Maatalousyrittäjä, oletko vakuuttanut tilasi tärkeimmän asian? Pahimpaan kannattaa varautua hyvän sään aikana

Maatalousyrittäjyyden riskit jäävät yrittäjältä itseltään usein huomaamatta, kertovat Pohjolan vakuutuksen maatilavakuuttamiseen erikoistuneet vakuutusedustajat Jarmo Kerttula ja Jarmo Hänninen.

– Jokaisen omaksi valinnaksi jää, jäävätkö riskit yrittäjän omille harteille vai vakuutusyhtiölle, mutta tärkeintä olisi, että yrittäjä edes tiedostaisi työnsä riskitekijät, Hänninen pohtii.

Kerttula huomauttaa, että maatalouteen liittyy monta erityispiirrettä. Ala vaatii yrittäjältä moneen suuntaan repeämistä, ja erityisiä riskitekijöitä tuovat koneet ja eläimet.

– Tapaturmariski on muutenkin koko ajan olemassa, ja lisäksi monet yrittäjät ovat turtuneet jatkuvaan kiireeseen. Kun ei ole aikaa pysähtyä, ei myöskään huomata kiireen tuomia riskejä, Kerttula kertoo.

Maatalouden riskit voi karkeasti jakaa taloudellisiin riskeihin sekä omaisuus- ja henkilöriskeihin. Taloudellisten riskien alkujuuret ovat asioissa, joihin yrittäjä ei voi vaikuttaa, kuten säätiloissa ja maailmantaloudessa. Koska näihin riskeihin ei voi vaikuttaa, tehokkuutta haetaan kustannuspuolella.

– Käytännössä siis yritetään tehdä mahdollisimman pienellä porukalla itse, ja työllistämisen kynnys on korkea, Hänninen kuvailee.

Henkilö jää herkästi vakuuttamatta

Kerttula ja Hänninen huomaavat työssään jatkuvasti, että yrittäjälle tulee yllätyksenä, mitä lakisääteinen vakuutusturva kattaa.

– Yleisin kysymys on, että eikö se lakisääteinen vakuutus katakaan sitä tai tätä, Hänninen kertoo.

Henkilöturva on usein jäänyt ottamatta siksi, että sitä ei yksinkertaisesti ole ajateltu. Kerttulalla on tapana kehottaa yrittäjää pohtimaan, mitä tilalle tapahtuisi kahdessa seuraavassa esimerkkitilanteessa.

Kun ei ole aikaa pysähtyä, ei myöskään huomata kiireen tuomia riskejä.

Ensimmäisessä tilanteessa maatalousyrittäjä on unohtanut vakuuttaa konehallinsa, ja halli palaa poroksi. Jos tila on kuitenkin hoitanut asiansa pankin suuntaan mallikkaasti, rahat uuden hallin rakentamiseen todennäköisesti järjestyvät.

Toisessa esimerkkitilanteessa yrittäjälle itselleen sattuu niin paha onnettomuus, ettei hän puoleen vuoteen tai enää koskaan pysty osallistumaan tilan töihin. Ensimmäisen vahingon hoito onnistuu vielä tapahtuman jälkeenkin, mutta jälkimmäisen ei. Siksi siihen pitää varautua ennakolta.

Kysymys kuuluukin, pyöriikö tila ilman yrittäjää

Kerttulan kokemuksen mukaan pahan onnettomuuden mahdollisuutta ei ole aina otettu tilalla edes ajatuksen tasolla huomioon. Tilalla ei myöskään ole välttämättä minkäänlaista suunnitelmaa, kuka muu osaisi hypätä toipilaana makaavan yrittäjän saappaisiin. Usein Kerttula on istunut saman pöydän ääreen laskemaan, paljonko pitkäaikaisen työkyvyttömyyden tai jopa kuolemantapauksen varalle tarvittaisiin rahaa. Vasta laskemalla kirkastuu, että yrittäjä itse on yrityksensä tärkein asia.

Hänninen huomauttaa, että pahimmillaan yksikin tapaturma aloittaa kierteen, jota on vaikea katkaista. Jos tilalla menee muutenkin taloudellisesti kehnosti, ja esimerkiksi nauta ruhjoo isännän, taloudellinen ahdinko syvenee entisestään. Pahimmillaan ahdinko voi vaikuttaa parisuhteeseen tai aiheuttaa esimerkiksi ongelmia alkoholin kanssa.

– Pankki tekee tietenkin kaikkensa niin kauan, kun valoa näkyy tunnelin päässä, mutta jossain vaiheessa pitää viheltää peli poikki.

Itsestä huolehtiminen on tärkeää

Usein riskitekijöiden tunnistamiseen tarvitaan ulkopuolinen silmäpari. Kerttula toivoo, että joka tilalla olisi ulkopuolinen taho, johon pystyisi luottamaan, olipa kyseessä sitten esimerkiksi työterveyshuollon tai vakuutusyhtiön edustaja.

Yksi asia, jota ei Hännisen mukaan voi liikaa korostaa, on työstä irtaantuminen. Etenkin kotieläintila sitoo yrittäjän vahvasti paikalleen, ja työn ympäröimänä ollaan käytännössä vuorokauden ympäri.

Koska lomalle pääsee harvoin, Kerttula kehottaa panostamaan siihen, että työpäivistäkin löytyy vapaata. Esimerkiksi metsälenkille lähteminen tuulettaa ajatuksia.

– Tämänkin voi kääntää rahaksi siten, että hyvinvoivan yrittäjän yritys on tuottavampi.

Kerttula naurahtaa, että hän ei aikanaan olisi uskonut, mitä kaikkia neuvoja hän pystyy nykyään antamaan viljelijöille ihan elämänkokemuksen perusteella.

– Vaikka vakuutuskauppoja ei tulisikaan, mielestäni sekin on tärkeää, jos saan havahdutettua yrittäjän ajattelemaan uudella tavalla.

Lue myös:

Maatilan työturvallisuus on investointi tulevaisuuteen‍