Rakkaalla työkoneella on monta nimeä: ainakin tiehöylä, tiekarhu ja maantiekarhu. Polanteisilla teillä ajavat kuskit ovat jälleen kyselleet niiden perään, sillä koneen terät pureutuvat jopa kynnöspeltoa muistuttavaan, kivikovaan jäähän.

Suomalaisten tiekarhujen kotipesä sijaitsee Kiteellä Pohjois-Karjalassa. Niitä valmistava Veekmas Oy on perheyritys, jota pyörittää Halttusen perhe.

Veekmas Oy:n toimitusjohtaja Esa Halttunen aloitti tiehöyläurakoitsijana vuonna 1974. Sitä ennen hän työskenteli kuorma-autoyrittäjänä.

– Kaikki tiehöyliin liittyvä sai alkunsa kahvipöytäkeskustelusta. Kahvipöydän toiselta puolen sain kuulla, että Suomessakin valmistetaan tiehöyliä.

1980–1990-luvuilla Veekmas peruskorjasi satoja Ruotsin tiehallinnon myymiä Nord-Vek-tiehöyliä. Myös yrityksen nimi on länsinaapurin innoittama, sillä ruotsin kielen sana vägmaskin tarkoittaa tiekonetta.

Esa Halttunen aloitti tiehöyläurakoitsijana vuonna 1974. Kuvassa on myös tiehöylä Veekmas FG 2428. Kuvaaja: Eija Hiltunen

Ensimmäinen höylä Egyptiin

Jotain lainattua, jotakin uutta. Niin voisi sanoa Veekmas-tiehöylien historiasta, sillä korjattujen ruotsalaishöylien jalostusaste nousi vuosien mittaan.

Lopulta yhtiö valmisti ensimmäisen täysin uuden tiehöylänsä. Kyseinen Veekmas-tiehöylä lähti maailmalle vuonna 1993, tarkemmin sanottuna egyptiläiseen kaivokseen.

Nykyään Veekmas on ainoa kotimainen tiehöylien valmistaja, sillä vuonna 2007 Veekmas Oy osti kilpailijansa, sastamalalaisen Patria Vammas Oy:n tiehöyläliiketoiminnan.

Seuraavana vuonna Veekmas saavutti ennätyksellisen 10 miljoonan euron liikevaihdon. Sinä vuonna alkoi myös lama.

Lama ei kuitenkaan hyydyttänyt Veekmasia. Yhtiön valmistamat tiehöylät menevät nykyään lähinnä vientiin, ja ostajia on ollut Australiaa myöten.

Erityisen paljon tiehöyliä tilataan Ruotsiin.

– Tuskin ruotsalaiset tilaisivat näitä itänaapurinsa itärajalta, elleivät olisi tyytyväisiä, Halttunen pohtii.

Tilaustyö asiakkaan toiveiden mukaisesti

Veekmasin tiehöylillä on pituutta vajaat 10 metriä ja painoa yli 20 tonnia.

Tiehöylät rakennetaan tilaustyönä, ja yhden koneen rakentamiseen menee kuukausia. Tiehöylän hinta pyörii 350 000 euron tuntumassa, mutta jos ostaja haluaa laitteensa kaikilla herkuilla, hinta kohoaa. Ruotsiin on tilattu jopa yli puolen miljoonan euron tiehöyliä.

Tiehöylä ei nimestään huolimatta ole pelkkä höylä, joka kiinnitetään muuhun laitteeseen. Tiehöylä on työkone, jonka teriä ohjataan hydrauliikan avulla. Tiehöylässä voi olla 1–3 terää.

Talvisin tiehöylä pureutuu kovaan jäähän ja lumeen, ja kesällä se sopii sorateiden hoitoon.

– Tiehöylä ottaa huomioon myös tien kallistukset, eivätkä esimerkiksi murskeet pääse leviämään ojiin. Kuski hallitsee sitä, mitä tekee. Kuski on siis oikeasti kuski, Halttunen kuvailee.

Suomen tiekarhukanta elpymässä

Halttunen harmittelee, miten pieneksi Suomen tiehöyläkanta on päässyt. Hänen laskujensa mukaan Suomessa on käytössä noin 50 tiehöylää, vaikka Ruotsissa määrä on kymmenkertainen.

Nykyään lumisateen jälkeen töissä näkee todennäköisemmin lanoilla ja alaterillä varustellun kuorma-auton kuin tiehöylän. Kyse on kuntien tekemistä valinnoista, sillä kuorma-auto on edullisempi hankkia kuin tiehöylä.

Halttusen mukaan ei kuitenkaan vaikuta siltä, että tiekarhu olisi kuolemassa sukupuuttoon Suomessa. Vuodesta 2005 alkaen Veekmasilta tilattiin yleensä vain yksi tai kaksi tiehöylää vuodessa kotimaahan, mutta viime vuosina kotimaisia tilauksia on tullut enemmän.

Koska tiehöylät ovat päässeet välillä harvinaistumaan, nykyiset tiehöylien kuljettajat alkavat olla iäkkäitä. Siinä piilee Halttusen mukaan ongelma, joka täytyy pian ratkaista.

– Kuljettajakoulutuksille on tarvetta, jotta taito saadaan siirrettyä nuoremmille.