Viime vuosi oli myös perustettujen yritysten näkökulmasta poikkeuksellinen.

Alkuvuosi lähti Uusyrityskeskuksen mukaan liikkeelle edellisvuoden tahtiin. Maaliskuussa koronarajoitusten tultua voimaan uusien yritysten perustamistahti hiljeni.

– Kesään asti oli aika hiljaista, ja rajoitusten tultua voimaan asiakasmäärät vähenivät hurjasti etenkin isoissa kaupungeissa. Pienissä kaupungeissa ei näkynyt yhtä selkeää muutosta, kertoo Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama. Uusyrityskeskukset antavat maksutonta neuvontaa yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville.

Kallaman mukaan Uusyrityskeskusten toiminta alkoi kesän jälkeen piristyä, ja syksy näytti jo toiveikkaalta.

Kallama arvelee, että taloudellinen epävarmuus ja huoli työpaikan säilymisestä lisäsi kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan.

– Epävarmuus voi rohkaista kokeilemaan uutta. Aloittavalle yrittäjälle voi tulla idea, joka ei liity palkkatöihin tai koulutukseen mitenkään.

Susanna Kallama

Palveluita on siirretty verkkoon

Tietyillä aloilla toimintaympäristö on tällä hetkellä todella haastava, kuten esimerkiksi ravintola-alalla, se näkyy myös perustettavissa yrityksissä. Näille aloille ei ole perustettu uusia yrityksiä yhtä paljon kuin aiemmin. 

Sen sijaan näitä palveluita on siirretty verkkoon, ja ylipäätään verkkokauppoja on perustettu aikaisempaa enemmän.

– Uusyrityskeskusten työntekijöiden kokemusperäisen arvion mukaan omistajanvaihdoksia ja yrityskauppoja olisi tapahtunut enemmän, mutta haasteita on ollut toisinaan rahoituksen saamisessa.

Laskelmiin suhtaudutaan vakavammin

Koronavuonna aloittelevat yrittäjät ovat Kallaman kokemuksen mukaan tehneet laskelmia ja liiketoimintaan liittyviä testauksia aikaisempaa huolellisemmin.

– Uusyrityskeskuksissa neuvomme aina tekemään huolelliset laskelmat, mutta viime vuonna aloittavat yrittäjät ovat suhtautuneet laskelmiin aiempaa vakavammin.

Uusyrityskeskuksen neuvonnan kautta perustetuista yrityksistä viiden vuoden kuluttua 80 prosenttia on toiminnassa, kun ilman neuvontaa perustetuista noin puolet ovat toiminnassa.

– Oman yrityksen idean ja kannattavuuden testaaminen on tärkeää eikä sitä pidä unohtaa. Ennen perustamista kannattaa huolellisesti laskea, paljonko pitää tehdä myyntiä, jotta yritystoiminta on kannattavaa ja yrittäjä saa itselleen haluamansa tulon.

Korona mahdollisti työrauhan yrityksen perustamiselle

Jani Heikkilä on kolmannen polven yrittäjä. Hän perusti korona-aikana yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa tatuoinnin laserpoistoja tekevän yrityksen, Undo Ink Oy:n, jossa Heikkilä työskentelee toimitusjohtajana. Undo Ink on yksi Heikkilän kuudesta toiminnassa olevasta yrityksestä.

Aiemman yrittäjäkokemuksensa vuosi hän ei osannut pelätä uuden yrityksen perustamista.

– Yritystä perustettaessa en edes miettinyt koronaa tai sen vaikutuksia. Ajattelin, että jos haluamme yrittää tätä liiketoimintaa, niin nyt on sen aika.

Ravintola-alaa tai muita koronan kurittamia toimialoja Heikkilä ei kuitenkaan olisi edes harkinnut. Yrityksen liikeidea oli syntynyt aiemmin, mutta aikaa yritystoiminnan käynnistämiseen ei ollut ennen koronaa.

