Kolme urheiluseuraa kertoo, miten koronakevät muutti seuratoimintaa: ”Tilanteessa oppii, miten tärkeä oma yhteisö onkaan”

VG-62 jääkiekkoseura: Etähaaste pystyyn ja tukea vähävaraisille

– Kun jääkiekkotreenit ja -pelit loppuivat maaliskuussa, laitoimme omatoimitreenihaasteen pystyyn. Nuoret saivat lähettää videoklipin tai kuvan, jotka julkaistiin VG-jääkiekon Instagramissa ja Facebookissa. Parhaat palkittiin paikallisen urheilukaupan lahjakortilla, kertoo VG-62 ry:n jääkiekkojaoston puheenjohtaja Pasi Vepsä.

Tulokset olivat mielikuvituksekkaita ja hauskoja: nähtiin halonhakkuuta, vedenkantoa ja porrasjuoksuakin. Tuomareilla oli vaikeuksia valita voittajat.

Etähaaste piti yllä liikunnan iloa, motivaatiota ja yhteisöllisyyttä. Kun nuoret lähettivät omia treenejään ja näkivät toisten ottamia kuvia omistaan, luotiin samalla tunnetta, että kaikki ovat samassa veneessä.

Haasteen lisäksi myös seuran Whatsapp-ryhmissä valmentajat jakoivat vinkkejä omatoimisiin treeneihin, joista sai esittää kysymyksiä.

Naantalilaisessa urheiluseurassa on noin 300 jääkiekkoharrastajaa. Huoli Vepsällä heräsi siitä, pysyvätkö urheilijat lajin parissa, vai lopettavatko nuoret. Nyt, kun lähes normaaliin treenirytmiin on palattu, näyttää onneksi siltä, että harjoituksissa riittää hyvin väkeä.

Jotta perheiden ei tarvitsisi taloudellisen ahdingon takia lopettaa harrastusta, seuralla on olemassa myös varusterahasto. Siitä voi pyytää luottamuksellisesti raha-apua varustehankintoihin, jos perheeseen iskee esimerkiksi lomautus. Rahastoon on pyydetty mukaan paikallisia yrityksiä jo viime vuoden puolella.

– Viime vuonnakin saimme kolme pelaajaa pysymään mukana varusterahaston ansiosta, Vepsä sanoo.

Helsingin Palloseura: Korona opetti yhteisön merkityksen

– Tällaisessa tilanteessa oppii, miten tärkeä onkaan oma yhteisö urheiluseurassa. Se, että tehdään seurana asioita. Sen ottaa niin helposti ottaa itsestäänselvyytenä, sanoo Helsingin Palloseuran junioripäällikkö Pasi Paakki.

Seuran treenit loppuivat keväällä koronan takia, mutta asiaan reagoitiin nopeasti, ja laitettiin pystyyn livetreenit etäyhteyden välityksellä. Pelaajat saivat kohdata toisensa, kotoaan ja pihoiltaan.

– Valmentajien piti käyttää hieman mielikuvitusta. Ympäristö rajaa sitä, mitä voi tehdä ilman, että menee paikat säpäleiksi ympärillä. Paljon tehtiin liikkuvuuteen, koordinaatioon ja pallonhallintaan liittyviä treenejä.

Seuran sivuille tehtiin lisäksi harjoitepankki, jossa pelaajat saivat lähteä ykköstasolta ja edetä aina siitä vain vaikeampiin harjoituksiin. Joka viikko tuli uusia harjoituksia. Omia tuloksia pystyi jakamaan, ja parhaat näkyivät rankingissa ykkösenä.

Seura järjesti etätreeneihin myös mukavia yllätyksiä.

– Edustusjoukkueen pelaajat vetivät muutamia kertoja livetreenejä. Ei ollutkaan valmentaja vetämässä, vaan tunnetut edaripelaajat, Paakki sanoo.

