1. Avoimuus ja terveysasioista puhuminen

Terveydestä uskalletaan puhua nykyisin avoimemmin kuin vuosikymmen sitten. Puhuminen auttaa muun muassa siihen, että sairauksiin saa todennäköisemmin hoitoa. Asioiden jakaminen luotettavan ihmisen kanssa saa myös mielen voimaan paremmin sairauden keskellä.

Useimpiin terveyshuoliin on tarjolla vertaistukea: jos uskaltaa avata suunsa, tuttukin ihminen saattaa yllättäen avautua samasta sairaudesta.

Omia tietojaan lääkärikäynneistä, laboratoriotuloksista ja röntgenkokeista pääsee katsomaan verkossa‍. Esimerkiksi tulokset verikokeista saa muutamalla klikkauksella eli huomattavasti helpommin ja nopeammin kuin aiemmin.

2. Lääkäri hoitaa oireen ohella kokonaisuutta

Terveydenhoito on entistä kokonaisvaltaisempaa. Esimerkiksi työterveyshuollossa ei hoideta ainoastaan oiretta vaan kysytään, mitä työhön, perhe-elämään ja harrastuksiin kuuluu.

Tänä päivänä ymmärretään, että sairaudesta paranee ja sitä kestää helpommin, kun muut asiat elämässä ovat kunnossa. Monen sairauden syy voi olla syvemmällä kuin mihin oireet viittaavat: esimerkiksi sydänoireiden takana voi olla perhetilanteesta johtuva stressi.

3. Etsimme tietoa ja noudatamme suosituksia

Ihmiset ovat ravintotietoisia. He etsivät tietoa aktiivisesti ja pyrkivät noudattamaan suosituksia. Yksi esimerkki on suolan käyttö, joka on vähentynyt 30 prosenttia 1970-luvulta lähtien. Samalla esimerkiksi mahalaukun syöpä on vähentynyt.

Kymmenen viime vuoden aikana Suomessa on syöty aiempaa runsaammin kasviksia ja marjoja, saatu enemmän D-vitamiinia ja vaihdettu kovat rasvat kasviöljyyn.

Yhä useampi on selvillä siitä, mitä tauteja omassa suvussa esiintyy ja miten niitä voi ennaltaehkäistä. Esimerkiksi paljon liikkuva ja terveellisesti syövä kolmikymppinen osaa jo pyytää kolesteroliarvojensa mittausta, mikäli hänen suvussaan esiintyy paljon sepelvaltimotautia.

4. Uudet lääkkeet pelastavat henkiä

Syöpähoidot ovat kehittyneet, joten tuloksetkin ovat parempia. Suurin osa syöpään sairastuneista on elossa viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen: aikuisista 68 prosenttia ja lapsista 81 prosenttia.

Uusia läpimurtoja tehdään jatkuvasti. Esimerkiksi kansansairautemme sepelvaltimotauti on saamassa uuden hoidon: Itä-Suomen yliopistossa on saatu hyviä tuloksia niin sanotusta biologisesta ohitusleikkauksesta, jossa sydänlihakseen tehdään geeninsiirto. Toimenpide auttaa sydäntä ohitusleikkauksen tapaan, mutta on kevyempi ja turvallisempi operaatio erityisesti ikääntyneille.

Rokotteet kehittyvät ja tarjoavat suojaa sairauksia vastaan. Muutama vuosi sitten kansalliseen rokotusohjelmaan otettiin mukaan HPV-rokote, joka estää human papilloma virus -infektion tarttumista ja siten kohdunkaulan syövän esiasteita. Uusin tulokas rokoteohjelmaan on tänä vuonna tullut vesirokkorokote. Uuden sukupolven lasten ei tarvitse enää kokea viheliäistä näppylätautia.

5. Älyproteesi korvaa puuttuvan raajan

Yhä useamman kehon osan voi korvata pätevällä varaosalla. Amputoidun käden tilalle voi saada älykkään proteesin, joka toimii melkein kuin normaali käsi. Älykäs proteesi osaa muun muassa tuntea: jos haluaa tarttua esineeseen tai käyttää näppäimistöä, viesti välittyy aivoista kohti sormia kuten normaalissa kädessä. Uusi tekopolvinivel puolestaan tunnistaa tietotekniikan avulla maaston ja askelten rytmin.

Myös muut ihmisten “varaosat” kehittyvät: pari vuotta sitten Suomessa tehtiin ensimmäinen kasvojensiirto, ja kantasoluhoitoja käytetään jo onnistuneesti esimerkiksi luukadon hoidossa.

​

Asiantuntija: Pohjola Sairaalan Kuopion terveysmestari Merja Piispanen

Lähteet: ASCO: Clinical Cancer Advances 2017; Valsta, L. 2009: Suolan käytön muutokset; Sandell, Markku: Lähes koko ihmisen voi jo korjata varaosilla, Yle 9.3.2016; THL: Finravinto 2012 -tutkimus