Marko osti piskuisen 42 neliön minitalon – tällainen siitä tuli sisältä ja ulkoa
Lisää aiheesta
Suunnittelija Marko Karp etsi itselleen muutama vuosi sitten uutta kerrostaloasuntoa. Nyt hän omistaa Tuusulasta 42 neliön omakotitalon, jossa on kaikki mitä hän tarvitsee. Minitalossa yhdistyvät taloyhtiön turvallisuus ja omakotitalon rauha.
Kun minitalomainos oli tullut somessa eteen ties kuinka monetta kertaa, Marko Karp päätti klikata sitä. Tarjous kuulosti houkuttelevalta: uusi pikkuruinen talo, joka sijaitsi taloyhtiössä.
– Koko konsepti vaikutti tosi kivalta. Siitä se lähti. Ajattelin, että tässähän on kaikki, mitä tarvitsen ja haluan, mutta todella kompaktissa tilassa.
Minitalossa vetivät puoleensa oma pieni piha, jossa voisi työntää sormet multaan, erillinen olohuone ja makuuhuone, avokeittiö ja pikkuruinen sauna.
Suunnittelijana tietojärjestelmäprojektissa työskentelevä Karp tekee etätöitä neljänä päivänä viikossa. Hänelle oli tärkeää, että tuleva koti olisi lähellä luontoa.
Nyt makuuhuoneen ikkunasta näkyy peltomaisema, jossa peurat käyvät syömässä, jänikset kirmaavat ja ketut jolkottelevat. Keväisin taivaalla lentää muuttolintuja, joutsenia ja kurkia.
– Aamuisin saatan käydä ulkona katsomassa auringonnousua. Näin keväisin kiurut laulavat täällä aamusta iltaan.
Uusi talo 170 000 eurolla
Karp on kotoisin Porista, josta hän muutti parikymppisenä Helsinkiin. Viimeisin koti oli asumisoikeusasunto Vantaalla. Hän oli kuitenkin alkanut etsiä uutta asuntoa.
– Olihan se houkuttelevaa, että tämä talo oli täysin uusi. Jos olisin hommannut isomman omakotitalon Tuusulasta, olisi pitänyt ostaa remonttikohde, ja siihen olisi mennyt kauheasti rahaa. En ollut valmis sellaiseen.
Ensisijaisesti hän etsi kerrostaloasuntoa, mutta minitalossa kiinnosti oma rauha. Myönteinen puoli oli se, ettei tässä kodissa ollut seinänaapureita.
Tein laskelmia siitä, miten suuret asumiskuluni olisivat verrattuna esimerkiksi asumisoikeusasuntoon. Oli järkevää ruveta maksamaan kotia itselle.
Karp herää aamuisin viiden pintaan. Silloin hän usein imuroi ja pyykkää, kun pörssisähkökin on halpaa. Kerrostalossa sellaista ei tohtisi tehdä.
Hintakin sopi budjettiin: minitalo maksoi 170 000 euroa, ja yhtiövastike oli tonttivuokrineen 300 euroa.
– Neuvottelimme OP:ssa lainasta, ja samaan aikaan tein laskelmia siitä, miten suuret asumiskuluni olisivat verrattuna esimerkiksi asumisoikeusasuntoon. Oli järkevää ruveta maksamaan kotia itselle. Minulla oli edellisessä asunnossa 25 000 euroa kiinni, joten en tarvinnut koko kauppasummaa lainaa.
Karp teki varaussopimuksen talojen myyjän kanssa, ja syksyllä 2021 hän pääsi muuttamaan.
Ikävä yllätys oli se, että korkojen ja sähkön hinnan nousun myötä Karpin asumiskustannukset nousivat. Pelkästään korkojen nousu nosti lainalyhennystä noin 300 eurolla kuussa, sillä hänellä on annuiteettilaina.
– Teki se tietysti lompakkoon pienen loven, mutta nyt onneksi pörssisähkön hinta on tasaantunut. Lainanlyhennyskin oli laskettu niin, että tulisin toimeen myös korkojen noustessa. Kävin ehkä tavallista vähemmän ulkona syömässä.
Valoa ja tilaa pienissä neliöissä
Kun minitaloon astuu, huomaa ensimmäiseksi tuoreen puun tuoksun, olohuoneen seinänkokoiset ikkunat ja kuultomaalatut puuseinät ja -katon. Vaikutelma on avara ja hotellimainen.
Ikkunasta näkyy pieni piha, jonka ympärillä on muita minitaloja. Ne on kuitenkin aseteltu tarkoin: yhtäkään ikkunaa ei sisälle näy. Yksityisyyttä siis on, vaikka asutaan toisia liki.
Olohuonetta hallitsee suuri kulmasohva. Valtavan television alla on kookas tv-taso, ja kokoa on myös avokeittiön saarekkeella, jonka Karp rakensi itse. Ideoita saarekkeeseen hän haki esimerkiksi Pinterestistä.
Jokaisessa minitalossa on talokohtainen ilmanvaihto ja vedenlämmitys. Talo lämpiää sähköllä.
Kalusteiden sisällä on säilytystilaa. Myös seinillä on lokerikkoja pientavaralle.
