Oripäässä, Varsinais-Suomessa sijaitsevalla Lankisen Tilalla on tiivis rypäs eläinsuojia. Lihakarjaa kasvaa 700 sonnipaikalla viidessä eri pihatossa. Laaja, asvaltoitu rehupiha on niiden keskellä. Tänään rehupihalla säilötään lähitiloilta ostettua tuoreviljaa tuubiin.

– Sonnien ruokintaan kuluu noin tuhat tonnia tuoreviljaa vuodessa. Suuri osa rehuviljasta ostetaan muilta tiloilta. Ostamme lähitiloilta tuoreena myös härkäpapua ja hernettä. Säilörehua ja kokoviljasäilörehua viljelemme itse reilun 200 hehtaarin alalla, Lankisen Tila Oy:n pääomistaja Olli Lankinen kertoo.

Lankisen Tilan omistajana on 29-vuotiaan Ollin lisäksi hänen isänsä Tarmo Lankinen. Naapurissa sijaitsevan Lankisen Broileri Oy:n omistajana on Ollin lisäksi hänen äitinsä Tiina Varho-Lankinen.

Tällä kertaa keskitymme vain nautatilan asioihin ja siihen, kuinka tilalla on pärjätty, vaikka vasikkapula on ollut muutaman vuoden ajan lihakarjatilojen huolenaihe. Pitkät, kolmeseinäiset pihatot näyttävät olevan tällä hetkellä täynnä eikä tyhjiä karsinoita ole.

– Olemme panostaneet paljon pihvisonnivasikoiden hankintaan. Aloitimme vasikkahankinnan muilta tiloilta kymmenen vuotta sitten, sillä halusimme varmistaa vasikoiden hyvän laadun. Enää ei voi luottaa siihen, että teurastamo toimittaisi riittävästi vasikoita. Tarvitsemme joka vuosi 700 kuuden kuukauden ikäistä pihvirotusonnia. Ostamme niistä yli puolet suoraan muilta tiloilta, Lankinen kuvailee.

Lankisen Tila on luonut hyvät yhteistyösuhteet moniin Etelä-Suomen emolehmätiloihin ja siksi sonneja on riittänyt. Eläinten suoraostoja helpottaa sekin, että Lankiset voivat hakea pienemmät eläinmäärät omalla kuljetuskärryllään.

– Kärryyn mahtuu kahdeksan sonnia. Isommille määrille tilaamme kuljetuksen eläinkuljetusyrittäjältä.

Tällä hetkellä Lankisen pihatoissa käyskentelee viiden rodun sonneja. Eniten on charolais-, limousine- ja simmental-eläimiä. Myös anguksia ja herefordeja löytyy.

– Ranskalaisrodut kasvavat nopeammin ja rasvoittuvat vähemmän. Siksi suosimme niitä, Lankinen perustelee.

Rodulla ei ole eläinten myynnin kannalta merkitystä, sillä kaikki eläimet menevät teurastettaviksi HKScanille ja sieltä Tammisen Rotukarja -ketjuun.

Pihatoissa kasvaa pääasiassa charolais-, limousine- ja simmental-sonneja. Päiväkasvut ovat 700–950 grammaa. Sonnit viipyvät tilalla noin vuoden.

Kassan hallinta tärkeää

Kassan ja maksuvalmiuden hallinta on isoilla maatiloilla keskeistä talousjohtamista. Kasvinviljelytiloilla menot ja tulot ajoittuvat lähes aina eri vuosille ja kotieläintiloilla eläimissä ja rehuissa on kiinni iso summa rahaa. Lankisen Tilan pihatoissakin käyskentelee sonneja vähintään puolen miljoonan euron arvosta.

Lankisen Tilan kirjanpito on yrittäjien omissa näpeissä. Tiina Varho-Lankinen on molempien yritysten ”talousjohtaja” ja pitää kirjanpidon ajan tasalla WebWakka-ohjelmistolla.

Tilalla ei tehdä erityistä vuosi- eikä maksuvalmiusbudjettia, mutta tarkastellaan toteutuneita lukuja jokaisen kuukauden päätteeksi. Seuraavan vuoden rehut ja lannoitteet ja mahdolliset muutkin tuotantopanokset ostetaan yleensä edellisen vuoden puolella. Palkkaa yrittäjät nostavat hyvin vähän, sillä yhtiöiden korkean nettovarallisuuden ansiosta osinkotulojen ottaminen on verotuksellisesti kannattavampaa.

