​

Tilan isäntä kulkee aamuhämärällä kohti navettaa. Yö on ollut kylmä, ja pihan liukkaus pääsee yllättämään. Jalka lipsahtaa, ja isäntä kaatuu käsi edellä maahan. Ranteesta kuuluu napsahdus – ja sitten sattuu.

Maatalousyrittäjän tyypillinen työtapaturma tapahtuu iäkkäälle miehelle. Miehet ovat Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tilastojen perusteella naisia tapaturma-alttiimpia. Tätä selittää muun muassa se, että maatalousalan yrittäjistä kaksi kolmasosaa on miehiä.

Esimerkiksi liukastumiset ja putoamiset sekä koneiden kanssa tapahtuvat vahingot ovat heille yleisiä, kertoo Melan tapaturmayksikön tiiminvetäjä Erkki Eskola.

Viime vuonna työtapaturmia tapahtui tiloilla noin 5 300. Niistä maksettiin korvauksia reilut 27 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tapaturmia on sattunut melko samassa tahdissa kuin viime vuonna.

– Vuosittain noin seitsemälle prosentille vakuutetuistamme sattuu uusi tapaturma. Siinä on ollut loivaa laskua koko ajan. Tapaturmat ovat usein kaatumisten ja liukastumisten aiheuttamia ruhjeita, venähdyksiä ja murtumia, Eskola kertoo.

Tuotantosuuntien välillä on kuitenkin eroja, ja erityisesti karjatilalliset ovat alttiita tapaturmille.

– Nautakarjatyössä sattuu eniten. Tiloilla tehdään pitkää päivää ja ollaan lähellä eläintä. Työssä voi jäädä esimerkiksi eläinten väliin puristuksiin.

Vaikka suunta onkin ollut laskeva, kymmenen viime vuoden aikana hevostapaturmat ovat lisääntyneet. Hevosia liikutellaan paljon, ja vahinkoja sattuu helposti.

Ammattitaudit liittyvät työoloihin ja -tapoihin

Melan tilastojen mukaan viime vuonna uusia ammattitautitapauksia todettiin noin 120 kappaletta ja korvauksia maksettiin 5,7 miljoonaa euroa.

Maatalousyrittäjien ammattitauteihin kuuluvat esimerkiksi jännetupentulehdus, meluvammat, allerginen nuha ja olkaluun sivunastan tulehdus eli tenniskyynärpää.

– Karjatilalliselle astma, nuha ja ihottuma ovat yleisimmät ammattitaudit, kertoo ammattitautien korvauskäsittelijä Kirsi Ahonen Melasta.

Viime vuoden tilastoista erottuu myös myyräkuume-epidemia. Tapauksia kirjattiin yhteensä 30, mikä on tavallista enemmän.

– Myyräkuume ja jänisrutto ovat alan erikoisemmat ammattitaudit, joita ei ole kovin monessa muussa ammattiryhmässä.

Tautia esiintyy varsinkin syksyisin. Myyrät vetäytyvät silloin kuivikkeiden sekaan, ja esimerkiksi ulkovarastossa voi saada tartunnan hengitysteitse. Jos tautia epäilee, lääkäriltä tulee pyytää Puumala-viruksen vasta-ainetutkimus korvaushakemusta varten.

Teknologia keventää työtaakkaa

Kehittyvä teknologia, kuten lypsyrobotit, vähentää mekaanisia, toistuvan liikkeen töitä sekä kehon rasitusta.

–Tuotantoteknologia on muuttunut. Esimerkiksi lypsytyössä on helpottavia apuvälineitä. Nostoja ja kyykistymisiä tulee vähemmän. Jos lehmät lypsetään kaksi kertaa päivässä, pihatossa sen voi tehdä koneellisesti ja selkä suorassa. Se on huomattavasti turvallisempaa ja tehokkaampaa, Eskola kertoo.

Parempi teknologia on vähentänyt myös pölyn määrää ja sitä kautta hengitysteiden sairauksia. Vielä 1980-luvun puolivälissä heinää tehtiin eri tekniikalla kuin nykyään. Vuosikymmenten kuluessa homepölykeuhkotapaukset ovat laskeneet yli sadasta vuosittaisesta kymmeneen.

Työterveyshuolto tukee terveyttä

Noin neljä kymmenestä viljelijästä kuuluu työterveyshuollon piiriin. Aluksi tehtävä työoloselvitys ja terveystarkastus auttavat kartoittamaan vaaranpaikkoja.

Jumien ehkäisyssä tärkeää on hyvä työasento ja sen vaihtaminen säännöllisesti. Myös taukoja kannattaa pitää.

– Muista, että olet tärkein voimavarasi, josta tulee pitää huolta, Eskola painottaa.

Työterveyshuollosta saa vinkkejä niin venyttelyyn, lepoon ja työkunnon ylläpitoon sekä hyviin elintapoihin. Melan ammattilaiset kannustavatkin liittymään maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon.

Terveydestä huolehtimisessa myös ennakointi on keskeistä. Työtavoista kannattaa hioa turvalliset. Talvisin liukkaat kulkutiet ja rappuset on hyvä hiekoittaa, ja kemikaalien kanssa toimiessa on oltava tarkka. Meluisissa paikoissa on syytä käyttää kuulosuojaimia. Hengityssuojaimet suojaavat puolestaan pölyltä ja myyräkuumeelta.

​

MATA ei korvaa kaikkea – turvaa terveytesi

OPn kehityspäällikkö Teppo Pöllänen tuo esiin, että maatalousyrittäjien ammattitaudit ja työtapaturmat aiheuttavat vain osan sairauslomista. Yli 70 prosenttia niistä johtuu sairauksista, kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksista, sydän- ja verisuonisairauksista tai hengitystieinfektioista.

Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen tapaturmavakuutuksen eli MATAn piiriin kuuluvat vain maataloustyössä tapahtuneet tapaturmat ja siitä aiheutuneet ammattitaudit.

– Ammattitautien diagnosointi on varsin tiukkaa. Jos poissaolon aiheuttaneen sairauden välitöntä syy-yhteyttä työhön ei pystytä kiistattomasti todentamaan, ei MATAsta saada korvausta.

Myös työtapaturmille on tiukat kriteerit. Pöllänen kannustaakin viljelijöitä varautumaan kattavasti ‍terveysongelmiin ja sairaustapauksiin.

Mitä tehdä, jos vahinko sattuu tai kehoa jomottaa?

1. Mene heti hoitoon

Vaivan kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan hoitoon tulee hakeutua pian. Lääkärille on hyvä sanoa suoraan, että kyseessä on työtapaturma tai mahdollisesti ammatin aiheuttama vaiva. Noudata lääkärin ohjeita

2. Tee korvausilmoitus

Tee vahinkoilmoitus työtapaturmasta tai ammattitaudista Melalle 60 päivän kuluessa. Asiantuntijat kannustavat hoitamaan ilmoituksen‍ mieluummin heti kuin viime tipassa.

​