Vuonna 2021 Helsingin pörssiin listautui 29 yritystä. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, sillä vuosien 2012–2018 aikana pörssin päälistalle hakeutui vuositasolla keskimäärin alle kymmenen yritystä.

– Jo useampana vuonna yrityksissä on tehty paljon töitä listautumisen edistämiseksi. Vuonna 2020 putkessa oli jo useita yhtiöitä, mutta korona sotki suunnitelmia. Viime vuonna pörssin hyvä kehitys ja listautumisantien hyvä vastaanotto rohkaisivat yrityksiä listautumaan. Kohoavat arvostustasot olivat houkuttelevia myös vanhoille omistajille, sanoo Suomen Osakesäästäjät ry:n toimitusjohtaja Victor Snellman.

ETLA:n tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön arvion mukaan pörssiin listautui keskenään hyvin erilaisia yrityksiä.

– Näen vaihtelun yksinomaan hyvänä asiana. Jos jokin tietty toimiala korostuisi, voisi miettiä onko vain tuolla alalla kykeneviä yrityksiä. Elinvoimainen talous on aina monipuolinen, myös pörssissä.

Osa listautujista on jo miinuksella

Miten listautuneet yritykset ovat pörssissä menestyneet? Victor Snellmanin seurannan mukaan tuottoon on vahvasti vaikuttanut se, osallistuiko sijoittaja osallistumisantiin vai ostiko osakkeet vasta pörssistä ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.

– Monen listautujan kohdalla listautumisantiin osallistuneet sijoittajat ovat todennäköisesti saaneet pikavoiton. Mutta vaikka kurssinousu on ollut prosenttimääräisesti suurta, euromääräiset voitot ovat olleet pieniä ylimerkintätapausten leikkurien vuoksi. Joka tapauksessa listautumisantiin osallistuminen on vaikuttanut oleellisesti osakkeista saatuun tuottoon, Snellman sanoo.

Ajan kuluessa yritysten väliset erot ovat tulleet selvästi esille. Listautumisannista helmikuun 7. päivään saakka noin kahdella kolmasosalla kokonaistuotto oli ollut positiivinen, kolmasosalla kokonaistuotto annista oli miinuksella. Kurssikehityksen kärjessä olivat Kempower, Inderes ja Duell.

Jos sijoittaja hankki osakkeensa pörssistä listautumista seuraavana päivänä, yhä useampi yhtiö oli sijoittajalle tappiollinen. Parhaiten menestyneitä yrityksiä olivat tällöin Orthex, Duell ja Purmo Group. Jos osakkeita ei ostanut ensimmäisenä pörssipäivänä, kehitys oli ollut keskimäärin heikkoa.

Menestyjiä ja epäonnistujia

Pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna listautujien joukossa on ollut sekä menestyjiä että epäonnistujia.

– Pääsääntöisesti osittaisjakautumisen kautta listautuneet yritykset ovat olleet hyviä sijoituskohteita. Listautumisannin tai rinnakkaislistautumisen kautta pörssiin on tullut sekalainen seurakunta. Mukana on niin konkurssiin menneitä, kurssiraketteja kuin lunastettuja yhtiöitä. Jos sijoittaja olisi osallistunut kaikkiin osakeanteihin, osakkeet olisivat tuottaneet keskimäärin hyvin. Kurssiraketit ovat olleet merkittävän tuoton lähteitä, Snellman sanoo.

Listautujia kannattaa tutkia tarkasti

Listautujia kannattaa Snellmanin mielestä arvioida samalla tavalla kuin muitakin yrityksiä. Aivan ensimmäiseksi pitää punnita, sopiiko listautuja omaan sijoitussuunnitelmaan. Kokemattoman sijoittajan on hyvä tutkia, miten media ja kokeneet sijoittajat arvioivat listautujaa. Tarkka harkintakaan ei aina kerro koko totuutta.

­– Osakeantia seuraavana päivänä kurssiliike voi olla voimakas suuntaan tai toiseen, Snellman painottaa.

Jyrki Ali-Yrkkö muistuttaa, että listautuvalla yrityksellä voi olla hyvin monenlaisia tavoitteita. Tärkeä kysymys on aina se, kuinka paljon yritys saa oman toimintansa kehittämiseen ja kuinka suuri osa annista menee vanhoille omistajille.

– On myös listautumisia, joissa yritys ei saa muuta kuin tunnettuutta. Listautuminen voi olla ratkaiseva tekijä myös siinä, onko yritys jatkossa ostaja vai ostokohde. Jos yritys listautuu ja aikoo ostaa muita yrityksiä, se voi käyttää omia osakkeitaan maksuvälineenä. Listautumattomalle yritykselle rahoituksen järjestäminen voi olla vaikeampaa.

Listautuvat yritykset voivat olla hyvin eri vaiheessa listautumisen ajankohtana.

– Suurimmalla osalla listautujista on ollut näyttöä kasvusta ja kyvystä menestyä markkinoilla. Pörssiin menoa ajatellen keskeistä on oleellista kyky kasvattaa liikevaihtoa.

Suurin osa kasvuyrityksistä jää lopulta pörssin ulkopuolelle.

– Monet kasvuyritykset myydään toisille yrityksille. Mutta on erittäin positiivista, että osa kasvuaihioista säilyy itsenäisinä ja hakeutuu pörssiin. Pitkällä aikavälillä ei ole hyvästä, jos kilpailijat vain ostetaan pois markkinoilta.  Kilpailu kannustaa aina parantamaan omaa toimintaa, Ali-Yrkkö sanoo

Jatkuuko listautumisinto?

Vuoden 2021 nousun jälkeen pörssin kasvu on taittunut. Tästä huolimatta Snellman ja Ali-Yrkkö arvioivat, että listautujia on tulossa pörssiin myös tänä vuonna.

– Listautujien määrä ei ehkä nouse samalle tasolle kuin vuonna 2021. Epävarmuuden lisääntyminen taloudessa ja pörssien reagointi Ukrainan sotaan voivat vaikuttaa listautumisintoon. Listautumissuunnitelmia saatetaan lykätä tai viivästyttää, kun ajatellaan, ettei listautumisesta saada ajateltua taloudellista hyötyä, Ali-Yrkkö sanoo.

Myös Snellman epäilee, että pörssikurssien heittely saattaa siirtää joidenkin yhtiöiden aikeita. Arvostustasot pörssissä vaikuttavat listautumisintoon. Lisäksi voi olla huoli, että sijoittajien rahahanat ovat kireällä, jolloin anti ei mene täyteen.

– Monella yrityksellä on kuitenkin listautumisaikeita tälle vuodelle ja jokunen yritys on jo julkistanut listautumisensa. Todennäköisesti listautujia tulee taas ihan laidasta laitaan. Jos jotain painotusta pitäisi ennakoida, niin ohjelmistoyrityksiä on todennäköisesti hakeutumassa pörssiin, Snellman sanoo.

Listautumisanti: Osakeanti, joka järjestetään pörssiin listautumisen yhteydessä. Listautumisantia edeltää listautumisesitteen ja muun taloudellisen informaation jakaminen sijoittajille.

Osittaisjakautuminen: Jakautuva yhtiö puolestaan siirtää osan varoistaan, veloistaan ja vastuistaan vastaanottavalla yhtiölle.

Rinnakkaislistautuminen: Pörssissä oleva yhtiö listautuu myös toiseen kauppapaikkaan.