nykyään lihatila tuottaa pihvivasikoita loppukasvatukseen ja Simmental-rodun jalostuseläimiä sekä lähilihaa suoraan kuluttajakauppaan. Kesäksi avataan oma tilapuoti ja maatilamatkailuakin on suunnitteilla.

Rahoitusosaamista tarvitaan

Yrittäjäpariskunnalla on agrologikoulutus, mutta sen lisäksi kaivataan johtamistaitoja, taloushallintaa ja tukiasioiden tuntemista. – Tilan johtaminen vie aikaa ja luotettavat verkostot ovat elintärkeitä. Tärkeimmät työkalut ovat kynä ja laskin, Tero Hosike tietää. Osuuspankin asiantuntijuus saa Hosiken pariskunnalta kiitosta. – Halusimme kumppanin, jonka kanssa tilan asioita voi käsitellä avoimesti ja ammattitaitoisesti. Tarvitsimme maatalousrahoituksen erikoisosaamista, ja OP Satakunnan Huittisten konttorista sellaista löytyi. Tilan yhteyshenkilönä toimii pankinjohtaja Kaisa Markula. Yrittäjät arvostavat henkilökohtaista palvelua. – Siirryttyämme pankin asiakkaaksi Kaisa Markula vieraili tilallamme ja halusi perehtyä tuotantoalaamme. Se oli hieno ele ja antoi hyvän kuvan paneutumisesta.

Riskien hajautus kannattaa

Pankin vaihtamisen yhteydessä käytiin tarkasti koko tilan lainoitus läpi. – Samassa yhteydessä päätettiin hajauttaa riskejä. Tuolloin oli puhetta, että korot saattavat lähteä nousemaan ja samassa yhteydessä otettuun lainaan otettiinkin korkosuojaus, Tero Hosike kertoo. Osassa investointeja on ELY-keskuksen korkotuki, joten niissä korkosuojausta ei tarvita. Korot ovat toistaiseksi olleet maltillisia, eikä suojausta ei ole vielä käytetty. – Maailma kuitenkin muuttuu ja tilanteet voivat tulla nopeasti päälle. Epävarmuustekijöitä ei voi aina ennustaa, joten korkosuojajärjestely antaa turvallisuuden tunnetta, Anne Kangasvuori-Hosike jatkaa.

Verkkoasiointi elinehto

Nettipankki on maaseudun yrittäjälle ehdoton. – Meillä kaikki tilan pyörittämiseen tarvittavat pankki-, tuki- ja vakuutusasiat hoidetaan verkon kautta, yrittäjäpariskunta kertoo. Tärkeintä kuitenkin on, että verkon ohella on käytettävissä tuttu, yksi ja sama henkilö. Konttorissa käydään pääsääntöisesti vain kerran vuodessa. Tuolloin istutaan silmäkkäin, käydään läpi kulunut vuosi ja kaavaillaan tulevaa. – Haemme pankin näkökulmaa toiminnan kehittämiseen ja uusiin ratkaisuihin. Maatilan investoinnit ovat useimmiten suuria, joten rahoitusalan ammattilaisten mielipiteellä on iso merkitys.

Jalostuksesta potkua

Huittinen on vahvaa karjatalousaluetta, jossa pellot eivät jää viljelemättä. Hosiket ovat kuitenkin saaneet mukavasti ostetuksi ja vuokratuksi peltopintaa yhä kasvavan tarpeeseensa. Kaikkien 140 pään rehut saadaan omilta pelloilta. – Emolehmät eivät sido niin kellontarkasti kuin lypsykarja. Poikima-aikaan keväällä ja syksyllä tietysti työpäivät ovat 24/7. Hosiken tarkkailukarjatilalla syntyy noin 140 vasikkaa vuodessa. – Meillä pidetään tarkkaa kirjaa kaikista karjan tapahtumista. Seuranta on kantakirjakarjalle erityisen tärkeää, ja se luo myös pohjaa rodunkehittämistyölle ja markkinoinnillekin. Tero Hosike on perehtynyt karjankasvatukseen Pohjoismaissa ja muun muassa Saksassa. Eläinainesta on tuotettu monesta Euroopan maasta. Tarkkailutilan jalostustoiminta on jo kantanut hedelmää. Hyville eläimille on kysyntää. – Olemme saaneet omia astutussonnejamme jo muille tiloille. Laatu on korkealla ja tulokset hyviä. Maaseutuyrittäjien yleinen edunvalvonta on perheessä tuttua. Anne kuuluu tuottajayhdistykseen ja istuu MTK:n valtuuskunnassa. Tero on Keskustan kaupunginvaltuutettu ja kuuluu myös Pihvikarjaliiton hallitukseen.

Suoramyyntiä ja matkailua

Maatilamatkailusuunnitelmia on viritteillä. Vanha maitohuone muuttuu tilapuodiksi, jossa myydään lähiteurastamossa leikattua ja pakattua oman karjan lihaa. Tilalla on maatilarakennuksia, joista saa tunnelmallisia majoitustiloja. Lähialueella on suoalueita, joilla liikkuu lintubongareita ja kyselyjä majoituksestakin on jo tullut.

Korot ennätysalhaalla, suojaus edullista

–Korkotaso on nyt historiallisen alhainen ja korkosuojaus erittäin edullista, muistuttaa pankinjohtaja Kaisa Markula Satakunnan Osuuspankin Huittisten konttorista. – Yritysluottojen korkosuojaukseen käytämme OP Satakunnassa pääosin korkoputkea, jossa katto ja lattia ovat samalla tasolla eli korko on käytännössä kiinteä. Näin ollen luoton korkokustannukset ovat etukäteen tiedossa. Kokonaiskorko muodostuu viitekorosta ja sovitusta korkomarginaalista eikä erillistä maksua suojauksesta peritä. Korkoputkisopimuksen voi tehdä joko uuteen tai olemassa olevaan lainaan. Ajanjakson voi päättää vapaasti, enimmillään kuitenkin uuden luoton laina-ajaksi tai olemassa olevan luoton jäljellä olevaksi laina-ajaksi. Lyhennysohjelma tehdään aina tasa- tai kertalyhenteisenä eivätkä muutokset lyhennysohjelmaan ole mahdollisia. *Esimerkiksi viiden vuoden 100.000,00 euron lainaan maatalousyrittäjälle korkoputkitaso 14.12.2016 olisi 0,41%, kun viitekorkona on 12 kuukauden euribor. Tähän lisätään pankin kanssa sovittu marginaali. Jos marginaali on esim. 2 %, on lainan kokonaiskorko seuraavat viisi vuotta 2,41% . *

Korkokattoluotto on joustava

Vaihtoehto korkoputkelle on korkokatto. – Korkokaton avulla yrittäjä saa varmuuden siitä, että vaihtuvakorkoisen luoton korkokustannukset eivät nouse sovittua tasoa korkeammiksi. Korkotason ollessa alle sovitun kattorajan käyttäytyy korkokattoinen luotto normaalin luoton tavoin eli yrittäjä hyötyy myös matalasta korkotasosta ja mahdollisesta koron laskusta. Korkokattoluotto on erittäin joustava. – Se mahdollistaa maksuohjelmasta poikkeavat ylimääräiset lyhennykset, luoton ennenaikaisen takaisinmaksun ja mahdolliset lyhennysvapaat. Korkokatto voidaan liittää sekä uuteen että vanhaan luottoon ja korkokattomaksu on elinkeinoverotuksessa vähennyskelpoinen, Kaisa Markula selventää.