Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) nuorempi tutkija Oskari Lähdeaho työstää parhaillaan väitöskirjatutkimusta, jonka aiheena on logistiikan ympäristöystävällisyys kilpailukykytekijänä. Hän on haastatellut tutkimuksissaan noin 30 kotimaista yritystä ja saanut kyselylomakkeilla vastauksia noin parilta sadalta logistiikka-alan yritykseltä. Hän käyttää tutkimuksen lähteinä lisäksi Tilastokeskuksen ja Tullin tilastoja sekä Väyläviraston mittausaineistoa.

– Pyrin väitöskirjatutkimuksessa selvittämään, miten logistiikka-alan yritykset näkevät ympäristöystävällisyyden kilpailutekijänä toiminnassaan. Tavoitteenani on tutkimuksessa tuoda esiin, miten merkittävänä kilpailutekijänä alan yritykset kokevat ympäristöystävällisyyden ja millä keinoin ne pyrkivät parantamaan omaa suoritustaan kuljetusten kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöjen vähentämisessä, Lähdeaho sanoo.

Lähdeahon tutkimus on osa kansainvälistä Green Inter Traffic -tutkimushanketta, joka kartoittaa Helsingin ja Pietarin välisen valtatieverkoston liikenteen päästövaikutuksia. Hankkeessa ovat mukana LUT-yliopiston lisäksi muun muassa Suomen Ilmatieteen laitos ja Pietarin yliopisto.

Suomen tavoitteena puolittaa liikenteen CO2-päästöt vuoteen 2030 mennessä

Tavaraliikenteen kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kirittää EU:n ilmastopolitiikka, joka tähtää liikenteen CO2-päästöjen vähentämiseen 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, kun vertailukohteena on vuoden 1990 tilanne. Suomen omassa ohjelmassa liikenteen päästöt pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon.

Tieliikenteen vuotuiset CO2-päästöt Suomessa olivat vuonna 2018 arviolta 10,9 miljoonaa tonnia. Vuoden 2030 tienoilla päästöt saisivat olla enintään 5,9 miljoonaa tonnia. Tieliikenteen päästöistä tällä hetkellä noin kolmannes tulee tavaraliikenteestä.

– Kuljetusyritykset ovat selvästi heränneet ilmastokysymyksiin. Jotkut alan yritykset ovat onnistuneet saavuttamaan jopa 60 prosentin vähennykset kuljetustensa päästöissä tehostamalla reitti- ja kuormasuunnittelua. Suunnittelua voi kuitenkin entisestään parantaa ja se on lyhyellä aikavälillä tehokkain tapa pyrkiä minimoimaan päästöjä. Suunnittelua voisi edistää lisäämällä yritysten välistä yhteistyötä, Lähdeaho sanoo.

Viimeinen kilometri on logistiikan tehokkuuden heikoin lenkki

Lähdeaho arvioi, että tavaraliikenteen reitti- ja kuormasuunnittelussa toimitusten viimeinen kilometri on usein vaativin osa, sillä käytännössä se tarkoittaa sitä, että toimituksen jälkeen ajoneuvo kulkee tyhjänä takaisin, mikä ei ole kustannus- tai ympäristötehokasta.

– Alalle on syntynyt startup-yrityksiä, jotka pyrkivät alustatalouden periaatteilla luomaan uusia palveluja. Niiden avulla kuljetuskeikkoja voitaisiin yhdistää niin, että paluumatkalle löytyisi myös kuljetettavaa, hän sanoo.

Raskaassa liikenteessä yleistyneet HCT-rekat ovat myös yksi käytännön keino kuljettaa tehokkaasti ja vähemmillä päästöillä suuria tavaramääriä. Tutkimustietoa yli 30-metristen ja jopa 100-tonnisten rekkojen päästövähennyksistä ei ole vielä saatavilla.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden merkitys on vielä vähäinen

Lähdeaho arvioi, että vaihtoehtoisten polttoaineiden merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä raskaan liikenteen osalta tulee kasvamaan vasta tulevina vuosikymmeninä.

– Useat kuljetusyritykset sanovat, ettei vaihtoehtoisilla polttoaineilla vielä tässä vaiheessa saada toivottuja hyötyjä aikaan. Dieseliä korvaavat käyttövoimat kuten sähkö, kaasu tai vety eivät raskaassa liikenteessä tule laajalti ajankohtaiseksi vielä pitkään aikaan, Lähdeaho uskoo.

Kuljetusten digitalisaatio avainasemassa

SKAL ry:n asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto toteaa, että kuljetusten reitti- ja kuormasuunnittelua on tehty logistiikan alalla pitkään eikä se sinänsä ole uusi asia.

– Kuljetusten reitti- ja kuormasuunnitteluun vaikuttaa monta tekijää eikä kuljetuksia voida suunnitella vain jonkun tietyn parametrin mukaan. Kun asiakkaiden vaatimustaso on noussut ja kuljetuksilta edellytetään tarkempaa täsmällisyyttä lyhyemmässä aikaikkunassa, liittyy optimointiin paljon vaikeusasteita, Murto sanoo.

On myös kuljetuksia, joissa paluukuorman saaminen on mahdotonta.

– Jalostamolta huoltoasemalle polttoainetta vievälle säiliöautolle on vaikea löytää paluukuormaa, samoin maatiloilta maitoa meijereihin kerääville maitoautoille, Murto sanoo.

Murto liittää reitti- ja kuormasuunnittelun laajempaan kokonaisuuteen eli kuljetusten digitalisaatioon, jonka avulla raskaan liikenteen päästövähennystavoitteista vuoteen 2030 mennessä voidaan hoitaa noin neljännes.

– Kuljetusten digitalisaatio vaikuttaa kuljetusketjujen suunnitteluun ja taloudelliseen ajotapaan. Kehittyvät teknologiset ratkaisut tehostavat kuljetusten optimointia ja avustavat kuljettajaa taloudellisempaan ajoon, mikä vähentää myös kaluston polttoaineen kulutusta, Murto sanoo.

Tieverkon kunto vaikuttaa myös päästöihin

SKAL ry laati viime vuonna liikenteen kumppanijärjestöjen kanssa Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartan, jossa haettiin keinoja päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

– Raskaan liikenteen suurimmat päästöt syntyvät pitkänmatkan kuljetuksissa raskailla ajoneuvoyhdistelmillä, joihin vaikuttamalla saadaan tehokkaimmin aikaan parannusta. Raskaan liikenteen päästöissä olisi tärkeää muistaa tieverkon kunnossapidon vaikutus päästöihin. Ero sileän tienpinnan ja huonon tienpinnan polttoaineen kulutuksessa voi olla jopa viisi prosenttia, Murto sanoo.

Tehokkaalla tien peruskunnossapidolla, asfaltoinnilla, auraamisella ja talvikunnossapidolla mahdollistetaan myös päästöjen pienentyminen.

– Liikenteen sujuvuudesta huolehtiminen on myös keskeistä, jotta raskaan liikenteen vauhdin pumppaamista voitaisiin välttää, Murto muistuttaa.

Hänen mukaansa päästövähennyskeskustelussa on väylien osalta viime aikoina keskitytty liiaksi raideliikenteen investointeihin, kun tavaraliikenteen näkökulmasta tiet ovat keskeisimpiä kuljetusväyliä. Noin 90 prosenttia tavaratonneista kulkee kumipyörillä maanteitse.

Lue seuraavaksi:

Kotimaisen liikennekaasun markkinassa on nyt pöhinää‍

Tutustu ammattiliikenteen palveluihin - ja ota yhteyttä‍