Viljamarkkinoilla on ollut viime aikoina levoton tunnelma, mikä on nostanut vehnän hintaa Pariisin hyödykepörssissä yli 200 euroon tonnilta. Viljamarkkinoiden käyttäytyminen voi saada aikaan ruokakriisin, jos kaikki toimijat alkavat varmistaa omien asiakkaiden sekä kansalaisten ruokaturvallisuuden ja ryhtyvät paniikkiostoihin, josta seuraa hintojen nousukierre.

Vehnän maailmanmarkkinahintaa on tärkeää seurata, sillä se määrittelee myös muiden viljojen hintatason. Mustan meren tuottajat Venäjä, Ukraina ja Kazakstan ovat vehnän tuotannon kannalta keskeisiä. Ukrainan vehnäsato on jäämässä 20 prosenttia matalammaksi kuin vuosi sitten. Se vähentää markkinoiden tarjontaa ja luo riskiskenaarion.

– Vehnän kansainvälistä saatavuutta voi lisätä myös näiden maiden kaavailemat vientirajoitukset, sanoo Kyösti Arovuori, joka on maatalouspolitiikan ja ruokamarkkinoiden toimintaan erikoistuneen REINU econ -nimisen asiantuntijayrityksen perustaja.

Kriisiskenaariot ovat liioiteltuja

YK:n elintarvikejärjestö FAO, YK:n alainen Maailmanterveysjärjestö WHO sekä Maailman kauppajärjestö WTO ovat varoitelleet, että pandemian varjolla toteutettavat, markkinoita vääristävät toimenpiteet voivat aiheuttaa ruokakriisin.

Viljamarkkinoiden vientirajoitukset, kuivuus ja halla, valtiotason hamstraus ja pastahyllyjä tyhjentäneet koronahamsterit sekä rajojen sulkemisesta johtuva ulkomaisen työvoiman heikompi saatavuus voivat kaikki osaltaan vaikuttaa dramaattisesti kansainvälisiin viljamarkkinoihin.

Arovuori suhtautuu pelolla värittyneisiin skenaarioihin tyynesti.

– Viljan kansainväliset markkinat ovat oikeastaan melko rauhalliset. Vaikka kansainväliset vehnäfutuurit ovatkin reagoineet jonkin verran kansainväliseen kysyntään, on viljan hintakehitys ollut pidemmällä ajanjaksolla hyvin maltillista, Arovuori arvioi.

2010-luvun ruokakriisistä on opittu

FAO:n ennusteen mukaan vehnää tuotetaan maailmalla tulevalla satokaudella 2020–2021 noin 762 miljoonaa tonnia. Sadot pienenevät EU-alueella, Ukrainassa, Yhdysvalloissa sekä Pohjois-Afrikassa.

FAO:n mukaan maailman vehnävarastot kutistuvat ensi talvena viisi prosenttia kuluvasta kaudesta ja painuvat alimmilleen sitten vuoden 2013. FAO:n luvuissa ei ole mukana Kiinan tuotantoa, sillä se ei juurikaan myy viljatuotantoaan kansainvälisille markkinoille.

– Vaikka maailman vehnävarastot painuisivat vuoden 2013 tasolle, niin ne ovat silti hyvin korkeat, Arovuori sanoo.

Hänen mielestään tällä hetkellä on liioiteltua puhua kansainvälisestä ruokakriisistä, jos tilannetta vertaa 2010-luvun alun valtaviin ruokaraaka-aineiden hintavaihteluihin.

– Silloin puhe ruokakriisistä oli aiheellista. Niistä ajoista on kuitenkin opittu paljon. Nyt varastot ovat vahvemmalla pohjalla ja maailmanmarkkinat pystyvät reagoimaan ja tasapainottelemaan tehokkaammin yllättäviin kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin. Jos jollakin alueella on huono satovuosi, kääntyvät kauppavirrat sen mukaan, missä on tarjontaa, Arovuori sanoo.

Vaikka EU:n, USA:n ja Venäjän alueita kohtaisi samaan aikaan kuivuus tai märkä kausi, ei viljasta tulisi nyt pulaa.

– Maailman varastot ovat nyt suurimmillaan, Arovuori sanoo.

Korona laskee rehuviljan hintaa myös Suomessa

Arovuoren mukaan korona ei ole oikeastaan heilauttanut kansainvälisiä viljamarkkinoita mihinkään suuntaan. Hän pitää todennäköisempänä skenaariona maatalouden kannattavuuskriisiä, kun talouskasvu ja ostovoiman kehitys hidastuvat, mikä heijastuu myös raaka-aineiden hintakehitykseen.

– Se tuntuu voimakkaammin sioille ja kanoille tuotettavan rehuviljan hinnoissa. Taantuman aikana lihan kulutus vähenee, Arovuori sanoo.

Koronapandemian seurauksena esimerkiksi USA:ssa monia teurastamoja on suljettu ja eläimiä hätälopetettu, mikä vähentää entisestään rehuviljan kysyntää.

– Nämä signaalit vaikuttavat myös kotimaisen rehuviljan hintatasoon. Kotimarkkinoiden kysyntä ja tarjonta määrittelee tason, mutta on vaikea nähdä hintojen ainakaan vahvistuvan syksyä kohden, kun varastoissa on viljaa pilvin pimein suhteessa käyttöön, Arovuori sanoo.