Kryptomarkkina – jonka tunnetuin edustaja on bitcoin – on kasvanut todella voimakkaasti viime aikoina. Nykyisin erilaisia kryptovaluuttoja on yli 8 500 kappaletta, kertoo OP Ryhmän omaisuudenhoidon johtaja Tuomas Virtala.

– Kaiken kaikkiaan eri kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo on noin 150 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, ja tästä bitcoinin osuus on noin 60 prosenttia, Virtala kuvailee.

Kasvaneet numerot ovat varmasti yksi merkittävä syy sille, että osa suurista globaaleista pankeista on ilmoittanut tekevänsä sijoituksia Bitcoiniin. Rahoituslaitosten perustehtävään liittyy rahoituksen ja rahoitusinstrumenttien välittäjänä toimiminen, huomauttaa Virtala.

– Mikäli pankit lähtisivät mukaan välittäjäksi ja saisivat merkittäviä markkinaosuuksia, olisi transaktiopalkkioiden mahdollisuus varsin kiinnostava. Lisäksi esimerkiksi J.P. Morgan on väläytellyt mahdollisuutta oman kryptovaluutan perustamiseen, hän toteaa.

OP ei noteeraa kryptoja

OP ei tällä hetkellä sijoita kryptovaluuttoihin eikä anna niiden arvosta tai näkymistä arvioita.

– Seuraamme kuitenkin tilannetta ja kasvatamme jatkuvasti ymmärrystämme tälläkin markkinalla, toteaa Virtala.

Miksi OP sitten ei osallistu kryptorynnäkköön? Virtalan mukaan OP haluaa asiakkaidensa varojen luotettuna hoitajana varmistaa, että se noudattaa asiakkaan tahtoa sijoitustoiminnassaan eikä spekuloi asiakkaiden varoilla. Asiakaskuntakaan tosin ei ole kuumana kryptoon.

– Toistaiseksi mainittavaa kysyntää kryptovaluutoille osana sijoitustarjontaamme ei ole esiintynyt miltään asiakasryhmältämme, Virtala toteaa. 

– Lisäksi kryptovaluutoiden arvo ja hinnanmuutokset tuntuvat perustuvan paljolti spekulatiivisiin tekijöihin – ja esimerkiksi bitcoinin hintakehitys on erittäin volatiili. Villit hintamuutokset yhdistettynä vaikeasti ennakoitavaan ja arvioitavaan todelliseen arvoon heikentävät kryptojen päätymistä sijoituskohteeksi ammattisijoittajien salkuissa.

Sähkösyöppö ja konnien suosikkivaluutta?

Oma lukunsa on sitten vastuullisuuskysymykset. Jo nyt tiedetään, että bitcoinien muodostamisessa kuluu valtavia määriä sähköä.

– Tätä on vaikea perustella bitcoinin ja kryptojen yhteiskunnallisella merkityksellä – jota ei sanottavasti ole – joten ympäristönäkökulmasta toiminta vaikuttaa ongelmalliselta, Virtala pohtii. Lisäksi sääntelyn puuttuessa kryptot mahdollistavat rahanpesun sekä terrorismin ja rikollisen toiminnan rahoittamisen helpommin kuin keskuspankkiohjatuilla ja säännellyillä markkinapaikoilla.

Kryptovaluuttoja ei kuitenkaan voi suoraan ohittaa merkityksettöminä tai pelkän marginaaliryhmän ”huuhaana”. Pelkästään niiden määrä, markkina-arvo ja päivittäinen vaihto haastavat nämä näkemykset, toteaa Virtala.

– Lisäksi on mielestäni positiivista, että suuret, perinteisetkin pankit ovat melko ennakkoluulottomasti arvioimassa kryptovaluuttoja sekä niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Sijoituskohteena nykyiset kryptot ovat kuitenkin edelleen monella tavalla arveluttavia.

Lohkoketjuissa potentiaalia

Eräs kryptovaluuttojen yleisesti tunnistetuista hyödyistä on lohkoketjuteknologian kehittyminen.

– Lohkoketjuja on jo kyetty hyödyntämään muissakin tarpeissa, ja mahdollisuudet laajempaan käyttöön ovat merkittävät, Virtala toteaa.

Lohkoketjupohjainen omaisuuden tokenisaatio antaakin sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa epälikvideihin omaisuusluokkiin, joihin muuten olisi perin hankala sijoittaa.

– Tokenisaatio voisi automatisoida merkittäviä prosessiosia epälikvidien sijoitusten hallinnoinnissa suhteessa vaikkapa kommandiittiyhtiörakenteisiin. On kuitenkin syytä tiedostaa, että kryptovaluuttaan sijoittamalla ei saa minkäänlaista oikeutta alla olevan lohkoketjun mahdolliseen arvoon.

Syö norsu pala kerrallaan

Ted Roberts on suomalais-sveitsiläisen Realstocks-startupin toimitusjohtaja, jolla on yli 20 vuoden kokemus rahoitusalalta. Hän katsoo, että lohkoketjuteknologian yksi merkittävimmistä hyödyistä tulee mahdollisuudesta ”pilkkoa” esimerkiksi laina pienempiin osiin, joilla kaikilla osilla on täysin samat ominaisuudet ja ehdot. Sopimusten ehdot on automatisoitu älysopimuksilla kustannustehokkaasti.

– Näin esimerkiksi 100 miljoonan euron arvoisesta vakuudellisesta kiinteistölainasta voidaan tokenisoimalla saada irti vastaava summa esimerkiksi 10 euron lainakolikoina, hän kuvailee ja lisää, että kyseisiä vakuudellisia lainakolikoita voi jatkojalostaa siten, että niitä noteerataan pörssissä.

– Tämä mahdollistaa luonnollisesti paremman likviditeetin, Roberts toteaa ja huomauttaa, että automaattisesti tämä ei suinkaan tapahdu, vaan tarvittava ekosysteemi on ensin luotava eri toimijoiden välille.

Anonyymi linja ei käy

Robertsin mukaan kryptovaluuttojen yksi suurimmista ongelmista rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta on niiden omistajien anonymiteetti: rahoituslaitosten kun on tunnettava asiakkaansa.

– Keskuspankit ympäri maailmaa pohtivat tällä hetkellä omien digivaluuttojen luomista ja on todennäköistä, että niitä tullaan näkemään, varsinkin rajattuina versioina esimerkiksi vähittäispankkimarkkinoilla.

Roberts tietää, että kryptovaluutat voivat näyttäytyä houkuttelevina maailmassa, jossa valtiot printtaavat rahaa painokoneet punaisina hohkaten ja inflaatio uhkaa taloutta.

– Silloin etsitään turvapaikkaa ja joku voi kiinnostua bitcoinista tässä mielessä – vaikka sillä ei varsinaisesti allaolevaa oikeaa arvoa ole.

Moni katsoo, että Goldman Sachsin ja J.P. Morganin tekemät päätökset välittää bitcoinia antoi kryptovaluutalle sen kaipaamaa uskottavuutta. 

– Pankkien liiketoiminta perustuu asiakkaiden palvelemiseen, tässä tapauksessa välitystoimintaan, ottamatta kantaa allaolevien sijoitusinstrumenttien arvostukseen, Roberts kuittaa.