– Tässä on pyykkikorini, Karp sanoo ja osoittaa sisustukseen sointuvaa ristikkolaatikkoa sohvan vieressä.
Kun hän päätti hankkia minitalon, hän luopui ylimääräisestä tavarasta. Vaikka taloon kuuluu parin neliön ulkovarasto, Karpin mukaan minitalo sopii parhaiten yksineläjille tai pariskunnille.
– Asun yksin, mutta silti lähes kaikki säilytystilat ovat täynnä.
Järjestelmä osakkaiden turvaksi
Taloyhtiöön kuuluu kahdeksan sinapinkeltaista kaksiota ja seitsemän punamultaista yksiötä, joissa on 21,5 neliötä. Yksiöistä valtaosa on vuokrattu, kaksiot taas ovat pääosin asukkaiden omistuksessa.
Karpia huojensi se, että kyseessä on rs-kohde eli osakkaita suojaa asuntokauppalain mukainen turvajärjestelmä.
Asukkaat saivat vaikuttaa pintamateriaaleihin, väreihin ja kylpyhuoneen laattoihin.
Karp etsi ensisijaisesti kerrostaloasuntoa Vantaalta, mutta minitalon yksityisyys kiehtoi. Keltaiset kaksiot ovat pääosin asukkaiden omistuksessa, yhden huoneen minitalot taas ovat suurimmaksi osaksi vuokralla.
– Oli kiva, että sai valita sellaiset sävyt, jotka halusi.
Yllätyksiäkin on matkan varrella tullut. Niitä Karp ei halua vatvoa – kaikki havaitut virheet ja puutteet on käyty hyvässä hengessä läpi myyjän ja rakentajan kanssa.
– Suhteellisen sujuvasti kaikki on mennyt, mitään kauheita haasteita ei ole tullut.
Hallituksen jäsenenä voi vaikuttaa
Alueella ei ole kaukolämpöä, joten jokaisessa talossa on oma lämminvesivaraaja. Ilmalämpöpumppu lämmittää talon talvella ja viilentää sen kesällä. Lisäksi lattiassa on mukavuuden takia ylläpitolämpö.
Asunnon pinnat ovat asukkaan vastuulla, mutta isommat, rakenteelliset asiat hoitaa yhtiö.
– Se toi tietynlaista turvaa. Ei tarvitse olla peloissaan, että joutuisi itse maksamaan, jos jotain löytyisi.
Karp on ensimmäistä kertaa elämässään taloyhtiön hallituksen jäsen. Se on avannut hänelle uuden maailman.
Kahden ja puolen vuoden aikana Karp ei ole kaivannut enempää neliöitä. Minitalossa on kaikki, mitä hän tarvitsee.
– Yllättävän paljon on joutunut tekemään erilaisia ohjeistuksia ja selvityksiä ja oppimaan uutta. Hallituksessa pystyy vaikuttamaan asioihin.
Moni ystävä on ollut kiinnostunut minitalosta ja halunnut tulla sitä katsomaan.
– He ovat olleet yllättyneitä siitä, että ei tämä nyt kauhean mini ole ja että täällä on riittävästi yksityisyyttä ja avaruutta.
Tieto kulkee Whatsapp-ryhmässä
Parasta minitalossa on Karpin mielestä oma rauha ja sijainti luonnon lähellä. On myös oma piha, jota saa laittaa, vaikka sitä hommaa riittäisi mökilläkin.
Hän omistaa Hirvensalmella vanhan kestikievarin, jossa on remontoitua asuinpinta-alaa 150 neliötä ja lisäksi erillinen saunatupa.
– Mini riittää täällä, kun vietän mökillä kesäisin viikonloput ja lomat.
Karp katselee työpäivän lomassa mielellään eläimiä ikkunasta. Se voittaa perinteiset toimisto-olot.
Taloyhtiö on hänen mielestään sopivan yhteisöllinen. Vaikka ollaan lähekkäin, kaikille annetaan oma rauha. Kahvia tai vaikka ruuvimeisseliä voi pyytää lainaksi yhtiön Whatsapp-ryhmässä.
Siellä jaetaan myös tietoa esimerkiksi siitä, että biojäte pitää jatkossa pakata biopusseihin eikä tavallisiin muovipusseihin, kuten jäteyhtiö aiemmin ohjeisti.
Naapureita moikataan puutarhatöitä tehdessä ja ryhdytään juttusille.
– Pääsääntöisesti tunnen tai ainakin tiedän taloyhtiön asukkaat, mutta jos joku haluaa pysyä hyvinkin itsenäisenä ja yksinäisenä, se on ihan sallittua.
Minitalosta kiinnostuneille Karp suosittelee kahta asiaa: ylimääräisestä tavarasta luopumista ja sitä, että tutustuu talon tietoihin kunnolla.
– Toisaalta sama pätee kaikkiin asuntoihin.
| Etsitkö täydellisen kokoista asuntoa? OP Kodin myytävät asunnot löydät täältä |
Lue myös:
Lapsiperheen pieni koti: ”Viihdymme yhdessä ja lähekkäin”
Kannattaako asunto vaihtaa pienempään lasten muutettua omilleen?
Taloyhtiön yhteisistä tiloista tuli valtti: ”Vaikuttaa siltä, että ihmiset viihtyvät”