Blogit ja puheenvuorot

Ne sijoittajat, jotka ovat tässä kohtaa hylänneet jenkkimarkkinat, tulevat karvaasti pettymään.

Markkina tuntuu kestävän tuulet ja tuiskut, joten miksei syyskaamostakin. Talousodotukset ovat elpymässä, tulleihin on sopeuduttu ja USA:n keskuspankkikin on siirtymässä koronlaskulinjalle.

Viime vuosina talouteen on vaikuttanut ilmiö, jota voidaan kutsua geotaloudeksi. Se muuttaa kansainvälistä kauppaa ja luo uuden suhdannevaihteluiden lähteen.

Työmuisti on tapa hallita tietotulvaa, joka voi töissä aiheuttaa kuormitusta ja tärkeiden asioiden unohtumista.

Helsingin pörssi on kivunnut tänä vuonna 15 prosentin tuottoon. Miten Suomi onnistui ohittamaan tuotoissa maailman tunnetuimman osakeindeksin?

Elokuu tarkoittaa monelle sitä, että kalenteri alkaa taas täyttyä. Kalenterin pystyy pitämään hallinnassa, mutta se vaatii rutiineja ja kurinalaisuutta.

Vauhdikkaan kevään jälkeen sijoittajat saivat nauttia markkinoilla yllättävänkin rauhallisesta ja tuottoisasta kesästä. Osakkeilla on nousutilaa jatkossakin talouden ja tulosten pysyessä kasvussa tullimelskeestä huolimatta.

Tietotyötä tekevien päivät koostuvat enenevissä määrin kokouksista. Voisi siis kuvitella, että olisimme jo melko hyviä kokousten järjestämisessä, eikö?

Trumpin presidenttikauden toimet ovat heiluttaneet markkinoita, mutta Euroopassa ja Suomessa näkymät paranivat vuoden ensimmäisellä puolikkaalla.

Matkalla on helppoa nähdä kaikki, kun on vuokra-auto alla. Miten mikään voisi mennä pieleen?

Yritysten vastuullisuustavoitteet ja rahoituksen yhdistävä kestävyyskriteerirahoitus on menettänyt suosiotaan, mutta sen rooli vihreän siirtymän tukena voi olla ratkaiseva – erityisesti aloilla, joilla suorat vihreät investoinnit eivät ole mahdollisia.

Vielä hetki sitten Eurooppa näytti taloudellisesti väsyneeltä ja kilpailukykynsä menettäneeltä, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Trumpin uusi presidenttikausi, kasvavat puolustusmenot ja massiiviset investointiohjelmat ovat sysänneet liikkeelle kehityksen, joka voi muuttaa sijoitusnäkymän. Voisiko Eurooppa sittenkin olla seuraava kasvun veturi – ja mitä riskejä siihen toisaalta liittyy?