Maatalousinvestointien määrä on kasvanut viiden viimeisen vuoden ajan ja rivakka investointitahti näyttää jatkuvan tänäkin vuonna. Alkuvuonna maatalouden investointitukien avustushakemuksia on jätetty jo 120 miljoonan euron edestä ja korkotukilainoja 128 miljoonan euron edestä. Myös valtiontakauksia investointeihin on haettu runsaasti.

– Vauhti olisi saattanut olla vieläkin vilkkaampi, elleivät meijereiden tuotantosopimusten muutokset tai vasikkapula olisi laimentaneet jonkin verran maito- ja karjataloustilojen investointihalukkuutta, arvioi Ruokaviraston ylitarkastaja Aulis Kuusela.

Koronakriisin vaikutukset näkyvät viiveellä

Koronakriisin vaikutuksista maatilojen investointeihin ei vielä tässä vaiheessa ole tarkkoja tietoja.

– Investointitukien toinen tukijakso päättyi maaliskuun puolivälissä juuri ennen kuin koronakriisi iski päälle. Siihen asti hakemuksia tuli paljon. Koronakriisin vaikutukset näkyvät todennäköisesti viiveellä. Saattaa olla, että osa myönteisistä tukipäätöksistä perutaan tai maatilojen rakennushankkeita siirretään toteutettavaksi koronakriisin vuoksi myöhemmin, Kuusela sanoo.

Hän ennakoi myös, että elokuussa päättyvälle kolmannelle tukijaksolle voi tulla vähemmän hakemuksia, koska puutarha- ja kasvihuoneyrittäjien investointihaluja nakertaa pula työvoimasta.

Maitotiloille euromääräisesti eniten tukea vuonna 2019

Vuonna 2019 ELY-keskukset rahoittivat yhteensä yli 2 050 maatalouden investointia. Avustuksia myönnettiin maatalouden investointeihin yhteensä noin 142 miljoonaa euroa. Korkotukilainoja myönnettiin 159 miljoonaa euroa. Euromääräisesti eniten rahoitettiin maitotilojen investointeja, avustuksina yli 39 miljoonaa euroa ja korkotukilainoina 55 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten tukea myönnettiin lihakarjatalouden, sikatalouden ja kasvihuonetuotannon investointeihin.

Tänä vuonna tuen määrä kutistuu 20 miljoonalla eurolla.

– Mitä aikaisemmin on liikkeellä, sitä paremmat mahdollisuudet on saada tukia, Kuusela sanoo.

Hänen mukaansa tukien rahoituksessa käytettävä pisteytysjärjestelmä suosii suurempia investointeja, jos hankkeen ja yrityksen kannattavuus ovat kunnossa. Maatilojen pienemmät hankkeet kuten salaojitukset, konehallit tai tuotantovarastot jäävät usein heikommille pisteille.

Uusien maatalousyrittäjien määrä hiipuu

Tämän vuoden alusta vain noin 80 uutta maatalousyrittäjää on hakenut aloitustukea, kun viime vuonna vastaavana aikana hakemuksia tuli 100 kappaletta. Kun 2000-luvun alussa uusia maatalousyrittäjiä tuli alalle jopa 700–800 vuosittain, ovat määrät kutistuneet nyt alle kolmeen sataan vuodessa.

– Hiipuviin määriin ovat vaikuttaneet muutokset yrittäjätulon vähimmäismäärissä ja eläkerajan muutokset, mutta myös luopumistukijärjestelmän lakkauttaminen, Kuusela sanoo.

Maatilojen määrä laskee asteittain ja tämän vuoden loppuun mennessä niitä on arviolta enää noin 47000 kappaletta.

– Varsinkin Etelä-Suomessa moni maatilan jatkaja on ehtinyt opiskella jo toisen ammatin ja viljelijän uran sijasta vuokraa mieluummin tilan toisten käyttöön, jolloin vuokratulot ja oma palkkatulo takaavat hyvän toimeentulon, Kuusela sanoo.