Kustannusten hallintaan tilalla on selvät strategiset linjaukset.

– Pidämme konekustannukset minimissä. Tärkeimmät työkoneet eli kurottajat ostamme uusina. Ostimme tänä vuonna pitkän harkinnan jälkeen yhdet uudet 15 000 euron peräkärryt. Traktoreilla ajetaan ensin 10 000 tuntia ja sen jälkeen niihin tehdään perusteellinen remontti. 30 000 tuntia on hyvä tavoite traktorille.

Hän näkee myös tilojen välisen tuotekaupan tärkeänä keinona hallita kustannuksia ja uskoo, että jatkossa tilojen välistä kauppaa käydään yhä enemmän.

– Se on yksi tie parempaan kannattavuuteen. Miksi viljan tai eläinten pitäisi aina kiertää kauppaliikkeen tai teurastamon kautta. Jokaisesta välikädestä syntyy lisää kustannuksia. Osto-osaaminen korostuu maatiloilla, sillä myyntihintoihin ei pysty pääsääntöisesti itse vaikuttamaan, Lankinen painottaa.

Tilalle on hankittu akselivaaka ja vasikoiden punnitsemisasema palvelemaan tilojen välistä tuote- ja eläinkauppaa.

Lankisen Tilan ja Lankisen Broilerin toimisto sijaitsee vanhassa Mäkitalon talossa. Olli Lankinen kertoo, että tilojen kirjanpito hoidetaan omin voimin ja reaaliaikainen taloustilanne on koko ajan tarkasti tiedossa.

OP Oripää kumppanina

Lankisen Tilan ja Lankisen Broilerin pankkikumppani on OP Oripää. Yrittäjät ovat tyytyväisiä pankin nopeaan ja sujuvaan palveluun.

– Investointien rahoittamisessa ei ole ollut mitään ongelmia. Pankin tai muidenkaan asiantuntijatahojen talousosaamiselle meillä ei ole ollut tarvetta, koska talousasiat ovat vahvasti omissa näpeissämme, Lankinen sanoo.

Ison tilan sukupolvenvaihdoksen Lankisen perhe halusi tehdä ajan kanssa. Se aloitettiin vuonna 2013, kun Olli Lankisesta tuli Lankisen Tila Oy:n pääomistaja.

– Sukupolvenvaihdoksen miettiminen tuntui silloin hieman varhaiselta, kun olimme Tiinan kanssa vasta vähän yli 50-vuotiaita. Jälkeenpäin ajatellen varhainen sukupolvenvaihdoksen suunnittelu oli oikea ratkaisu, Tarmo Lankinen näkee.

– Olli on saanut rauhassa perehtyä tilan toimintaan ja talouteen Alammekin olla jo sukupolvenvaihdoksen loppupuolella. Osakeyhtiössä on ollut helppoa ja verojen kannalta kohtuullisen edullistakin siirtää yhtiön osakkeita jatkajalle.

Lopuksi on pakko kysyä, voisiko suoramyynnillä parantaa tilan kannattavuutta entisestään.

– Tässä mittakaavassa suoramyynti ei ole mahdollista. Strategiamme mukaan haluamme pitää tuotannon mahdollisimman yksinkertaisena. Teemme sitä, minkä parhaiten osaamme. Silloin saamme työllemme parhaan tuntipalkan, Olli Lankinen sanoo.

Lankisen Tila Oy ja Lankisen Broileri Oy

  • Lankisen Tila Oy perustettu 2003 ja Lankisen Broileri Oy 2013
  • Omistajina Olli Lankinen, Tarmo Lankinen ja Tiina Varho-Lankinen, yksi palkattu työntekijä
  • 700 lihasonnipaikkaa, lihasonnit Tammisen Rotukarja -ketjuun
  • 112 000 broileria/erä, broilerit Kariniemen-ketjuun
  • Viljelyala 290 ha (nurmi ja rehuvilja)
  • Yhtiöiden liikevaihto noin 3 milj. e/v.
  • Tilan menestystekijät: hyvät vasikat ja kasvutulokset, kustannustehokkaasti tuotettu rehu, pienet konekustannukset, kassan hallinta ja osto-osaaminen.

Lue myös:

Hallitsetko maatilan riskit? Näin varaudut niihin vakuutuksin