Näin soihtuviesti juostiin olympiakesänä 1952, näin juoksemme sen nyt!
Lisää aiheesta
Helsingin kesäolympialaisista tulee kesällä kuluneeksi 70 vuotta. Siihen liittynyt Pallastunturilta Helsinkiin juostu soihtuviesti oli ainutlaatuinen tapahtuma. Nyt samaa reittiä juoksevat OP:n työntekijät.
Helsingin kesäolympialaisista tulee kesällä kuluneeksi 70 vuotta. Omista olympiakisoista oli haaveiltu Suomessa vuosikausia ja niiden saaminen Helsinkiin synnytti olympiahuuman koko maahan. Huumassa keskeisellä sijalla oli Pallastunturilta Helsinkiin juostu soihtuviesti.
– Soihtuviesti toi kisojen ennakkonäytöksen konkreettisesti omaan kotikuntaan tai ainakin kohtuullisesti saavutettavan matkan päähän monille niille suomalaisille, joille matkustaminen pääkaupunkiin kisoja seuraamaan ei olisi ollut mahdollista. Omien perheenjäsenten, naapurien, sukulaisten ja tuttavien osallistuminen viestiin lisäsi sen kiinnostavuutta entisestään. Television odottaessa vielä tulemistaan suomalaiskoteihin, ainut vaihtoehto päästä osalliseksi paikkakunnan tapahtumista oli lähteä itse paikan päälle. Tarjolla olevan ajanvietteen määrä oli nykyhetken tarjontaan verrattuna niin pieni, että jokainen omalle paikkakunnalle osuva tapahtuma toi kaivattua vaihtelua arkeen. Niihin osallistuttiin koko perheellä, kertoo Terttu Mämmelä olympiakesän 1952 soihtuviestistä kertovassa Tuli Olympiasta -kirjassaan.
Soihtuviestiä oli suunniteltu jo vuoden 1940 kesäolympialaisiin, jolloin kisoja tarjottiin Suomelle Japanin luovuttua kisaisännyydestä sodan vuoksi. Lopulta Suomi koki saman kohtalon. Olympialaiset Helsingissä jouduttiin perumaan, koska Talvisodan runtelema Suomi ei ollut valmis ottamaan kisoja vastaan.
Uusi mahdollisuus tuli kuitenkin pian. Helsinki valittiin vuoden 1952 kesäolympiakaupungiksi Kansainvälisen Olympiakomitean istunnossa Tukholmassa 21.6.1947. Näin halki Suomen juostavaa soihtuviestiä päästiin suunnittelemaan uudelleen. Erityistä olympiakesän 1952 soihtuviestissä oli se, että Kreikan Olympiasta tuotava olympiatuli yhdistettiin Torniossa Lapin tuleen, joka sytytettiin Pallastunturilla keskiyön auringosta.
Olympiatuli Kreikan Olympiasta
Soihtuviesti lähti matkaan perinteiseen tapaan Kreikan Olympiasta juhannuspäivän aamuna 25.6.1952. Kuten seremoniaan kuuluu, ensimmäinen viestin viejä lähti osuudelleen paljain jaloin. Paljain jaloin ei kaikkien Kreikan soihdunkantajien kuitenkaan tarvinnut juosta, mutta valtaosa juoksi osuutensa Kreikan soihtutoimikunnan ohjeistuksen mukaan ilman paitaa. Ainoastaan yöllä osuutensa juoksevat saivat pukea paidan ylle.
Soihtuna viestissä käytettiin taidegraafikko Aukusti Tuhkan suunnittelemaa soihtua, joka kokonaisuudessaan oli valmistettu suomalaisista raaka-aineista. Varsi oli kotimaista visakoivua, hopea taas oli saatu lahjoituksena Vuoksenniskan Haverin kaivoksesta, Viljakkalasta. Soihtuviestiä varten valmistettiin yhteensä 22 soihtua.
Kreikan viestiosuudella matkaa tehtiin ainoastaan juosten. Tanskassa ja Ruotsissa matkaa taitettiin myös muilla kulkuvälineillä. Suomessa viesti eteni juosten muutamaa lossilla tai veneellä tehtyä joenylitystä lukuun ottamatta.
Virallisen olympiatulen vielä edetessä Ruotsissa, lappilaiset sekä matkailijat läheltä ja kaukaa olivat saapuneet Pallakselle seuraamaan Lapin tulen sytyttämistä. Olympiahuumassa oleva yleisö kiipesi Taivaskeron huipulle olympiafanfaarin saattelemana koleana ja tuulisena heinäkuun 6. päivän iltana 1952.
Ensimmäinen Lapin tulen kantajista oli kittiläläinen hiihtäjä Pekka Niemi, joka oli voittanut vuoden 1936 Garmish-Partenkirchenin talvikisoissa 18 kilometrin olympiapronssia ja vuoden 1937 Chamonix’ssa maailmanmestaruuden.
