Turkulainen Nina Kokkonen oli asunut kerrostalossa reilut neljä vuotta, kun toive kakkoskodista juolahti mieleen. Takana oli myös vuosia omakotitalossa, ja mielessä alkoi pyöriä ajatus siitä, että jokin maaseudun rauhassa sijaitseva hengähdyspaikka olisi kiva.

– Aloimme vaivihkaa katsella puolisoni Jounin kanssa mitä tarjolla edes oli. Emme olleet päättäneet, että hankimme kakkoskodin, mutta puhuimme asiasta paljon ja se oli yhteinen tulevaisuuden haaveemme, Kokkonen kertoo.

Monipaikkaisuus eli esimerkiksi asuminen kahdessa kodissa kahdella eri paikkakunnalla ei ole ollut vain Kokkosten haave. Sitran Maamerkit-ohjelman jo vuonna 2011 julkaisema Monipaikkaisuus: Ilmiö ja tulevaisuus -raportti kartoitti ensimmäistä kertaa monipaikkaisuuden ilmiötä Suomessa.

Rakkautta ensi silmäyksellä

Kokkoset ryhtyivät tuumasta toimeen ja alkoivat tutkia vaihtoehtoja netissä. Mikään kohtaamista vaihtoehdoista ei kuitenkaan säväyttänyt sen vertaa, että pariskunta olisi ajanut paikanpäälle sitä katsomaan. Tarkoitus oli löytää kakkoskoti, jossa on helppo olla myös sitten, kun eläkepäivät koittavat. Se taas merkitsi asuntoa, jossa mukavuudet, kuten sisävessa, suihku, sauna ja esimerkiksi astianpesukone olisivat yhdessä tasossa.

Sitten Jouni mainitsi haaveesta tuttavalleen, joka kertoi, että heidän perikunnallaan oli myynnissä vapaa-ajan asunto Eurassa, noin tunnin ajomatkan päässä Turusta. Punainen, peltojen keskellä oleva talo osoittautui ensikohtaamisella siksi oikeaksi.

– Meille oli kerrottu, minne talon avain on piilotettu. Kun avasimme oven, astuimme taloon sisään ja katsoin ympärilleni, tiesin, että tämä se on. Talossa tuoksui hyvältä, siellä oli nykyajan fasiliteetit ja tarpeeksi tilaa myös meidän kummankin jälkikasvulle, Kokkonen toteaa.

1990-luvulla rakennettu talo oli hyvässä kunnossa, ja pienellä pintaremontilla, kuten sisäseinien maalauksella, selvittiin. Tontti oli riittävän iso, ja vaikka naapureitakin on, vain yhteen on näköyhteys.

– Tässä hankinnassa feng shui oli jotenkin kohdallaan, Kokkonen naurahtaa.

Nina ja Jouni Kokkonen ostivat mökin Eurasta kakkoskodikseen. Heidän ykköskotina on vuokra-asunto Turun keskustan tuntumassa. 

Ykköskoti on nyt vuokrakoti

Kakkoskodin hankinnan aikaan tapahtui muitakin muutoksia. Uskallus ”mökin” hankkimiseen tuli myös siitä, että Nina Kokkosen vanhin poika osti äitinsä kerrostalokodin puolisonsa kanssa. Nina ja Jouni muuttivat vuokralle 57-neliöiseen saunalliseen kaksioon Turun keskustan kupeeseen.

– Isosta asuntolainasta ja yhtiövelasta eroon pääseminen vauhditti totta kai myös kakkoskodin ostopäätöstä ja tuntui muutenkin huojentavalta. kun vielä rahoitus kakkoskotia varten järjestyi hienosti ja nopeasti Osuuspankista, niin talo oli viikossa meidän.

Pariskunta maksaa kulut yhdessä: vuokran kaupunkiasunnosta sekä sen vaatimattomat vesi- ja sähkömaksut. Kakkoskodista maksetaan lainanhoitoon liittyvät kulut, kiinteistövero ja pieni sähkölasku. Ensimmäinen isompi hankinta kakkoskotiin oli ilmalämpöpumppu, joka lämmittää talon talvellakin takan rinnalla.

– Pumppu on kaukosäädettävä. Laskemme lämpöä, kun lähdemme pois, ja kun menemme Euraan viikonlopuksi, laitamme perjantaiaamuna kännykästä lämpöä lisää.

Kakkoskotiin hankittiin vapaa-ajan asunnon vakuutus. Asiaa käytiin läpi oman vakuutusneuvojan kanssa. Kun kaikki vakuutukset ovat samassa paikassa, ei yllätyksiä synny.

Luontoa ja rauhaa

Omakotitalon lisäksi tontilla on kaksi talvilämmintä mökkiä, joista toista käyttävät Ninan lapset ja toista Jounin lapset. Lapset puolisoineen vierailevat paikassa mielellään.

– Tykkäämme kutsua perhettä ja ystäviä meille grillaamaan ja yökylään. Jouni harrastaa kokkausta ja on ihanaa, että voimme viettää aikaa omalla pihalla. Koirankin kanssa on helppoa, riittää, että astuu ovesta ulos ja koira voi juoksennella vapaana, Kokkonen fiilistelee.

Järvi sijaitsee talosta 300 metrin päässä, ja peltojen ympäröiviä teitä pitkin tehdään leppoisia kävelyjä. Rauhan ja hiljaisuuden lisäksi luonto on lähellä.

Pulmia ei oikeastaan ole, joitain pieniä hidasteita vain. Talossa on oma kaivo, jonka vettä ei kuitenkaan käytetä elintarvikekäytössä. Kunnan infraan liittyminen olisi mahdollinen, mutta myös iso investointi, jota vasta harkitaan. Kaksi viime kesää ovat olleet niin kuivia, että kaivo on jouduttu täyttämään pari kertaa.

– Tankkiauto tulee pihalle, kansi otetaan pois ja vettä lasketaan kaivoon. Tämä on maksanut satasen kerrallaan. Kuljetamme juoma- ja ruoanlaittoveden mukanamme. Kaikkeen tottuu, ja kaupungissa hanaveden juominen tuntuu sitten juhlalta, Kokkonen nauraa.

Nyt etätyöaikana pariskunta on viettänyt kakkoskodissa enemmän aikaa kuin kaupunkikodissa Turussa. Eurassa rauha ja hiljaisuus ovat käsin kosketeltavissa. Ennen koronapandemiaakin täydellisyyteen riitti se, että kakkoskotiin pääsi työviikon päätteeksi, ja nyt siellä saa olla vielä enemmän.

Jää nähtäväksi, tuleeko kakkoskodista ykköskoti, ja jos, niin milloin.

Tutustu <span class="s1">mökkilainaan </span> ja hae vaivattomasti verkossa. <span class="s1">Lainalaskurilla</span> saat arvion lainan kustannuksista haluamallasi laina-ajalla.

Lue seuraavaksi:

Kaksi suomalaista kertoo päätöksestään myydä tai ostaa mökki

Voiko mökille muuttaa?

Kirsi muutti mökille etätöihin