Yrittäjiin kohdistuu nykyisin lukematon määrä erilaisia huijaus- ja petoskeinoja, joihin moni yrittäjä saattaa haksahtaa kiireen keskellä. Pelkästään hakemistopalveluja koskevista huijauksista aiheutuu yrityksille vuosittain yli 20 miljoonan euron lasku. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä hakemistopalvelujen ohella erilaiset yritysten identiteettivarkaudet tai tilauspetokset ovat yleistyneet viime vuosina.

Jo yksittäisellä tilauspetoksella voidaan yritykselle aiheuttaa jopa satojen tuhansien eurojen tappiot, jos yrityksen nimissä tilataan esimerkiksi kalliita työkoneita, joita ei koskaan toimiteta perille, mutta lasku jää yrityksen maksettavaksi.

– Huijareilla on erilaisia liiketoimintamalleja. Joku tilaa yrityksen nimissä 30 000 euron arvoisen nosturin, kun taas toinen huijari lähettää tuhansille yrityksille muutaman sadan euron tekaistun valelaskun. Aina löytyy yrittäjiä, jotka tunnollisesti maksavat laskun ottamatta selvää, onko kyseessä oikea vai huijauslasku, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen.

Rytkösen mukaan erilaisista huijauksista on tullut arkipäivää useimmille yrityksille. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan joka toinen kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoi joutuneensa erilaisten huijausten kohteeksi.

Kesä- ja lomakaudet ovat otollista aikaa huijausyrityksille, kun yritysten maksuliikenteestä vastaavat sijaiset, jotka herkästi maksavat aidonnäköisiä valelaskuja.

– Kaikkein tehokkain keino suojautua erilaisilta huijausyrityksiltä on luoda selkeät pelisäännöt yrityksen maksuliikenteen prosesseista. Kun henkilökunta on hyvin selvillä, kuka vastaa laskujen käsittelystä ja maksamisesta tai kenellä on oikeus tehdä yrityksen nimissä tilauksia ja sopimuksia, on todennäköisyys joutua huijauksen uhriksi jo selvästi pienempi, Rytkönen sanoo.

Mistä tunnistaa huijauksen?

Yrityksiin kohdistuvien huijausten tai petosten tunnistaminen on välillä melkoista salapoliisityötä, sillä valelaskut näyttävät erehdyttävän aidoilta tai puhelimella yritykseen tehdyt yhteydenotot maksamattomista saatavista vaikuttavat todellisilta.

– Jos puhelinkeskustelu on aggressiivista ja vaaditaan nopeaa päätöksentekoa, pitäisi hälytyskellojen soida. On myös hyvä muistaa, etteivät esimerkiksi pankit tai viranomaiset kysele yrityksen maksuliikenteeseen liittyviä asioita puhelimitse. Pankkitietoja tai salasanoja ei siis pidä koskaan luovuttaa puhelimessa, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan paperiset valelaskut ovat nykyaikana todellinen riski. Hän kannustaakin yrityksiä siirtymään laskutuksessa kokonaan verkkolaskuihin.

– Jos yritys käyttää maksuliikenteessään vain digitaalisia työkaluja, herättää paperilasku heti huomiota, kun se poikkeaa yrityksen käytännöistä, Rytkönen sanoo.

Jaa puhelinnumeroa harkiten

Uuden yrittäjän kannattaa myös miettiä tarkkaan, miten yksityiskohtaisesti jakaa yritystietoja rekisteröidessään yrityksen Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin.

– Puhelinnumeroa ei kannata välttämättä ilmoittaa, sillä useimmat harhaanjohtavaa markkinointia harjoittavat huijarit poimivat uusien yritysten kontaktitiedot PRH:n kaupparekisteristä. Näin välttyy yrityksen alkuvaiheissa turhilta markkinointipuheluilta, Rytkönen sanoo.

PRH:n palvelussa voi myös valita pelkästään sähköisen asioinnin, jolloin ulkopuoliset eivät pääse muuttamaan yrityksen tietoja paperilomakkeilla.

Digitalisaatio ja sähköinen asiointi ei sinänsä kuitenkaan takaa, ettei yritykseen kohdistuisi jatkossakin erilaisia tunnuslukujen kalasteluja tai identiteettivarkauksia. Vahva sähköinen tunnistautuminen auttaa kuitenkin minimoimaan huijausriskejä. On hyvä myös seurata aktiivisesti Kyberturvallisuuskeskuksen tiedotuksia viimeisimmistä kyberriskeistä.

Toimi näin, jos olet joutunut huijauksen kohteeksi

Yritystoimintaa aloittavan henkilön on hyvä muistaa, että kuluttajansuojalaki ei koske yritysten välistä kauppaa. Jos yrittäjä tilaa jotain toiselta yritykseltä ja tulee katumapäälle, ei kaupalla ole vastaavaa palautusoikeutta kuin kuluttajilla.