Yhteisöllisyys näkyi myös taustoissa, ei vain konkreettisesti treeneissä. HPS on noin 1000 jäsenen seura, jossa on mukana ihmisiä vauvasta vaariin. Pienimmät aloittelevat nelivuotiaina futiskoulussa, iäkkäimmät käyvät vanhoina sankareina peleissä kannustamassa nuorempia.

– Kun koronatilanne alkoi, soitimme kaikki kunniajäsenet läpi ja kysyimme, voimmeko jotenkin olla avuksi.

Lisäksi HPS otti yhteyttä yhteistyöyrityksiin, joihin korona iski lujimmin taloudellisesti. Seuran viestintää ja somea valjastettiin niiden yritysten käyttöön ilmaiseksi.

Northern Lights cheerleadingseura: Etäkilpailut ja zoom-keskusteluja

Myös oululaisen cheerleadingseura Northern Lightsin sali tyhjeni maaliskuussa kertaheitolla heti hiihtolomilta palatessa.

– Totta kai se oli iso sokki, valmennuskoordinaattori Iida Parpala sanoo.

Etätreenit saatiin kuitenkin käyntiin jo seuraavalla viikolla. Valmentajille annettiin vapaus toteuttaa etätreenejä niin, kuin heille ja joukkueelle parhaiten toimi. Peruskuntoharjoituksia tehtiin paljon.

Yhteisöllisyyttä pidettiin yllä osallistamalla joukkueita, esimerkiksi Instagramin viikkohaasteilla. Lisäksi seura suunnitteli Northern Lights Cheerleading -tanssin, jossa oli ideana, että jokainen harjoittelee sen kotonaan. Kun päästään taas treenaamaan, sen harjoittelua jatketaan kasvokkain.

– Tarkoitus on esittää tanssi koko seuran voimin joulunäytöksessä.

Myös keskustelua järjestettiin paljon.

– Fysiikkatreenien yhteydessä pidettiin zoomin kautta ryhmäytymisiä ja keskusteltiin kuluneesta viikosta ja kulloinkin ajankohtaisesta aiheesta.

Edustusjoukkueelle pidettiin keskusteleva mentaalivalmennus etänä, jossa pohdittiin arkea ja motivaatiota – miten pitää katse tulevaisuudessa, kun kevään kilpailut peruuntuivat? Myös toimistoporukka keskusteli keskenään kuukausittaisissa tiimipalavereissa, joissa pystyi konsultoimaan, miten valmentajilla menee. Lisäksi oli vielä erikseen lajiliiton verkostoitumistilaisuuksia, cheerkeskiviikkoklubeja.

Koronakevään kohokohta oli Northern Lightsin ideoima valtakunnallinen etäkilpailu cheerleadingissa ja cheertanssissa. Kilpailijat suunnittelivat itse koreografiat, ja kisaan saatiin mukaan Suomen huipputuomareita. Osallistuminen oli maksutonta.

– Se oli aivan huippujuttu. Battletyylisessä kisassa jännitettiin aina, kuka pääsee seuraavalle kierrokselle. Koreografiat olivat vaativia, Parpala kuvailee.

Nyt seurassa on palattu lähes normaaliin treenirytmiin. Into jälleennäkemisestä näkyy selvästi.

– Mitä positiivista koronakeväästä jäi, niin ainakin hoksasi sen, miten eri tavoilla voidaan ylläpitää peruskuntoa ja toteuttaa harjoituksia, Parpala sanoo.

​

Yhteisöllisyys on kantava voima myös Suomen Olympiakomitean #seurasydän-kampanjassa, jossa osoitetaan rakkautta omaa seuraa kohtaan ja kerrotaan siitä hyvästä, joita seurojen ihmiset tekevät päivittäin. OP on Suomen Olympiakomitean pitkäaikainen pääyhteistyökumppani lasten ja nuorten liikunnassa ja seuratoiminnassa. Yhteistyöllä edistetään matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia ja kannustetaan lapsia ja nuoria löytämään liikunnan ilo.