Yrittäjän neuvot kasvuun: tee töitä tehokkaasti ja tuottavasti

Vain kahdesti historiansa aikana Nurminen Works on tehnyt tappiota. Molempiin vuosiin löytyy selkeä selitys.

– Ostin isäni Eskon vuonna 1960 perustaman maalausliikkeen liiketoiminnan yhdessä siskoni Marittan ja kolmannen osakkaan kanssa vuonna 1992, kun yhtiöllä oli takanaan tuottoisat Oopperatalon ja Säätytalon maalausurakat. Olimme ottaneet juuri kolmen miljoonan markan lainan, kun lama iski ja talous pysähtyi, muistelee Heikki Nurminen Nurminen Worksin alkutaivalta.

1990-luvun laman syöksykierteessä ei auttanut muu kuin panna kulut kuriin, hinnoitella työn taso uusiksi ja alkaa etsiä vimmaisesti uusia asiakkaita.

– Alensimme palkkojamme ja karsimme henkilöstökuluja. Henkilökunnan määrä kapeni sadasta työntekijästä kahdeksaan. Meni kuusi vuotta, kun saatoimme nostaa yhtiöstä ensimmäiset osingot, Nurminen sanoo.

Yhtiöllä oli kuitenkin hyvä maine ja loistavat asiakasreferenssit, mikä helpotti löytämään uusia työkohteita.

– Olen aina halunnut pitää kiinni korkeasta laadusta ja huolehtia, että projektit pysyvät aikataulussa. Onnistuimme haalimaan uutta työtä korjausrakentamisen puolelta sekä kotikentällä että ulkomailla, Nurminen kertoo.

Pörssiravintolan ja muiden kiinteistöjen korjausrakennustyöt Helsingissä sekä Eremitaasin korjaus- ja uudisrakennusten tasoite- ja maalaustyöt Pietarissa auttoivat yrityksen pahimpien lamavuosien yli. 

– Lisäksi teimme monia valtion virastojen korjaus- ja maalaustöitä noina vuosina, mikä vei liiketoimintamme uudelle kasvu-uralle, Nurminen sanoo.

Se toinen kriittinen vuosi oli vuosi 2014, jonka notkahdus selittyy epäonnistuneella projektinjohdolla.

– Teimme työnjohdon rekrytoinnissa virhearvion, joka aiheutti negatiivisen kierteen. Yrittäjän kannattaa olla todella tarkka palkatessaan henkilökuntaa, Nurminen muistuttaa.

”Irtisanouduin – ja sitten iski korona”

Heikki Nurminen aloitti oman yrittäjän taipaleensa rankimmin laman aikaan, mutta dramatiikkaa ei puutu myöskään viime toukokuussa yhtiön liiketoimintajohtajaksi pestatun Samuli Yrjösen urasta.

– Olin irtisanoutunut tammikuussa edellisestä rakennuttamisen projektipäällikön tehtävästä kiinteistöjen manageeraukseen keskittyneessä yhtiössä ja hakenut töihin Nurmisen palvelukseen. Sitten tuli korona, enkä ollut enää varma solmitaanko alustavasti sovittua työsopimusta, Yrjönen naurahtaa.

Liiketoimintajohtajan työt alkoivat kuitenkin viime toukokuussa. Yrjönen kertoo viihtyvänsä erittäin hyvin uudella työnantajalla.

– Perheyrityksellä on kasvot ja työskentely on mutkattomampaa ja inhimillisempää kuin noin 15 000 työntekijää työllistävän pörssiyhtiön palveluksessa, Yrjönen sanoo.

Yrjönen on palkattu yritykseen kehittämään liiketoimintaa, hankkimaan uusia asiakkaita ja ottamaan jatkossa toimitusjohtajan tehtävät vastaan.

– Uskon, että Nurminen Worksilla on hyvät avaimet kasvuun, sillä se on tunnettu laadukkaiden maalaus- ja tasoitetöiden projekteista sekä korjausrakentamisesta. Maalaus tuo edelleen suurimman osan yhtiön liikevaihdosta, mutta korjausrakentamisen puolta voisi vahvistaa tulevaisuudessa, hän arvioi.

