Mikä ihana jouluherkkujen tuoksu! Nyt tekee mieli mätiä, kinkkua ja suklaata!

Ruuansulatuksemme käynnistyy, kun näemme tai haistamme ruokaa tai meille tulee nälkä: suolistomme alkaa erittää hormoneja ruokaa vastaanottaakseen. Seuraavaksi tekeekin jo mieli syödä.

Syödessä ruuansulatushormonien erittyminen vain kiihtyy. Kun ruoansulatuskanava viestii, että mahaan on tulossa täytettä, haima ja sappi erittävät ruokaa pilkkovia entsyymejä. Käynnissä on ruuansulatuksen ensimmäinen vaihe eli päävaihe.

Seuraavaksi hormonit, entsyymit sekä vedestä ja suolahaposta muodostunut mahaneste työstävät ruokaa, kunnes se muuttuu vellimäiseksi massaksi ja siirtyy ohutsuolen yläosaan. Tuhtien jouluruokien mylläys voi olla mahalaukulle kova uurastus.

– Lyhimmillään mahalaukkuvaihe voi kestää muutamia kymmeniä minuutteja, pisimmillään monta tuntia, kertoo ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen Helsingin yliopistosta.

Aika parantaa ähkyn

Vieläkin tukala olo, vaikka ateriasta on jo kaksi tuntia! Ei mikään ihme, sillä olo helpottaa vasta sitten, kun jouluruoka on siirtynyt mahalaukusta ohutsuoleen. Ison jouluaterian sulatus voi kestää jopa 4–7 tuntia.

Ähkyn tunne ei onneksi ole yleensä vaarallinen, vaikka se voi tuntua ikävältä. On äärimmäisen harvinaista, että terve ihminen söisi fysiologisesti liikaa.

– Jos ihminen vain jatkaa syömistä, lopulta hän oksentaa.

Jouluähkyä voi koettaa helpottaa kevyellä liikunnalla kuten kävelyllä, mutta fysiologisia keinoja ruuansulatuksen kiihdyttämiseen ei ole.

Lopulta ruoka pilkkoutuu ohutsuolen ontelossa niin pieneksi, että se imeytyy suolistosta elimistöön – ohutsuolivaihe on ruuansulatuksen kolmas vaihe. Sen jälkeen ruuansulatusjärjestelmä menee pois päältä, kunnes nälkä taas iskee.

Jos syö montaa sorttia, voi syödä enemmän

Joko otetaan juustoja? Nytkö sinä jo lopetit? Täysi olo tulee eri ihmisille eri aikaan, koska mahalaukkumme ovat erikokoisia. Evoluutio on kehittänyt ihmisen pitämään verensokerin tasaisena syömällä 4–5 tunnin välein. Mitä tasaisempi verensokeri, sitä paremmin jaksamme.

Käytännössä yhden mahalaukku on venyneempi kuin toisen, ja siksi se vetää eri määrän ruokaa. Jos mahalaukku on kovin venynyt, kylläisyyden tunne tulee tavallista hitaammin.

Siksi ei kannata yrittää syödä yhtä paljon kuin vieruskaveri.

Oletko kuullut puhuttavan jälkiruokamahasta? Mahalaukun täyttymisen tuntee hitaammin, jos syö montaa sorttia samaan aikaan, kuten jouluna on tapana. Tämä johtuu siitä, että näkö- ja hajuaistimuksista lähtevät viestit aivojen kylläisyyskeskukselle reagoivat eri tavalla, jos ruokaa on lautasella useampaa sorttia. Vaikka maha tuntuu täydeltä, jälkiruoalle voi silti vielä löytyä tilaa.

Maha ei veny pysyvästi yhdestä joulusta

Eilen tuli syötyä ähkyyn asti, ja tänäänkin tekee mieli mättää. Miksi?

Koska mahalaukku on venynyt, se vetää nyt tavallista enemmän ruokaa. Onneksi se ei kuitenkaan veny pysyvästi yhdestä ateriasta.

– Mahalaukku venyy, jos syö aina isoja annoksia. Jos syö paljon vain joulupyhinä, joulun jälkeen pääsee kyllä äkkiä takaisin siihen, että normaali ateria tuottaa kylläisyyden tunteen.

Venyneenkin mahalaukun voi opettaa supistumaan pikkuhiljaa takaisin: se onnistuu syömällä entistä pienempiä annoksia. Pienempiin annoksiin tottuminen vie muutaman päivän. Jos sinä aikana nälkä kurnii vatsassa, kannattaa syödä paljon kasviksia. Ne tekevät kylläiseksi, mutta niissä on vähän kaloreita. Runsas vedenjuonti sen sijaan tuskin auttaa ja saattaa päinvastoin venyttää mahalaukkua.

Joulun herkuttelusta ei siis kannata stressata. Nauti juhlasta ja palaa ruotuun, kun arki taas koittaa.

Vielä yksi konvehti, kiitos!

Piditkö artikkelista? Tilaa maksuton OP Median uutiskirje, ja saat sähköpostiisi ajankohtaiset vinkit oman taloutesi hallintaan sekä asumiseen kerran viikossa.

Lue myös:

Jouluruoan tähteet käyttöön – porkkanalaatikko ja kinkku maistuvat joulun jälkeen nugetteina ja karamellipossuna

Näin loihdit edullisen joulumenun