Moni uusi yrittäjä törmää tilanteeseen, että heille on tarjottu puhelimessa näkyvyyttä hakemistopalvelussa ja pian asiasta tulee lasku, vaikka yrittäjä ei omasta mielestään ole sopimusta tehnytkään.

– Tällaisesta laskusta kannattaa tehdä heti reklamaatio kirjallisesti. Tällöin lasku riitautuu, eikä esimerkiksi perintätoimisto voi jatkaa laskun perimistä. Jos taas yrityksen nimissä on tilattu luvattomasti tavaraa, kannattaa siitä tehdä rikosilmoitus. Tällaisissa tapauksissa on myös hyvä informoida omia sopimuskumppaneitaan, että joku esiintyy yrityksen nimissä väärin perustein, Rytkönen sanoo.

Rytkösen mukaan yritysten tietoisuus erilaisista huijauksista ja petoksista on laajentunut ja esimerkiksi Suomen Yrittäjiin tulee säännöllisesti yhteydenottoja aiheesta.

– Kaikki eteen tulleet huijaukset kannattaa ilmoittaa meille, jolloin tieto niistä leviää jäsenyrityksillemme. Meiltä saa myös jäsenillemme tarkoitettua maksutonta lakineuvontaa, jos on joutunut huijauksen kohteeksi, Rytkönen muistuttaa.

Voiko vakuutuksilla pienentää huijausten riskejä?

Vakuutusyhtiöt tarjoavat yrityksille erilaisia ratkaisuja, joiden avulla voi suojautua riskeiltä, jos joutuu huijausten tai petosten kohteeksi. Esimerkiksi Pohjola Vakuutuksen vakuutuspaketissa on tarjolla rikosvakuutus, joka korvaa kavalluksen tai petoksen yritykselle aiheuttamia vahinkoja. Oikeusturvavakuutus korvaa puolestaan lakiavun kustannuksia riita- ja rikosasioissa. Kybervakuutuksella on mahdollista kattaa tietovuotojen, palvelunestohyökkäysten tai kiristyshaittaohjelmien aiheuttamia kustannuksia.

OP:n Väärinkäytösten hallinnan yksikön päällikkö Kim Sirén haluaa muistuttaa kuitenkin, ettei yritysten turvallisuutta tulisi rakentaa pelkästään vakuutusten varaan.

– Vakuutukset auttavat tietysti pahimman varalle, mutta lähtökohtana tulisi olla, että yrityksen omat maksuliikenneprosessit ovat selkeitä ja henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesi erityisesti poikkeustilanteiden osalta. Epävarmoissa tilanteissa on aina hyvä kysyä neuvoa omalta esihenkilöltä, Sirén muistuttaa.

Tutustu Kybervakuutukseen - ja pyydä tarjous!

Lue lisää huijauksista ja turvallisesta asioinnista.

Ohjeet: Toimi näin, mikäli epäilet joutuneesi huijauksen kohteeksi

Näiden vinkkien avulla voit välttyä huijareilta

  1. Sopikaa yrityksessänne maksujen hyväksymisprosessit eri tilanteissa ja kerratkaa niitä säännöllisesti. Toimitusjohtajan sähköpostiviesti maksun siirrolle ei saisi olla ainut peruste maksun toteuttamiselle.
  2. Perehdyttäkää myös sijaiset ja varmistakaa, että myös he tietävät mahdollisista huijausyrityksistä.
  3. Kiinnittäkää aina huomiota muuttuneisiin tilinumeroihin. Varmistakaa niiden oikeellisuus ja sopikaa periaatteet ja selkeä prosessi, jonka mukaisesti tilinumeroita voi muuttaa eri järjestelmiin.
  4. Jos saatte epäilyttävän viestin, varmistakaa sen lähettäjältä puhelimitse tai kasvotusten, onko hän todella lähettänyt kyseisen viestin.
  5. Ilmoittakaa jokaisesta huijauksesta tai sen yrityksestä omaan Osuuspankkiisi tai yritysasiakkaiden asiakaspalveluun 0100 05151.
  6. Tehkää tutkintapyyntö poliisille.
  7. Lähettäkää saamanne huijaussähköpostit osoitteeseen tietoturvailmoitukset(at)op.fi. Näin kuulemme liikkeellä olevista huijauksista ja pystymme omalta osaltamme varautumaan niihin ja varoittamaan muita asiakkaitamme. 

Erilaisia huijaustapoja

Hakemistohuijaukset

Huijauslaskut

Maksupäätehuijaukset

Veronpalautushuijaukset

Identiteettivarkaudet

ALV-palautusten huijaukset

Toimitusjohtajahuijaukset

Tilauspetokset

Huijaussähköpostit

Office 365-huijaukset

Tavaramerkkilaskut

Nettisivujen rakentamisen huijaukset