Vaikuttavat asiakasreferenssit

Nurminen Worksin asiakasreferenssien lista on vaikuttava. Se on ollut mukana vaikuttamassa lähes kaikkien keskeisten pääkaupunkiseudun näköalapaikkojen julkisivuihin. Triplan ja Redin kauppakeskusten ohella Nurminen Worksin käden jälki näkyy Kansallisteatterin, Kaupunginteatterin, Ruotsalaisen teatterin, Musiikkitalon sekä HUS:in sairaaloiden julkisivuissa.

Tällä hetkellä yhtiötä työllistävät muun muassa Siltasaaressa rakennusliikkeiden isot korjaussaneeraukset, Espoon metroasemat ja Lippulaiva kauppakeskus sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman Terminaali kakkosen urakka.

Henkilökuntaa on nyt yhtiön palkkalistoilla 110 eikä lomautuksiin koronapandemian vuoksi ole vielä tarvinnut ryhtyä.

– Vuokratyöntekijöiden määrää on jouduttu vähentämään. Korona näkyy vähentyneinä tarjouspyyntöjen määrinä ja monia hankkeita on siirretty tulevaisuuteen. Saattaa olla, ettei koronan todelliset vaikutukset ole vielä täysin heijastuneet liiketoimintaamme, sillä maalausurakat sijoittuvat rakentamisen elinkaaren loppupäähän, Nurminen sanoo.

Kannattavuuden varmistamiseksi Yrjönen ja Nurminen vannovat lama-ajoilta opittuihin läksyihin.

– Yrittämisen pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Kova kulukuuri ja sinnikäs yrittäminen ovat menestyksen peruspilareita. Asioita pitää osata tehdä fiksusti ja tuottavasti, mutta sekään ei aina riitä. Yrittäjänä pitää olla valmis tekemään sisukkaasti töitä ja venymään, jotta katetta syntyy. Laatutaso pitää säilyttää, Yrjönen sanoo.

– Hyvinäkin aikoina pitää varoa vauhtisokeutta. Vuodet 2018 ja 2019 olivat meille ennätyshyviä ja mopo meinasi karata käsistä. Onneksi emme tehneet virheinvestointeja, sillä viime vuosi oli liikevaihdoltaan jo paljon pienempi. Nyt liikevaihtomme on vuoden 2017 tasolla. Täytyy olla tarkkana eurojen kanssa, Nurminen sanoo.

Sukupolvenvaihdos mietityttää

Nurminen kuvailee itseään tällä hetkellä yrityksen hallinnolliseksi toimitusjohtajaksi ja on jättäytymässä yrityksen arjen pyörittämisestä sivummalle ja delegoi asioita enemmän Yrjöselle.

– Olemme halunneet vahvistaa yrityksen toimivaa johtoa, sillä sukupolvenvaihdokseen liittyviä kysymyksiä täytyy alkaa nyt myös pohtia. Omasta suvusta voi löytyä jatkajia, kuten myös yrityksen johdosta tai vastuuhenkilöistä. Yksi mahdollinen vaihtoehto on yrityksen myyminen, mikäli joku taho siitä kohtuullisen korvauksen suorittaa, Nurminen pohtii.

Tosin jos Nurmisen isästä voi jotain päätellä, niin tuskinpa hän itsekään malttaa vielä siirtyä syrjään. Nurmisen 85-vuotias Esko-isä tapaa käydä aina toimistolla silloin tällöin katsomassa, miten yrityksellä menee. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Metsälässä Eskon rakennuttamassa ja omistamassa kiinteistössä.

Lue myös:

Aloita sukupolvenvaihdos ajoissa ‍

Rohkea päätös pelasti kalusteyrityksen konkurssilta – siirsi huomion kuluttajiin‍

Autamme löytämään sopivan rahoituksen yrityksesi tarpeisiin. Lue lisää‍.