– Korona teki sen, että saimme työrauhan suunnitella liiketoimintaa ja perustaa yrityksen. Yhtiökumppaneitani lomautettiin, joten he saivat tilaisuuden paneutua uuden yrityksen perustamiseen.

Kaikki Heikkilän yritykset toimivat terveydenhuoltoalalla. Undo Ink on lääkärijohtoinen yritys ja toiminta vaatii Valviran luvan. Tatuointeja poistetaan laserlaitteilla, joita tekevät terveydenhuollon ammattilaiset.

Yrityksen perustaminen on vaatinut investointeja toimitiloihin ja laitehankintoihin, joita pankki ja yrityksen perustaajat ovat rahoittaneet.

Undo Inkin toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Heikkilä toivoo, että ensimmäisen vuoden aikana yritys pääsisi tasapainoon laskutuksen ja kulujen kanssa.

Yrittäjänä Heikkilä ei halua olla stereotyyppinen.

– Lupasin itselleni, etten rakenna itselleni sellaista yrittäjyyden loukkua, jossa tehdään töitä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Se ei ole kestävää. Haluan hakea lapset joka päivä tarhasta ja koulusta ja pidän lomia.

Hoitovapaalta yrittäjäksi

Miia Pihlajaharju pohti hoitovapaalla ollessaan, mikä olisi sellainen juttu, mitä hän haluaisi tehdä työkseen. Hän perusti Mimis Living -verkkokaupan, jossa hän myy itse valmistamiaan sisustustuotteita.

– Täytin 30 vuotta ja halusin tehdä jotakin itselleni merkityksellistä, jossa saisin toteuttaa intohimojani.

Pihlajaharju on aina harrastanut käsitöitä ja halusi tehdä käsillään eikä vain istua tietokoneella kaikki päivät. Ennen yrittäjyyttä hän oli toiminut koulutustaan vastaavassa työssä toimistoassistenttina.

– Merkonomikoulutuksessa opetettiin myös yrittäjyyteen liittyviä asioita. Ajatus yrittäjyydestä jäi sieltä kytemään.

Korona-aikana yrityksen perustaminen tuntui Pihlajaharjun mielestä riskiltä, mutta hänen puolisonsa, joka on toiminut kymmenen vuotta yrittäjänä, kannusti häntä yrittäjyyteen ja neuvoi käytännönasioissa.

– On helppoa, kun on oma mentori lähellä.

Mimis Living myy Pihlajaharjun tekemiä pellava- ja makrameetuotteita kodin sisustukseen. Valikoimissa on erilaisia kodin tekstiilejä – pellavapyyhkeitä, käyttötekstiilejä, amppeleita, seinävaatteita ja tyynynpäällisiä.

Miia Pihlajaharju

– Aluksi valmistan kaiken itse, mutta tarkoituksenani on laajentaa jälleenmyytäviin tuotteisiin.

Yrityksen perustamiseen Pihlajaharju haki ja sai starttirahaa. Starttirahahakemukseen liittyi tapaamisia, jotka aloitteleva yrittäjä koki hyödyllisiksi.

– Tein erilaisia laskelmia ennen yritystoiminnan aloittamista. Mies oli näissä apunani ja neuvoi, miten kannattavuuslaskelmat tehdään.

Suuria investointeja yrityksen perustaminen ei vaatinut. Mimis Living -verkkokaupan toiminta on lähtenyt Pihlajaharjun mukaan mukavasti liikkeelle. Instagram on toiminut merkittävänä markkinointikanavana.

Yrittäjäksi lähteminen oli Pihlajaharjulle iso juttu.

– Unelmia ei saa toteutettua, jos ei ota riskejä. Yrittäjän epävarmuutta kestää, kun menee päivä kerrallaan. Ajattelen, että yrittäjäksi kasvaa ajan kuluessa ja haasteiden myötä.

Lue seuraavaksi:

Mitä vuosi 2020 opetti yrittäjälle?

Tutustu aloittavan yrityksen pankki- ja vakuutuspalveluihin