Työturvallisuus poikkeusaikana vaatii valppautta jokaiselta
Lisää aiheesta
Koronapandemia aiheuttaa työturvallisuudelle uusia haasteita, kun moni työntekijä on siirtynyt etätöihin kotiin ja työhön liittyvät rutiinit työpaikalla ovat muuttuneet. Yleistyvä etätyö aiheuttaa päänvaivaa työnantajille ja työntekijöille, sillä lakisääteinen työtapaturmavakuutus ei aina korvaa etätyöpäivän aikana sattuneita vahinkoja. Monilla työpaikoilla turvallisuutta varmistetaan nyt sairaalasta tutulla hygieniaohjeistuksella. Koronatilanne elää ja vaatii valppautta.
Etätöissä sattuvien tapaturmien korvausehdot ovat työtapaturma- ja ammattitautilaissa rajattu suppeammiksi kuin työpaikoilla tapahtuvissa tapaturmissa. Etätöiden osalta vakuutus korvaa vain työtehtävää suorittaessa sattuneet vahingot. Jos työtä tehdessä pudotat läppärin ja varvas murtuu, vahinko korvataan. Jos liukastut mattoon hakiessasi kännykän laturia toisesta huoneesta, ei sitä korvata.
– Korona-aika onkin havahduttanut työnantajat pohtimaan enemmän, miten huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta silloin, kun työskentely tapahtuu työpaikan ulkopuolella tai miten kattavasti työntekijöitä olisi hyvä vakuuttaa, kertoo Pohjola Vakuutuksen työturvallisuusasiantuntija Ulla Juuti.
Kuka valvoo etätyön turvallisuutta?
Työturvallisuus tarkoittaa työpaikan fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten työolojen huolehtimisesta niin, että työympäristö on turvallinen, työyhteisö toimiva ja työ sopivasti kuormittavaa. Tämä on työturvallisuuslain tarkoittama työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus.
– Työturvallisuudesta huolehtiminen ja valvominen koetaan helpommaksi silloin, kun työskennellään työnantajan tarjoamissa työtiloissa. Työnantaja vastaa työolojen turvallisuudesta. Kun tehdään etätöitä, ei työnantajalla ole mahdollisuutta valvoa työpisteiden ergonomiaa tai työntekijöiden tapaa työskennellä. Sama tilanne on monessa työssä, kun työtä tehdään muualla kuin työnantajan vastuulla olevissa tiloissa, Juuti sanoo.
Työnantajan tulee antaa työntekijöille ohjausta myös kotona tehtävään työhön. Eniten haasteita aiheuttavat etätyöskentelyssä työpisteen järjestelyt, työasennon ergonomia, riittävistä tauoista huolehtiminen sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen. Vinkkejä näiden kehittämiseen löytyy monista lähteistä, mutta ratkaisut pitää aina räätälöidä. Etätyössä arjen liikunta jää helposti vähäisemmäksi. Hyviä käytäntöjä ja vinkkejä kannattaa jakaa.
– Yhteydenpidon merkitys korostuu, kun työyhteisö tekee etätöitä. Turvallisuus on keskittymistä tehtävään työhön ja vahvasti asenneasia, jota voi kehittää, Juuti muistuttaa.
Vapaaehtoisilla vakuutuksilla voi laajentaa henkilöstön turvaa vahinkojen varalle
Työnantaja voi tukea työntekijöidensä työhyvinvointia erilaisin vapaaehtoisin lisävakuutuksin. Pakollisen työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen lisäksi työntekijöille on mahdollista ottaa vapaa-ajalle vakuutusturva, joka kattaa työajan ulkopuolella tapahtuneet tapaturmat ja niistä koituvat hoito- ja lääkekulut.
– Kattavimman turvan vapaa-ajalle antaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen laajennus vapaa-ajalle. Vakuutus antaa tällöin turvaa urheilussa, harrastuksissa ja kaikessa työajan ulkopuolisessa toiminnassa. Laajin vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen turva on voimassa vapaa-ajalla kaikkialla maailmassa ja kaikissa urheilulajeissa, Juuti sanoo.
– Työajan vakuutuksen turvaa vapaa-ajalle voidaan laajentaa eri vakuutusratkaisuilla, joissa suppein vaihtoehto voi korvata esimerkiksi pihatöissä sattuneen vahingon hoitokulut sovittuun vakuutusmäärään saakka. Sairauksien varalta on mahdollista hankkia työntekijöille Terveysturva, joka korvaa sairauksien aiheuttamia hoito- ja tutkimuskuluja, Juuti sanoo.
Etätyötä varten on vaihtoehtona myös vapaaehtoinen etätyövakuutus, joka kattaa taukojen ja ruokailun aikana tai lasten päiväkotiin vienti- ja hakumatkoilla sattuvat vahingot.
Altistuksen hallintaa ja uusia toimintamalleja
Korona-aikana on tietysti myös paljon toimialoja, joilla etätyöskentely ei ole mahdollista. Työtehtävien ja työolosuhteiden monimuotoisuus edellyttää erilaisia toimia eri työpaikoilla työn vaaroihin varautumiseen.
– Työpaikoilla on muun muassa otettu käyttöön työn tekemisen ja tauottamisen rytmittämiseen liittyviä uusia toimintatapoja, työpisteiden väljentämistä, sermiratkaisuja, muistutettu pitämään etäisyyttä ja huolehtimaan käsihygieniasta sekä ohjeistettu hengityksen suojauksesta. Ohjeistuksena voi olla esimerkiksi, että suojautuminen on aina käytössä fyysisissä asiakaspalvelu- tai yhteistyötilanteissa, joissa turvaetäisyyttä ei voida pitää. Juuti sanoo.
Tarve henkilökohtaiseen suojautumiseen korona-aikana pitää aina arvioida työ- ja työpaikkakohtaisesti. Työyhteisöissä on varauduttu eri tavoin koronakriisiin. Juutin mielestä on olennaista, että työpaikalla määritellään omat toimintatavat ja viestitään selkeästi työntekijöille konkreettiset toimintaohjeet, miten toimia koronapandemian aikana.
Koronapandemian hallinnassa kokonaisuus koostuu sekä työpaikan ohjeista että omista henkilökohtaisista valinnoista. Koska tilanne muuttuu kaiken aikaa, ei tyhjentävää ja kestävää ratkaisua voi ohjeistaa ulkopuolelta, vaan toimenpiteiden pitää noudattaa vallitsevaa tilannetta.
– Muuttuvassa tilanteessa eläminen on kuormittavaa. Välillä on hyvä jutella sähköisten välineiden kautta työasioiden lisäksi myös muista asioista, vinkkaa Juuti.
Miten toimia tapaturmatilanteessa korona-aikana?
Korona ei sinänsä ole muuttanut käytäntöjä, miten menetellä, jos tapaturma sattuu.
– Ilmoitus esimiehelle sattuneesta onnettomuudesta, olipa kyse sitten työpaikalla tai etätyössä tapahtuneesta tapaturmasta. Ota sen jälkeen yhteys työterveyshuoltoon, Juuti opastaa.
| Ryhmätapaturmavakuutus on kattava vapaa-ajan tapaturmavakuutus yrittäjän ja työntekijöiden turvaksi. Tutustu ja pyydä tarjous! |
Lue lisää:
Mitä lakisääteisiä velvoitteita työturvallisuuteen liittyy?