Suomen väestö ikääntyy vääjäämättä. Tilastokeskus ennustaa, että työikäinen väestö vähenee Suomessa noin 40 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Työn tarjonta siis laskee, ja avuksi tarvitaan maahanmuuttoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan arviot työvoiman maahanmuuton tarpeesta liikkuvat vuositasolla noin 20 000 henkilössä riippuen ennen kaikkea kotimaisen työvoiman saatavuudesta. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tarve on yli 50 000 uutta osaajaa vuoteen 2021 mennessä.

Kysymys kuuluukin, mistä nämä uudet osaajat löytyvät.

Tähän saakka työperusteinen maahanmuutto on ollut hyvin vähäistä. Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan vuonna 2017 Suomeen muutti työn perusteella vajaat 11 000 henkilöä, vuonna 2018 noin 12 000 henkilöä.

Maahanmuutto on yrityksille mahdollisuus

Ulkomaisen työvoiman kasvava tarve on tiedostettu myös yrityksissä. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan peräti 81 prosenttia tutkimukseen vastanneista yrityksistä näkee työperusteisen maahanmuuton mahdollisuutena omalle liiketoiminnalleen.

Suuryritystutkimuksen vetäjä, Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila arvioi, että ulkomaisten työntekijöiden tarve korostuu erityisesti suuryrityskentän ääripäissä.

– Ulkomaisia työntekijöitä kaivataan eniten työvoimavaltaisilla palvelualoilla, joissa tarvitaan paljon etulinjan tekijöitä ja osaajia.

– Toisessa ääripäässä ovat sitten yritykset, jotka toimivat globaalisti huippuosaamista vaativilla erikoisaloilla. Näiden yritysten täytyy pystyä palkkamaan maailman parhaita osaajia, Mattila tiivistää.

Todellinen kieli on sittenkin suomi

Vaikka suuryritykset selvästikin tiedostavat ulkomaisen työvoiman tarpeen, käytännön ratkaisut ovat jääneet monessa yrityksessä puolitiehen.

– Todella monen kansainväliseksi itsensä mieltävän suuryrityksen todellinen kieli on sittenkin suomi. Vielä yrityksen johtoryhmässä työkieli saattaa olla englanti. Ongelmat alkavat, kun siirrytään organisaatiossa alaspäin. Löytyy kokonaisia yksiköitä, jotka ovat täysin suomenkielisiä.

Mattilan mielestä kielitaidon puute ei ole ongelma.

– Kyllä suomalaiset englantia osaavat. Kysymys on mukavuudenhalusta. Jos kymmenen hengin tiimiin hankitaan ensimmäinen ulkomaalainen osaaja, työkieli pitää oikeasti muuttaa englanniksi. Sen jälkeen asioita ei voi enää hoitaa suomeksi suomalaisella porukalla.

Kaikkien yritysten ei Matilan mielestä pidäkään ryhtyä kansainvälisiksi.

– Täytyy olla rehellinen itselleen. Meillä on suuria ja erittäin terveitä yrityksiä, jotka toimivat ainoastaan kotimarkkinalla ja ovat olemassa pelkästään suomalaisia asiakkaita varten. Näiden yritysten on turha ryhtyä leikkimään sen globaalimpia kuin mitä ne loppujen lopuksi ovat. Jos työkieli vaihtuu pois asiakkaiden ja henkilökunnan valtavirrasta, tulee vaikeuksia.

Osaajat pitää itse etsiä

Jos yritys katsoo todella tarvitsevansa ulkomaista työvoimaa, tarvittavia osaajia on ryhdyttävä aktiivisesti etsimään.

– Muita keinoja ei ole. Korkeamman osaamistason työvoimaa tarvitsevien yritysten on käytävä itse kansainvälistymisen taival läpi. Suomi on pieni ja vaikea kielialue. Hyvin harva hakeutuu tänne omasta halustaan.

Jo nyt headhunterit etsivät Suomeen huippuosaajia.

– Haaste on se, että tarvetta on ja tilanteita tulee, mutta niitä ei tule tasaisesti. Ja jos etsitty huippuosaaja löytyykin, ongelmaksi saattaa tulla puolison työpaikka. Meillä ei vielä ole tasaista ulkomaiselle työvoimalle.

Suomen brändi ei ole riittävän vahva

Ulkomaista työvoimaa etsivän yrityksen oman maineen pitää olla kaikin puolin kansainvälisellä tasolla. Myös maan maine ratkaisee.

– On aloja, joilla globaali työmarkkinakin on hyvin pieni. Silloin kysytään, onko Suomi riittävän houkutteleva maa erikoistuneille huippuosaajille.

