Nuori mies aloitti työt mainosten myyjänä matkaoppaita tuottavassa yrityksessä. Myyntityö ei kuitenkaan sujunut. Kauppa kävi nihkeästi, ja nuorukainen antoi hintaneuvotteluissa liikaa periksi, jolloin sekä katteet että hänen oma palkkionsa kärsivät.

Sitten eräänä päivänä hän keskusteli työkaverinsa kanssa, joka kertoi, miten paljon tämä tarvitsi työtään matkaoppaiden tekemisessä. Sen avulla hän pystyi maksamaan elämisensä opiskeluaikana. Yhtäkkiä myyjä ymmärsi, millainen merkitys hänen työllään oli. Jos hän ei saisi mainoksia kaupaksi, yritys ei voisi tarjota työtä opiskelijoille, ja he eivät pahimmillaan voisi hankkia itselleen ammattia.

Oivallus muutti tilanteen täysin. Nuorukainen alkoi tehdä kauppaa sitkeämmin eikä antanut helposti periksi hintaneuvotteluissa – hänhän työskenteli toisten nuorten hyväksi. Aikanaan hän myi yhtiön historian suurimman mainospaketin ja siirtyi myöhemmin johtamaan koko yrityksen mainosmyyntiä. New York Timesille tarinansa kertonut nuorukainen oli nimeltään Adam Grant, ja myöhemmin hänestä yksi kansainvälisesti tunnetuimmista työn merkityksellisyyden tutkijoista.

Merkityksellisyydessä voittavat kaikki

Grantin oma kokemus toistui myöhemmin hänen ja muiden tutkijoiden tekemissä tutkimuksissa. Työn tarkoituksen ja merkityksen ymmärtämisellä voi olla valtava merkitys sekä työn tekemiseen että tuloksiin.

– Tiedetään, että ihmiset, jotka kokevat työn merkitykselliseksi, ovat tehokkaampia, luovempia, sitoutuneempia ja sisäisesti motivoituneempia. He myös pitävät työstään enemmän, kertoo organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa. Hän toimii myös Meaningful Work Finland ry:n toiminnanjohtajana.

Merkityksen kokeminen on ihmisille perustavanlaatuinen tarve, muistuttaa Sahimaa. Jokainen haluaa kokea oman toimintansa tärkeäksi. Kun työhön lisätään merkityksellisyyttä, kaikki voittavat. Työntekijät ovat tyytyväisempiä, ja samalla yritys menestyy paremmin.

Sahimaa kertoo, että erään tutkimuksen mukaan motivoitunut ihminen on keskimäärin 17 prosenttia aiempaa tehokkaampi. Lukemat vaihtelevat eri tutkimuksissa, ja joissain tilanteissa työn tuloksissa on raportoitu jopa satojen prosenttien kasvua.

Visio voi olla suuri tai vähän pienempikin

Miten merkityksellisyyttä sitten voidaan lisätä organisaatiossa? Sahimaan mukaan johdon on ensin tärkeää kirkastaa itselleen, mikä on organisaation olemassaolon tarkoitus. Mikä on vaikkapa yrityksen missio ja visio?

Tilanne on paras, jos organisaatiolle voidaan asettaa jokin todella suuri ja merkittävä tavoite, josta ihmiset innostuvat ja jonka toteuttamisessa he haluavat olla mukana. Ääriesimerkkejä tästä ovat vaikkapa Elon Muskin perustamat yritykset. Tesla pyrkii mullistamaan autoilun korvaamalla polttomoottorin, SpaceX viemään ihmiset Marsiin ja Hyperloop yrittää kutistaa maailman mullistamalla pitkän matkan joukkoliikenteen.

– Konsulttiyhtiö EY on tutkinut, että sellaiset organisaatiot, joilla on iso visio ja selkeä toiminnan tarkoitus, ovat pitkässä juoksussa huomattavasti muita tuottavampia ja menestyksekkäämpiä, Sahimaa kertoo.

Toimintaan voi tietenkin luoda merkityksellisyyttä, vaikkei kyse olisi maailmaa mullistavista asioista.

– Aika harva työ on sellaista, ettei sillä olisi merkitystä. Mutta usein tarvitaan merkityksen uudelleensanoittamista tai -miettimistä, Sahimaa toteaa. Hyvä esimerkki tästä on Pohjois-Suomessa toimiva innovatiivinen siivousyritys Kiffel.

"Puolitamme perheesi riidat"

– Me ei siivota, vaan tämä on asiakaspalveluyritys. Meidän tavoite on, että ihmisillä on enemmän aikaa rakkaidensa kanssa olemiseen, tiivistää Jenni Parpala. Hän on siivousyritys Kiffelin perustaja ja omistaja.

Parpala kertoo, että yrityksen tarkoitus kiteytyi heti perustamisvaiheessa. Parpala oli viimeistelemässä merkonomiopintojaan ja mietti, millaista työtä hän haluaisi tehdä. Kotona oli myös yhdeksän kuukauden ikäinen tyttövauva, ja Parpala ei halunnut työn menevän perheen ohi.

– Halusin esimerkiksi pitää illat ja viikonloput aina vapaana. Ymmärsin, että yrittäjyys oli ainoa keino tähän. Jos olisin pyytänyt sitä vastavalmistuneena merkonomina, minut olisi naurettu pihalle, Parpala muistelee.

