Idea oli hyvä. Siitä veljekset Niko ja Tomi Karsikas olivat varmoja varustaessaan kuorma-autoa, jolla heidän oli tarkoitus lähteä kiertämään Suomea tavatakseen varteenotettavia asiakkaita.

Oli vuosi 2010, ja veljekset olivat voittaneet ammattikorkeakoulujen välisen liikeideakilpailun. Heidän ajatuksenaan oli tarjota asiakasyrityksille lasermerkintäpalveluita paikan päällä.

Kempeleläisyritys Cajo Teghnologiesin toimitusjohtaja Niko Karsikas kertoo, että kaikki piti opetella alusta alkaen itse. Opit näkyvät vielä nykyisinkin Cajon toiminnassa.

Silloin kotimaan maantiet tulivat nuorille tutuiksi. Kilometrien aikana Karsikkaat keskittyivät teknologian ja liikeidean kehittämiseen. He löysivät uuden tavan tehdä laserilla värimerkintöjä metallille. Keksintö oli niin hyvä, että veljekset patentoivat sen.

Teknologian ansiosta erilaisia materiaaleja, kuten ruostumatonta terästä, voidaan lasermerkitä ja kuvioida ilman väri- ja lisäaineita. Merkintäjärjestelmää hyödynnetään esimerkiksi brändäyksessä tai tunnistemerkinnöissä. Patenttia käytetään muun muassa teollisuusyrityksissä.

Jatkuvaa arviointia

Nopeasti Karsikkaat ymmärsivät, ettei heille ja patentoidulle lasermerkintäjärjestelmälle riittänyt yksin Suomen markkina. Strateginen valinta siirtyä palveluntarjoajasta järjestelmätoimittajaksi oli merkittävin syy, joka vei yrityksen ulkomaille.

‒ Ulkomaille lähtiessämme valitsimme toimialat, joissa teknologiamme tuottaa loppuasiakkaille suurimman lisäarvon ja otimme itse yhteyttä alan toimijoihin.

Jatkuva halu kasvaa ja kehittyä ovat osoittautuneet yrityksen vahvuuksiksi. Osin myös niiden ansiosta Cajo on kasvanut vauhdikkaasti. Se on useasti listattu Suomen kiinnostavimpien kasvuyritysten ja startupien joukkoon.

‒ Meille on ollut tärkeää asettaa rima korkealle ja arvioida tekemistämme sekä tavoitteitamme. Teemme sitä edelleen joka päivä. Mietimme esimerkiksi, miten voimme palvella loppuasiakkaitamme entistäkin paremmin, Niko Karsikas kuvailee.

Ensimmäiseksi lasermerkintäjärjestelmä vietiin Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Nyt yrityksellä on tytäryhtiö Yhdysvalloissa sekä jälleenmyyntiä esimerkiksi Japanissa, Hongkongissa ja Itä-Euroopassa.

‒ Teknologialle on selkeästi osoitettavissa kansainvälinen kasvumarkkina. Olemme hakeneet hyvin aggressiivista kasvua ulkomailta. Viime vuonna yli puolet laitteista toimitettiin Suomen rajojen ulkopuolelle, Karsikas kertoo.

Karsikas painottaa, että vieraalle maaperälle astuessaan tuntemattoman toimijan on oltava uskottava. Lisäksi mahdollisen asiakkaan täytyy olla täysin selvillä teknologian hyödyistä. Tärkeintä on kertoa asiakkaalle, miten myytävä tuote tai palvelu ratkaisee ongelmat. Hienot korulauseet eivät tätä kiinnosta.

Asiakkaiden suhtautuminen on aiheuttanut Karsikkaassa joskus hämmennystä.

‒ Esimerkiksi Yhdysvalloissa ideoihin ja uuteen suhtaudutaan myönteisemmin. Japanilaiset taas haluavat ymmärtää huomattavasti tarkemmin tekniset seikat.

Tarkkuus huipussaan

Iso askel, mutta ei mahdoton. Karsikas kokee, ettei kansainvälistyminen ole toistaiseksi ollut hankala projekti.

‒ Jo Suomesta saa paljon apua kansainvälistymiseen. Rahoituksen osalta kotimaassa on tosin kaksi pullonkaulaa: rahoituksen löytäminen siemenvaiheessa ja nopean kasvun rahoitus.

Yrittäjä voi etsiä mahdollisia pääomasijoittajia, hyödyntää Tekesin rahoitusinstrumentteja tai pyytää apua Finnverasta ja Finprolta, Karsikas neuvoo.

Jos aluksi Cajo valitsi asiakaskandidaatteja niiden suuruuden perusteella, nykyisin mittaristo on paljon tarkempi. Taustoihin ja tunnuslukuihin tutustutaan uusien kontaktien kohdalla. Karsikas tiedostaa, ettei pk-yrittäjällä ole varaa hutilaukauksiin.

Myös markkinoiden tuntemus ja kansainväliseen kauppaan erikoistuneen osaajan palkkaaminen voivat olla globaaleille markkinoille suuntaavalle yritykselle tärkeä apu.

Cajon kohdalla erityisen tärkeäksi on noussut oikeanlaisten henkilöiden rekrytointi ja tiimin kokoaminen. Kasvuyrityksessä avainhenkilöiltä vaaditaan ammattiosaamisen ja oman kehittymisen lisäksi intoa yhtiön kehittämiseen.

Cajo ei ole kansainvälistymisessä hyödyntänyt paikalliskontakteja. Karsikas kuitenkin kannustaa luomaan paikallisen yritysmaailman tuntijoihin suhteita, jos se suinkin on mahdollista. Heidän avullaan kotiutuminen maailmalle ja luotettavien kontaktien löytäminen voi olla helpompaa.

Myös kriittisyydestä ja kyseenalaistamisesta on apua ulkomaille suunnatessa.

‒ Yksin ei ulkomaille kannata lähteä. Taustat ja tuntemus on oltava kohdillaan. Kaikkien taustat on tarkistettava.

Niko Karsikkaan neuvot kansainvälistymiseen:

  1. Uskalla asettaa tavoitteet korkealle heti alussa.
  2. Etsi oikeat ihmiset ympärillesi ja pidä heistä huolta, tiimissä on voimaa.
  3. Keskity siihen, missä olet paras ja kehity jatkuvasti. Kuuntele asiakkaitasi.
  4. Panosta markkinointiin ja mieti, miten parhaiten tavoitat loppuasiakkaasi.
  5. Kokeile rohkeasti, reagoi nopeasti.

Lue myös: Ensin tuli idea, sitten kansainvälistyminen ja Maailma on myös pienen yrityksen leikkikenttä.

Tutustu OPn kansainvälisiin palveluihin.