Maataloustuotteiden suoramyyntiä maatiloilta tai torikojuista on harjoitettu Suomessa iät ja ajat. Myös kumppanuusmaatalous on muualla maailmassa vanha, mutta Suomessa vielä aika uusi asia.

Kumppanuusmaatalous eli Community supported agriculture (CSA) on maataloustuotannon ja ruoanjakelun malli, joka perustuu paikallisuuteen, sitoutumiseen ja vuorovaikutukseen. Siinä ruoan tuottaja ja kuluttajat jakavat yhdessä tuotannon riskit ja onnistumiset.

Kumppanuusmaatalouden muotoja on lähes yhtä paljon kuin on toimijoitakin. Osa on tuottajavetoisia, osa yhteisövetoisia, tuottajana voi olla tuottajaosuuskunta tai kaveripiiri. Usein tilalla järjestetään muutakin yhteistä toimintaa, esimerkiksi talkoita, maistatuksia tai sadonkorjuujuhlia. Tuotantoa myös suunnitellaan yhdessä.

Suoramyynti on suoraviivaisempaa: tuottaja viljelee sitä mitä parhaaksi näkee ja myy satoaan omalta tilaltaan, torilla tai REKO-ruokapiirin kautta. Kuluttaja tekee hankintansa myyntipisteessä. REKO-ruokapiirissä kuluttaja tekee tilauksen suljetussa facebook-ryhmässä ja noutaa ostoksensa sovitusta paikasta.

Kumppanuusmaatalous kiinnostaa yhä enemmän myös maatiloja

Kiinnostus kumppanuusmaataloutta kohtaan tuntuisi lisääntyvän myös maatiloilla, arvioi kumppanuusmaataloutta ja lähiruoan tuotantoa tutkiva Hannele Suvanto Helsingin yliopistolta, Seinäjoen Ruralia-instituutista.

– Lyhyet jakeluketjut eli suoramyynti ja kumppanuusmaatalous kasvattavat vähitellen osuuttaan Suomessa, vaikka niiden osuus jäänee tulevaisuudessakin pieneksi verrattuna kaupan toimijoihin. 

Suoramyynnistä tai kumppanuustilalta ostava kuluttaja voi myös haluta sitoutua tiettyyn maatilaan, tuottajaan tai tuotantotapaan.

Tällä hetkellä Suomessa on noin 20 kumppanuustilaa ja -yhteisöä Kumppanuusmaatalous-verkkosivuston mukaan. Lähiruoan suoramyyntiä harjoittavia tiloja on Suomessa noin 3 300 (Kantar 2020).

Kasvua siivittää kuluttajien tarve tuntea ruokansa alkuperä ja halu panostaa ruokaan ja sen laatuun. REKO-ruokapiireistä (Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista) ja kumppanuusmaataloudesta tehtyjen tutkimusten perustella suomalaiselle kuluttajalle tärkeä motiivi on halu tukea kotimaista tuotantoa.

– Kotimainen tuotanto koetaan luotettavaksi, puhtaaksi ja laadukkaaksi. Suoramyynnistä tai kumppanuustilalta ostava kuluttaja voi myös haluta sitoutua tiettyyn maatilaan, tuottajaan tai tuotantotapaan, Suvanto kuvaa arvopohjaa.

”Kausikortilla” säännöllisesti satokasseja kumppanuustilalta

Kumppanuustilan sadosta tehdään sopimus, jossa tuottaja lupaa toimittaa tietyn määrän tuotteita kuluttajalle. Kuluttaja ostaa tuotteita joko ennakkoon tai osuuksia tuotannosta sovitulla hinnalla. Osa kumppanuustiloista myy eräänlaisia ”kausikortteja” kuntosalijäsenyyden tapaan. Kuluttaja siis maksaa tuotteet ainakin osittain etukäteen.

Suvannon mukaan melko yleinen tuotteiden toimitustapa on satokassi, joka viedään esimerkiksi parille sadalle asiakkaalle joka toinen viikko, tai kuluttajat noutavat kassinsa sovitusta hakupisteestä. Kassin sisältö vaihtelee viljelyvalikoiman, viljelyn onnistumisen ja satokauden vaiheen mukaan.

– Mukana voi myös olla lihaa, kananmunia tai mitä vain ruokatuotteita. Itse toivoisinkin tuotteiden jalostusasteen kasvua, että myös paikalliset elintarvikealan yrittäjät näkisivät tämän mahdollisuuden.

Tuottajan työlle riittävä korvaus, logistiikka ratkaisee kannattavuuden

Suoramyyntiä tai kumppanuusmaataloutta harjoittava tuottaja arvostaa vuorovaikutusta kuluttajien kanssa ja suoraa palautetta tuotteistaan. Hän haluaa tuottaa sitä, mitä kuluttajat haluavat ostaa, toimia ilman välikäsiä ja saada kohtuullisen korvauksen työstään.

Logistiikalla on kannattavuuden kannalta iso rooli. Helposti pilaantuvat tuotteet ja pitkät kuljetusmatkat teettävät työtä ja syövät kannattavuutta. Käytännössä tämä on nähtävissä katsomalla kumppanuusmaatilojen sijaintia Suomen kartalla. Suurin osa niistä sijaitsee kasvukeskusten lähellä.

– Toki kumppanuusmaatalous onnistuu myös harvaanasutulla ydinmaaseudulla. Se riippuu tuotteista ja asiakkaista – voivathan ostajat ollakin 200 kuluttajan sijasta vaikkapa pari ravintolaa tai kunnan ruokapalvelu, toteaa Suvanto.

Suoramyynti voi tuoda merkittävän osan tilan liikevaihdosta

Vuonna 2016 noin puolella suoramyyntiä harjoittavista tiloista suoramyynnin osuus tilan kokonaisliikevaihdosta oli enintään 10 prosenttia. Noin neljänneksellä tiloista suoramyynti toi 10–50 prosenttia liikevaihdosta, samoin neljänneksellä yli puolet liikevaihdosta. Euromääriä Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastot eivät kerro, mutta kaikkien maatilojen liikevaihdon keskiarvo oli 139 700 euroa vuonna 2016. Tosin suoramyyntiä harjoittavissa tiloissa on keskimääräistä enemmän liikevaihdoltaan pienempiä tiloja.

– Lopulta kannattavuus riippuu yrittäjästä itsestään. Maatilat monipuolistuvat, ja yhä useamman tilan liikevaihto tulee monesta eri lähteestä. Kumppanuusmaatalous tai suoramyynti voi olla osa toimintaa ja yksittäisille tuottajille hyvinkin merkittävä, Hannele Suvanto sanoo.

Kumppanuusmaataloutta tutkitaan KUMAKKA-hankkeessa. Sen tavoitteena on kehittää kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna.

Katso kumppanuustilat kartalla ja lue lisää kumppanuusmaataloudesta.