Niinpä hän perusti oman siivousyrityksen Kiffelin. Kuuden vuoden aikana se on kasvanut noin 15 hengen yritykseksi, joka toimii Vaasan ja Saariselän alueilla.

Alkuperäinen perusidea – enemmän aikaa rakkaiden kanssa – näkyy edelleen kaikessa yrityksen toiminnassa. Työntekijöille maksetaan yhtiön mukaan "alan kovinta liksaa", jotta heidän ei tarvitse tehdä kahta työtä. Työtä tehdään yleensä normaaliin työaikaan, jotta perheen pyörittäminen olisi helpompaa. Poissaoloista esimerkiksi lasten sairastamisen vuoksi ei millään tavalla syyllistetä.

Myös asiakkaita – olipa kyseessä yritys tai yksityiskoti – palvellaan sama tavoite mielessä. Idea on, että he voisivat mahdollisimman pitkälle unohtaa siivousasiat. Kotisiivousasiakkaille myyntislogan onkin: "Puolitamme perheesi riidat".

Pirpala kertoo, että kun toiminnalla on vahva yhteinen tavoite, se näkyy myönteisesti kaikessa toiminnassa. Motivoituminen myös ruokkii itseään, sillä motivoituneiden työkavereiden kanssa on mukavampaa tehdä töitä.

– Kun ihmiset tykkää olla töissä, he tekevät automaattisesti parempaa jälkeä. Silloin ei myöskään tarvitse olla ihmisiä, jotka hoitavat päivät pitkät reklamaatioita, toteaa Parpala.

Merkityksellisyyttä ei rakenneta Excelillä

Miten merkityksellisyyttä rakennetaan yrityksen arjessa? Sahimaa kertoo, että tässä haksahdetaan helposti perusvirheeseen.

– Väitän, että suuri osa ihmisistä ei motivoidu niiden asioiden kautta, jotka yritysten ylin johto nostaa esille ja viestii työntekijöille, sanoo Sahimaa.

Usein työntekijöille esitellään Excel-laskelmia ja yrityksen talouslukuja, sillä niitähän johto päivittäin tarkkailee. Ongelma on, että talousluvuilla harvoin on paljonkaan tekemistä yrityksen toiminnan tarkoituksen kanssa.

– Tämä unohtuu helposti kvartaalitaloudessa. Sokeudutaan ajattelemaan, että se mitä on helppo mitata eli taloudelliset luvut, olisikin yrityksen toiminnan päämäärä. Talouslukujaan ei pidä unohtaa, mutta ihmisten johtamisen ja motivoinnin kannalta ne eivät riitä, Sahimaa toteaa.

Toiminnan tarkoitusta onkin tärkeää pitää jatkuvasti esillä. Lyhyen aikavälin tavoitteet ja päämäärät olisi parempi liittää tähän perustarkoitukseen eikä niinkään taloudellisiin mittareihin.

– Usein ihmisille sanotaan mitä tehdä ja miten tehdä, mutta unohdetaan kertoa, miksi työtä tehdään. Jos ihminen tietää, miksi hän jotain tekee, hän etsii kyllä keinot sen tekemiseen, sanoo Sahimaa.

– Joskus meillä työntekijä on viestittänyt, että lapsi on sairaana, mutta hän tulee tekemään osan työstä aamuviidestä seitsemään, että työkavereilla olisi helpompaa. Tällaista ei tehtäisi, jos ei olisi tunnetta oman työn merkityksellisyydestä, kertoo Parpala.

Yksilön työn merkityksellisyydelläkin on väliä

Laajan vision rinnalla on tärkeää pohtia yksittäisten tiimien ja työntekijöiden työn merkityksellisyyttä, muistuttaa Sahimaa. Tutkimusten mukaan sen lisäämiseen on muutamia keskeisiä tapoja.

Ihmiset haluavat ensinnäkin hyödyntää ja kehittää omaa osaamistaan riittävän laaja-alaisesti. Jos työntekijät voivat lisäksi vastata suuremmista kokonaisuuksista alusta loppuun, he näkevät paremmin työn vaikuttavuuden.

Myös työn autonomisuus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työskentelyyn lisäävät merkityksellisyyden tunnetta. Motivaatiota kasvattavat myös esimerkiksi palautteen saaminen ja yhteenkuuluvuuden tunne työpaikalla. Sahimaa neuvookin organisaatioita muotoilemaan työtehtäviä niin, että niistä saadaan mahdollisimman merkityksellisiä. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tule unohtaa isoa kuvaa.

– Kun John F. Kennedy kävi kuulentojen aikaan vierailulla Nasassa, hän kysyi laitoshuoltajalta, mikä tämän työ on. Vastaus oli: "Autan lähettämään ihmisiä kuuhun". Tämä on hyvä esimerkki merkityksellisyyden voimasta, kertoo Sahimaa.

Ihminen, tiimi ja koko organisaatio ovat yleensä tehokkaimmillaan, kun kaikki näkevät itsensä osana jotain suurempaa tavoitetta.

– Työelämässä yksittäisen ihmisen aikaansaannokset on usein aika pieniä. Mutta kun ne liitetään yhteen, huomataan, että yhdessä saadaankin sangen merkityksellisiä tuloksia, sanoo Sahimaa.