Lähes puolet suomalaisista ei ole varautunut millään tavalla kuolemansa varalta, selviää OP Ryhmän kyselystä.

Kuolemaan varautuminen korreloi kyselyssä iän kanssa: mitä enemmän ikää vastaajalla on, sitä todennäköisemmin hän on tehnyt toimenpiteitä kuolemansa varalta.

– Ajatus kuolemasta tuntuu nuorena luonnollisesti kaukaiselta, mikä on myös hyvä asia. Varautumista tulisi kuitenkin miettiä viimeistään silloin, jos on lapsia tai yhteinen omistusasunto toisen henkilön kanssa, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson kommentoi. 

Myös miehet ja naiset varautuvat kuolemaan eri tavoin: miehistä 48 prosenttia ei ole tehnyt mitään varautuakseen, kun taas naisista vastaava osuus on 41 prosenttia. Ero korostuu 65–79-vuotiaiden kohdalla: ikäryhmän naisista neljännes ei ole varautunut lainkaan, mutta miehistä varautumatta on jättänyt 38 prosenttia. 

Pirkko Lahti on suunnitellut omat hautajaisensa | OP Media‍

Perheelliset varautuvat kuolemansa varalta useammin kuin yksin asuvat 

Talouden koko vaikuttaa merkittävästi varautumisen tasoon: jo kahden hengen talouksissa elävät ovat varautuneet kuolemaan huomattavasti useammin kuin yksin asuvat. Jos taloudessa on kolme tai useampia jäseniä, sitä todennäköisemmin vastaaja on tehnyt toimenpiteitä kuolemansa varalta. 

Kyselyssä 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä yhden tai kahden hengen talouksissa asuvista noin puolet ei ole varautunut kuolemansa varalta mitenkään. Sen sijaan kolmen tai useamman hengen talouksissa samoin vastaa enää joka neljäs. 

– Lapsen saaminen saa usein miettimään, miten perhe pärjäisi, jos itselle sattuisi jotain. Toisaalta moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi avopuoliso ei automaattisesti peri puolisoaan. Ilman testamenttia tai henkivakuutusta avopuolisonsa menettävä voi kohdata surun lisäksi merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, Michelsson kertoo. 

Mikko Ovaskan puoliso kuoli 39-vuotiaana: “Avoimuus ja läheisten apu ovat auttaneet pahimman yli” | OP Media‍

Iäkkäät varautuvat testamentilla, nuoremmat vakuutuksilla – myös tulotaso vaikuttaa 

Yli 65-vuotiailla yleisin tapa varautua kuolemaan on testamentin tekeminen: heistä noin kolmannes kertoo laatineensa testamentin. Nuoremmat puolestaan varautuvat useimmiten henkivakuutuksella‍ tai muulla vakuutuksella, josta maksetaan korvaus kuolemantapauksessa.

Myös toisen henkilön kanssa taloutensa jakavat ovat tehneet testamentin todennäköisemmin kuin yksineläjät: yksin asuvista 28 prosenttia on tehnyt testamentin, toisen henkilön kanssa asuvista 39 prosenttia. 

Myös kuolinsiivous ja hautajaisten suunnittelu helpottavat läheisten taakkaa

Lisäksi joka neljäs 65–79-vuotiaista vastaajista kertoo tehneensä niin sanottua kuolinsiivousta – eli käyneensä läpi tavaroitaan tai järjestelleensä tärkeitä asiakirjoja. Lähes joka kymmenes kertoo suunnitelleensa hautajaisiaan. 

– Nämä ovat käytännöllisiä tapoja keventää läheisten taakkaa raskaassa tilanteessa, ja luonnollisesti mielessä elämän ehtoopuolella. Samaa epäitsekästä ajattelua voi kuitenkin soveltaa jo nuorella iällä keskustelemalla varautumisesta läheisten kanssa, testamentilla tai vakuutuksilla, Michelsson muistuttaa.