Kansainvälisistä osaajista käydään kasvavaa globaalia kilpailua. Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa Kasvua ja hyvinvointia maahanmuuttopolitiikalla todetaan, että Suomi ei tällä hetkellä menesty kilpailussa. Maamme menettää kansainvälisiä investointeja, tänne jo tulleita osaajia sekä ulkomaisia merkittäviä virastoja ja tutkimuslaitoksia. Työmarkkinat, korkeakoulut ja innovaatiotoiminta eivät ole riittävän kansainvälisiä houkutellakseen kansainvälisiä osaajia.

– Monelle oli järkytys, kun erästä EU:n virastoa ryhdyttiin siirtämään pois Englannista Brexitin takia. Eräs uusista sijoitusvaihtoehdoista oli Suomi. Henkilökunnalle tehdyssä kyselyssä Suomi sai kuitenkin aivan murskaavat arviot. Suomi ei valitettavasti ole maailmalla samalla tavalla tunnettu brändi kuin vaikkapa Ruotsi, Mattila muistuttaa.

Palvelualat rekrytoivat aktiivisesti

Palvelualoilla ulkomaisen työvoiman käyttö on hyvin yleistä. ISS Palvelut on yksi Suomen suurimmista maahanmuuttajien työllistäjistä. Yrityksen noin 8 000 työntekijän joukossa on edustettuna yli 70 kansallisuutta.

ISS Palvelut tarvitsee välttämättä maahanmuuttajia, koska työvoimapula on ollut palvelualoilla arkea jo pitkään. Jatkossa tilanne voi vaikeutua entisestään.

– Palvelualojen yritysten kasvu voi tyrehtyä, jos emme saa riittävästi työvoimaa Suomen ulkopuolelta. Kyky palvella asiakkaitamme hankaloituu, jos emme saa rekrytoitua riittävästi osaavaa henkilöstöä, sanoo ISS:n henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn.

ISS Palvelut käyttää jo rekrytoinnissa kaikkia mahdollisia kanavia.

– Meille tulee vuosittain noin 30 000 hakemusta ja pyrimme vastaamaan mahdollisimman pian kaikkiin hakemuksiin. Lisäksi teemme hyvin vahvaa oppilaitosyhteistyötä ja olemme yksi Suomen suurimmista oppisopimuskouluttajista. Olemme saaneet hyviä työntekijöitä myös Startup Refugees -verkoston kautta.

– Itse toivon, että voisimme palkata lisää erityisesti maahanmuuttajanaisia. He eivät hakeudu meille normaalien rekrytointikanavien kautta eivätkä he aina tiedä mitä työssäkäyntiä tukevia palveluja yhteiskunta tarjoaa.

Työntekijäkokemus ratkaisee

Rekrytoinnissa onnistuvat pitkän päälle parhaiten yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan hyvän työntekijäkokemuksen ja saavat sitä kautta hyvän maineen.

ISS Palveluilla työntekijäkokemuksen kulmakivi on yhdenvertaisuus.

– Kaikkien työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu on äärimmäisen tärkeää, Suono-Rasehorn korostaa.

– Maine rakentuu tekemisen ja arkipäivän kautta. Iso merkitys on myös sillä, että maksamme työntekijöillemme tasavertaisesti työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Työntekijöille tarjotaan myös suomen kielen opetusta työpäivän jälkeen yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

– Työn ja suomen kielen oppimisen kautta maahanmuuttajat saavat myös sosiaalisen ympäristön ja integroituvat sen avulla paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ongelmina työlupakäytännöt ja tarveharkinta

Työperusteisen maahanmuuton edistäminen nousee todennäköisesti tulevan hallituksen hallitusohjelmaan.

– Maahanmuuton käytänteiden selkiyttäminen ja itse maahanmuuton helpottaminen on tärkeä tehtävä, joka pitää hoitaa, sanoo Pekka Mattila.

Sari Suono-Rasehorn toivoo helpotusta erityisesti työlupakäytäntöihin ja tarveharkintaan.

– Työlupien tarkistaminen on työnantajan vastuulla. Esimiehillä menee paljon aikaa hallinnolliseen työhön ja lisäksi Migriin voi soittaa vain rajattuna aikana. Yhteistyö viranomaisten kanssa voisi olla paljon nykyistä joustavampaa.

Tarveharkinnan käytännöt aiheuttavat hankaluuksia myös työntekijöille.

– Jos viranomaiset katsovat, että työttöminä olevilla työnhakijoilla on pätevyydet töihin, joihin meillä haetaan työntekijöitä, niin meillä jo olevien henkilöiden työlupia ei ole jatkettu. Kuitenkin erityisesti ravintolapalveluiden osalta osaavan työvoiman saatavuus on haastavaa kaikille alalla toimiville työnantajille.