Lapin osuuksilla etäisyydet asutuskeskusten välillä olivat pitkät ja alun perin ajateltiin, että juuri Lapin osuuksille olisi ollut vaikeinta saada tarpeeksi soihdunkantajia. Toisin kävi. Lapista löytyivät innokkaimmat viestin viejät, ja muista alueista poiketen suurimman osan soihdun kantajista kerrotaan olleen naisia.
Sodasta johtuvaa 1950-luvun alun tavarapulaa kuvaa hyvin se, että urheilijat saivat Suomen edustusasut ainoastaan lainaan soihtuviestiosuuttaan varten ja vain kaikki Kisakylän ja Olympiastadionin välillä soihtua kantaneet urheilijat esiintyivät Suomen edustusasuissa.
Soihtujuhlat olivat yleisömenestys
Sotien jälkeen urheiluseurojen määrä Suomessa kasvoi ja myös urheilukenttien rakentaminen lisääntyi. Soihtuviesti ja sen myötä eri paikkakunnilla järjestetyt soihtujuhlat vauhdittivat urheilukenttien valmistumista. Soihtujuhla ja kentän vihkiäiset yhdistämällä juhlan aihetta oli kaksin verroin.
Soihtujuhlia järjestettiin useilla paikkakunnilla ja ne keräsivät yleisöä tungokseen saakka koko viestireitin varrella. Pienillä kylillä kaupat suljettiin kahdeksi tunniksi soihdun vierailun molemmin puolin, jotta kaikilla oli mahdollisuus päästä mukaan katsomaan soihdun etenemistä.
Olympiatuli saapuu Helsinkiin
Mediassa oli jo pitkään esitetty arvailuja siitä, kuka sytyttäisi tulen Olympiastadionilla. Tapio Rautavaara oli lehtien mukaan ”Suomen kansan” suosikki tulen kantajaksi, mutta myös juoksijalegenda Paavo Nurmea veikkailtiin kunniatehtävään.
Nurmen kerrotaan suostuneen tehtävään vasta monen taivuttelun jälkeen. Soihtuviestin päätöshuipentuma Paavo Nurmen juostessa sisään Stadionille ja tulen syttyminen tulimaljassa pääkatsomon edessä ovat edelleen yksi koko kisojen sykähdyttävimmistä tapahtumista. Olympiastadionin tornin tulimaljaan tulen puolestaan sytytti Suomen ensimmäinen suurjuoksija Hannes Kolehmainen, joka oli tuolloin 63-vuotias. Tuli roihusi tornin tulimaljassa koko kisojen ajan.
Helsingin olympiakisojen virallisen kisaraportin mukaan soihtuviesti Suomessa kesti kokonaisuudessaan 13 päivää ja soihdunkantajien lukumäärä Suomessa oli 1680, joista Lapin tulen matkalla Pallastunturilta Tornioon oli mukana 330. Kun huomioidaan soihdunkantajien lisäksi myös saattajat, huoltajat ja soihtujuhlissa mukana olleet, olympiatulen matkalla voidaan sanoa olleen mukana yli miljoona suomalaista.
OP Ryhmän soihtuviesti juostaan Pallakselta Helsinkiin
OP Ryhmä toistaa toukokuun ensimmäisellä viikolla soihtuviestin osana 120-vuotisjuhlaansa. Samalla OP juhlistaa Olympiakomitean historiaa seuraamalla soihtuviestissä vuoden 1952 kesäolympialaisten reittiä Pallastunturilta Helsinkiin.
Toukokuun 1. päivänä 2022 Muonion Pallastunturilta startanneessa viestissä on mukana yhteensä noin 415 OP-ryhmäläistä, joiden joukossa on juoksijoita yhteensä 53 osuuspankista sekä keskusyhteisöstä. Vuoden 1952 soihtuviestistä poiketen viesti kulkee myös yöaikaan. Juoksijoiden turvana koko matkan ajan kulkee huoltoauto.
Voit seurata matkaa OP Ryhmän Instagram-tilillä.
| Jo 120 vuoden ajan OP Ryhmä on tukenut suomalaisten vaurastumista ja hyvinvointia, ja rakentanut kestävää tulevaisuutta. Olemme asiakkaidemme omistama kumppani suhdanteista riippumatta. Tehtävämme pysyy, vaikka elämä ja maailma ympärillä yllättäisivät. Yhdessä rakennamme kestävää huomista – yhdessä yli kaikkien aikojen. |
Lue myös:
Artikkelin kuvat ovat Suomen Urheilumuseon kuvia. Kuvien lähteet:
Pääkuva: Soihtuviestikulkue Hämeenlinnassa
Kuva 1: Lapin tuli sytytettiin Taivaskeron huipulla
Kuva 2: Soihdunkantaja ja kaksi saattajatyttöä metsätiellä Raahessa
Kuva 3: Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen Helsingin olympiastadionin tulimaljaan 19.7.1952.