Kun Merja Piirainen herää aamulla, hänen miehensä Jarmo Kinnunen on jo lähtenyt aamulypsylle. He ehtivät sanoa pikaiset huomenet ennen kuin Piirainen lähtee töihin Oulun Osuuspankkiin.

Hän on työskennellyt siellä vuodesta 2011. Tätä ennen hän työskenteli Kainuussa, ja vuosia pankkialalla on kertynyt yhteensä 13. Kaksi viime vuotta hän on työskennellyt Oulussa maatalousasiantuntijana.

– Se oli oikein unelma, kun sain yhdistää pankin työn ja maataloudesta hankkimani kokemuksen. Tässä pystyn hyödyntämään kaiken sen opin, jonka olen elämän aikana kerännyt.

Piiraisella oli jo entuudestaan kokemusta maataloudesta kymmeneltä vuodelta, kun hän toimi lomituspalveluissa. Selkävaivat saivat hänet kuitenkin kouluttautumaan uudelleen.

Nykyään hän työskentelee pankin maatalousasiakkaiden kanssa. Työssään Piirainen käy heidän kanssaan läpi kaikkia elämän vaiheita ja tarpeita. Hän keskustelee isäntien ja emäntien kanssa esimerkiksi vakuutuksista, avioehdoista ja tilan rahoituksesta. Hänen kanssaan voi pohtia myös sukupolvenvaihdoksia ja investointeja.

Viime vuodet ovat osoittaneet, että maataloustausta on työssä hyödyllinen. Myös hänen puolisonsa lypsykarjatilan arki pitää kiinni alan kehityksessä.

– Pystyn puhumaan asiakkaiden kanssa samaa kieltä. Siten voimme perehtyä paremmin siihen, mikä on tilan taloustilanne. Mikä on kannattavaa ja mitä voisi kehittää?

Piirainen kertoo, että hänet on otettu tiloilla vastaan hyvin.

– Työssäni pääsen näkemään niin iloja kuin suruja. On myös joitain asiakkaita, jotka jo kyselevät, milloin tulen käymään seuraavan kerran.

Selvät roolit

Piirainen osallistuu myös Harjun tilan navettatöihin, kuten lypsyyn. Tilan arjesta, sen noin 70 lehmästä ja tilaa koskevista päätöksistä vastaavat hänen miehensä Jarmo ja tämän veli Jukka Kinnunen. Tilan arkeen osallistuvat myös Kinnusten vanhemmat sekä Jukan pojat.

– Olen ottanut sellaisen periaatteen, etten puutu heidän työhönsä, enkä missään nimessä mene heitä neuvomaan. Eihän puolisonikaan tule neuvomaan minua omalle työpaikalleni. Toki aina voi kysellä tilalla tehtävistä ratkaisuista ja sitä kautta herättää keskustelua, Piirainen sanoo.

Puolisonsa hän tapaa usein illalla. Silloin keskusteluihin nousevat myös tilan ja maatalouden ajankohtaiset teemat.

– Ne ovat ihan ne päivän polttavat aiheet, kuten rehunteko tai puinnit. Pohdimme myös maidon hintaa ja sen vaikutusta yrittäjien taloustilanteeseen.

Kun kesän ja syksyn kiireet hiljenevät, he suuntaavat usein yhteiselle lomalle.

Tukea arjen suunnitteluun

Kinnunen arvioi, että lypsykarjatilojen määrä on vähentynyt Oulun tienoilla ja osa tiloista on vaihtanut tuotantosuunnan viljaan. Se tuo mukanaan mahdollisuuden siirtyä esimerkiksi tilan ulkopuolisiin palkkatöihin. Silloin maatalouden harjoittamisesta saattaa tulla sivutoimista. Myös Piirainen arvioi, että palkkatyön ja maataloustöiden yhdistäminen yleistyy.

– Se on ihan suotavaakin viljatiloilla. Monet yrittäjät pystyvät järjestämään työnsä siten, että sekä tila että palkkatyöt tulee hoidettua. Lihakarjatiloilla puolestaan töitä pystytään tekemään enemmän koneellisesti. Näin tilaa voidaan hoitaa yhden henkilön voimin.

Tällöin toinen voi irtautua töihin tilan ulkopuolelle. Myös osittaisissa sukupolvenvaihdoksissa nuori, tuleva isäntä tai emäntä saattaa aluksi käydä tilan ulkopuolella töissä.

Piirainen arvioi, että palkkatyön yhdistäminen maatalouden tuloihin tuo maatilan arkeen varmuutta. Varsinkin sellaisille tiloille, joilla ei ole lypsykarjaa, se voisi tarkoittaa uudenlaista säännöllisyyttä.

– Monilla tiloilla kassavirran muodostavat viljelijätuet ja viljan myynnistä saatavat tulot. Ne tulevat tiettyyn aikaan vuodesta. On kausia, jolloin tulee paljon tuloja ja kausia, jolloin niitä ei tule. Palkkatyöstä saatava säännöllinen kuukausitulo helpottaa arjen suunnittelua.

Harjun tilalla tuloista pääosa tulee Pohjolan meijerille toimitettavasta maidosta, ja tulovirrat ovat tasaiset. Tämä tuo varmuutta muun muassa investointeja suunnitellessa. Vuonna 2008 tilalle rakennettiin uusi navetta, ja nyt työn alla on apekeskus.

Pankkivuosi kulkee maatalouden tahtiin

Syksyn koittaessa puinnit, lannanlevitys ja kynnöt työllistävät maatiloilla. Kesä ja syksy ovatkin pankeille melko rauhallisia aikoja, koska maatalousasiakkaat ovat kiinni tilan töissä, Piirainen kertoo.

Vuodenvaihde on puolestaan vilkasta sukupolvenvaihdosten aikaa. Kevääseen sijoittuu muun muassa maatilojen talousanalyysien teko tilan tuotanto- ja verotietojen perusteella. Investointeja tilat tekevät maltillisesti vuoden ympäri.

Maatalousalan vuodenkierron lisäksi alan ajankohtaiset kysymykset, kuten ensi vuoden mahdollinen varainsiirtoveron poistuminen, heijastuvat pankkivuoteen.

– Ensi vuodesta tulee mielenkiintoinen, koska yhtiöittäminen on melko varmaan iso asia, Piirainen arvioi.

​