Päivän teema on kikkailu tai enemmänkin se, että älä kikkaile. Kikkailu tarkoittaa tässä sellaisia hetken mielijohteesta tehtyjä valintoja, joiden vuoksi vaarannamme turvallisuutta. Valintoja, joita emme tekisi, jos hoksaisimme puntaroida tarkemmin vaakakupin eri puolia eli sitä mitä (huonolla) valinnalla saavutamme ja mitä vaarannamme. Ajankohtainen esimerkki tästä on sähköpotkulaudalla ajo vahvasti päihtyneenä. Tästä aiheutuvat tapaturmat ruuhkauttavat nyt viikonloppuyöisin Helsingin tapaturma-asemia.

Mutta mitä teemme, kun emme kikkaile? Kikkailun vastakohta on rationaalinen ennakointi.

Nobel-palkittu ekonomisti Richard Thaler yhdisti taloustieteellisen tutkimuksen ja käyttäytymistieteellisen lähestymistavan. Hän osoitti muun muassa, että tilin nimi ja rahansiirtotapa vaikuttavat tilin saldon kertymiseen hämmästyttävällä tavalla. Säästötili ja automaattinen siirto palkasta ovat huomattavasti parempi turva rahalle kuin käyttötili ja sille tehty tallennussiirto oman harkinnan mukaan. Rationaalisen ennakoinnin esikuva on Thalerin luoma virtuaali-ihminen, homo economicus, joka tekisi säästämistarpeesta tarkat laskelmat eikä asia jäisi millään lailla hetkellisen mielijohteen, sattuman tai tilin nimen varaan.

Thalerin tutkimukset tuovat tärkeän opin turvallisuuteen. Thaler esittää kiusallisen osuvasti, miten ihmisen päätöksenteko noudattaa mielijohteita ja eroaa suuresti rationaalisia päätöksiä tekevästä hahmosta - homo economicusesta.

Jaamme käsityksen, ettei ajattelemattomuuden tai hetken mielijohteen pidä antaa vaikuttaa omaan tai varsinkaan läheistemme turvallisuuteen. Jotta saamme vietyä ajatuksemme käytäntöön, meidän on tiedostettava oma rajallisuutemme verrattuna homo economicusen rationaaliseen ylivertaisuuteen. Tämä tarkoittaa monesti oikeantyyppisten arjen rutiinien omaksumista ja niiden toistamista uudelleen ja uudelleen.

Esimerkiksi asioiden sujuminen ennakoidulla tavalla (tässä tapauksessa ilman vahinkoja) edellyttää usein, että teemme oikea-aikaiset tarkastukset niiden tilasta. Omiin rutiineihini kuuluu muun muassa sen tarkistaminen, että avain on mukana ennen ulko-oven sulkemista. Tarkastaminen palauttaa meidät unohdusten ja mielijohteiden maailmasta takaisin arkeen ja siihen mitä olemme tekemässä. Tarkastaminen on ylimääräistä työtä ja saattaa unohtua tai jäädä laiskuutta tekemättä, ellemme ole opetelleet sitä tavaksi, josta pidämme kiinni.

Hyvät rutiinit vievät meitä lähemmäksi rationaalisuutta, mikä on monessa mielessä hyvästä. Vahinkojen välttämisen lisäksi saavutamme vähemmällä vaivalla enemmän. Tällöin myös tekemisemme ja huomiomme kohdistuu paremmin itsellemme tärkeitä tavoitteita kohden. Mutta, elämää ja rationaalisuutta ei pidä mennä sekoittamaan liiallisessa määrin.

Turvallisuuden toinen ulottuvuus on asenteemme siihen, mitä teemme. Tämä syntyy yhteisön keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tässä yhdessä tekemisen ja tunteiden kohtaamisessa rationaalisuus ei aina toimi.

Richard Thalerin varoitus avaa rationaalisuuden puutteen. ”Älä anna puolisollesi 10-vuotishäälahjaksi tukevaa nippua 10 dollarin seteleitä, kuten homo economicus tekisi (raha on kaikkein likvideintä arvoa ja 10 dollaria on käytettävyydeltään paras yksikkö). Älä anna tätä lahjaa edes siinä tapauksessa, että puolisosi olisi ekonomisti.”

Hyvä vuorovaikutus ja tähän liitetty tunneäly-käsite vaatii oman kirjoituksensa. Tämän blogin aihe, rationaalinen ennakointi pitäytyköön rengin roolissa katsomaan, että liika kikkailu pysyy kurissa.

Testaa turvallisuustietouttasi: Tapaturmatesti 2021‍