Kun yrittäjä palkkaa työntekijän, lopullinen palkkakustannus käsittää palkansaajan bruttopalkan sekä työnantajan pakolliset maksut. Verojen jälkeen työnantaja vähentää työntekijän bruttopalkasta työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Jäljelle jäävä summa kilahtaa työntekijän tilille nettopalkkana.

Lisäksi työnantajan täytyy maksaa oma osansa työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista sekä sairaus-, työtapaturma- ja ammattitauti- sekä henkivakuutusmaksuja, jotka eivät näy työntekijän palkkakuitilla. Vakuutusmaksut ovat pakollisia, mutta niiden suuruus voi vaihdella toimialoittain.

– Esimerkiksi rakennusalalla toimivilla tapaturmat ovat yleisempiä kuin kevyttä toimistotyötä tekevillä, mikä vaikuttaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen suuruuteen, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén huomauttaa.

Vakuutusmaksujen ohella yrittäjän on huomioitava pakolliset työterveyskulut, sillä lain mukaan työnantajan täytyy järjestää työntekijälle vähintään ennaltaehkäisevä työterveyshuolto.

Varaudu tuottamattomaan työhön ja poissaoloihin

Kun yrittäjä laskee työntekijästä muodostuvia todellisia kuluja, karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että työntekijän bruttopalkka kerrotaan ainakin 1,75:llä. Hellstén muistuttaa, että bruttopalkasta täytyy maksaa jo pelkästään vakuutusmaksuja vähintään 20 prosenttia.

– Työntekijän palkkauskustannukset kannattaa laskea vuositasolla ja mieluummin vähän yläkanttiin kuin joutua luopumaan työntekijästä melkein saman tien epärealististen laskelmien takia.

Huomionarvoista on, että yrittäjä suhteuttaa työntekijän palkkauskustannukset myymiensä tuotteiden tai palveluiden hintoihin. Jos työntekijän palkkaaminen tarkoittaa merkittävää hintojen nousua tai yrityksen kassan hupenemista, palkkaaminen ei välttämättä kannata.

– Kassaan on myös hyvä kerryttää varoja ennakkoon, sillä harva työntekijä on saman tien tuottava. Työhön perehtymiseen ja tutustumiseen kuluu oma aikansa. Siksi sisään tuleva raha ja työntekijästä syntyvät kustannukset eivät välttämättä heti kohtaa, Hellstén toteaa.

Yhtä lailla poissaoloista syntyy kuluja, kun työntekijä on esimerkiksi sairaana, lomalla tai perhevapaalla. Tarvittaessa yrittäjän täytyy palkata sijainen tai järjestellä omat työnsä uudestaan, mistä syntyy herkästi lisäkuluja.

Huomioi muut kiinteät ja vaihtelevat kulut

Työntekijä tarvitsee työntekoaan varten erilaisia työvälineitä, kuten koneita tai laitteita. Tällöin yrittäjä voi miettiä, kannattaako ne ostaa omaksi vai vuokrata. Hellsténin mielestä hyvä vaihtoehto on kerryttää kassaan sen verran ylimääräistä, että hankintoja voi tehdä myös ilman lainarahaa.

– Kiinteät kulut vaihtelevat toimialoittain, jos verrataan vaikkapa isossa tuotantolaitoksessa työskentelevää ja vain läppärillä tietotyötä tekevää työntekijää. Iso kulukysymys liittyy myös siihen, tarvitseeko yritys kiinteän toimipisteen vai voiko töitä tehdä myös etänä.

Työvälineiden ja työtilojen rinnalla yrittäjä voi tarjota työntekijälle vapaaehtoisia laajennuksia työterveyshuoltoon, vapaaehtoisen ryhmäeläkevakuutuksen, mahdollisuuden kouluttautumiseen sekä tilaisuuksia virkistäytymiseen. Vaikka tällaiset toimet näkyvät yrittäjän kukkarossa, ne voivat lisätä työntekijän sitoutumista, tuottavuutta ja hyvinvointia.

Pyydä apua palkkauskustannusten laskemiseen

Hellsténin mukaan nykyään tiedostetaan varsin hyvin, että työntekijästä aiheutuu muitakin kustannuksia kuin pelkkä bruttopalkka. Toisinaan yrittäjä kuitenkin sortuu aliarvioimaan työntekijästä aiheutuvat todelliset kulut.

– Yrittäjä voi pyytää budjetointiin apua kirjanpitäjältään, joka osaa tehdä realistisia laskelmia työntekijän palkkaamisesta. Ylipäätään olennaista on laskea, onko yrityksen rahavirta sillä tasolla, että työntekijää kannattaa edes palkata.

Myös Suomen Yrittäjät järjestää ensimmäisen työntekijän palkkaamista käsitteleviä koulutuksia, jotka pätevät yleisesti eri toimialoille. Myös oman toimialan työnantajaliitot voivat mahdollisesti auttaa yrittäjää.

– Joskus tietyn alan työehtosopimuksissa on määräyksiä esimerkiksi vapaista ja työpaikan olosuhteista, ja niistä voi tulla merkittäviäkin lisäkustannuksia. Siksi asioista kannattaa ottaa kunnolla selvää eikä jäädä suotta arvailemaan, Hellstén tähdentää.

Työntekijän palkkaaminen on merkittävä askel, mutta helpottaa yrittäjää työmäärän kasvaessa. Ensin on kuitenkin hyvä selvittää omat velvollisuudet työnantajana. Lue lisää työntekijän palkkaamisesta.

Lue lisää

Oletko palkkaamassa ensimmäisen työntekijäsi? Lue muistilista työnantajan velvoitteista

Ryhmäeläkevakuutus hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää