Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi on johtanut vajaan vuoden verran työpaikkaa, jossa on yli 550 kuukausipalkkaista työntekijää 36 kansallisuudesta. Jos mukaan lasketaan freelancerit ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät, kansallisuuksien määrä nousee 45:een.

Suuri osa työntekijöistä tekee luovaa taiteellista työtä, jossa tunteet ovat vahvasti mukana. Ammattikuntiakin on kymmenittäin, samoin suuria persoonallisuuksia.

Miten tällaista moni-ilmeistä työyhteisöä pitää johtaa?

Kadambin mielestä aivan samalla tavalla kuin mitä tahansa asiantuntijaorganisaatiota – kaikissa niissä pätevät samat lainalaisuudet. Erona on se, että kaikki oopperan ja baletin työntekijät ovat jo lähtökohtaisesti erittäin motivoituneita.

– Kaikki ihmiset hakevat työstään merkityksellisyyttä. Meillä se tulee annettuna, sillä kaikki tekevät kutsumustyötä ja ovat tästä syystä valtavan sitoutuneita. Sitoutuneet ja intohimoiset ihmiset ovat hyvän asiantuntijaorganisaation leima.

– Mutta tärkeää on se, että meillä pitää olla yhteisesti hahmotetut tavoitteet – mitä halutaan ja miksi. Huippuasiantuntijat tietävät parhaiten, miten he voivat omaa työtään tehdä ja kehittää. Mutta he tarvitsevat johtajan ja esimiesten näkemyksen siitä mihin suuntaan ollaan menossa. Ison kuvan pitää olla selkeä.

Kadambi muistuttaa, että kaikki taidelaitokset ovat myös työpaikkoja ja organisaatioita.

– Täytyy olla tietyt prosessit, hierarkiat ja rakenteet, jotka tukevat toimintaa. Ne eivät poista luovuutta, päinvastoin. Jos meillä on selkeät rajat, se helpottaa tekemistä.

Kadambin mielestä asiantuntijoita pitää kuunnella ja kunnioittaa aidosti.

– Olemme kaukana niistä ajoista, kun johtaja sanoi miten asiat ovat ja sitten päätökset vyörytettiin ylhäältä alas. Työn tekemisen pitää olla aidosti vuorovaikutteista. Tällä tavalla asiantuntijuutta hyödyntäen syntyvät parhaat tulokset.

Avoimuus ja luottamus

Gita Kadambille johtajuuden kulmakiviä ovat arvot ja ihmiset.

– Lähden siitä, että johtajuus koostuu arvoista eivätkä johtajan arvot voi olla ristiriidassa organisaation arvojen kanssa. Itselleni tärkeitä arvoja ovat avoimuus ja luottamus. Pitää rakentaa sellainen kulttuuri, jossa luottamus on vahvaa.

– Kun aloitin, sanoin johtoryhmälleni, että tulen luottamaan heihin sataprosenttisesti ja edellytän samaa puolin ja toisin. Luottamus rakentuu vähitellen, mutta perusoletus on se, että ihmiseen luotetaan. Jos tämä on kunnossa ja ihminen voi hyvin työyhteisössä, hän pystyy olemaan myös luova.

– Myös ihmiset ovat minulle tärkeitä. Kaikki lähtee heistä.

Oopperassa ja baletissa ihmiset tekevät koko ajan työtä myös tunteillaan, ennen esitystä, esityksen aikana ja esityksen jälkeen. Miten tämä näkyy työyhteisössä?

– Parhaimmillaan työ on erittäin värikästä ja hedelmällistä. Mutta tässäkään ooppera ei niin hirveästi poikkea muista työpaikoista. Eivät ihmiset sulje tunteitaan pois, kun he menevät työpaikalleen. Tunteet ovat läsnä kaikissa työelämän kuvioissa

– Täällä skaala on toki erilainen. Pelissä voi olla enemmän intohimoa. Lisäksi ihmiset ovat avoimia. Lavalla pitää olla avoin, ja tunteita pitää pystyä näyttämään. Mutta kaukana ollaan niistä ajoista, kun hyväksyttiin, että ohjaajat saivat tulla harjoituksiin kiukuttelemaan.

Kun aloitin, sanoin johtoryhmälleni, että tulen luottamaan heihin sataprosenttisesti ja edellytän samaa puolin ja toisin, kertoo Gita Kadambi.

Autoritaarisen johtamisen aika on päättynyt

Gita Kadambin uran pahin tilanne osui kohdalle maaliskuussa, kun Kansallisbaletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven epäasialliseen käytökseen perustunutta johtamistapaa alettiin puida julkisesti.

– Viimekeväinen baletin tapaus oli kriisi, ja siitä selvittiin. Työyhteisön toimivuudesta kertoo sekin, että nykyisten tanssijoiden intressissä oli käydä asiaa läpi vain ja ainoastaan talon sisällä, ja keskustelu oli rakentavaa ja eteenpäin pyrkivää.

Kadambin mielestä kevät oli taitekohta, jossa tanssitaiteen autoritaarinen kulttuuri murtui isosti.

– Se tapahtui meillä, mutta se tapahtui myös Lontoossa, New Yorkissa ja Pariisissa. Aiemmin saattoi nöyryyttää, ja johtaa nöyryytyksellä. Nyt se on poistunut, ja tilalle on tullut luottamuksen ja vuorovaikutuksen kulttuuri, joka perustuu ihmisen kunnioittamiseen ja arvostamiseen.

Mitä kriisi opetti?

– Opimme, miten työyhteisön vahvistumista voi edesauttaa. Voimme synnyttää luottamusta siihen, että asiat voi ottaa esille niin varhaisessa vaiheessa, etteivät ne kasva liiaksi. Vaikka meillä on aikaisemminkin ollut rakenteet, joilla epäkohtia saa esille, läsnäoloa ja monitorointia on lisätty.

Kansallisoopperan pitää avautua

Kadambin alkuvuosi Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtajana on ollut työntäyteinen.

– Päällimmäisenä on ollut intensiivisyys, mutta positiivisella tavalla. Se on ehkä minun persoonassanikin, että tykkään heittäytyä. Tämä talohan on ylipäätään sellainen, että täällä heittäydytään tekemiseen. Lisäksi olen aina pitänyt monikulttuurisessa ympäristössä olemisesta. Tämä tuntuu kodilta.

Kadambi työskenteli edellisen kerran Kansallisoopperassa 2000-luvun alussa. Noista ajoista ihmisten asenteet ovat muuttuneet.

– Koen, että avautumista yleisön ja yhteiskunnan suuntaan on tapahtunut paljon. Vaikka me teemme edelleen intohimoisesti taidetta ja kriteerit sen tekemiseen ovat vahvat, talon sisällä on kasvanut tietoisuus siitä, että tätä tehdään yleisölle. Ymmärrys siitä, että ympäröivä yhteiskunta muuttuu, on vahva. Ja meidän pitää pysyä muutoksessa mukana.

Vaikka ooppera ja baletti muuttuvat ja kehittyvät, monella mielikuva elitistisestä taidelaitoksesta on edelleen vahva.

– Toivoisin, että pääsisimme siitä mielikuvasta eroon, Kadambi huokaisee.

– Elitismiä tämä on ainoastaan siinä mielessä, että tämä on huippuasiantuntijoiden tekemää taidetta. Produktioon kulminoituu mieletön määrä osaamista. Yhden esityksen takana voi olla parhaimmillaan 300 asiantuntijaa. Ja jos katsoo tiettyjä lukuja, me toimimme elitismiä vastaan. Lipun laskennallinen keskihinta on alle 50 euroa. Teemme vuosittain yli 500 tapahtumaa, ja niistä yli puolet on maksuttomia. Missä se on, se elitismi, kyselee Kadambi.

Kansallisooppera on hiljattain käynnistänyt oman varainhankinnan.

– Jos me haluamme pitää lippujen hinnat kohtuullisina, se edellyttää julkista tukea. Omalla varainhankinnalla yritämme koota pienistä paloista tiettyä rahastoa, jolla voidaan rahoittaa esimerkiksi kiertuetoimintaa.

Kadambin odotukset tulevalle talvisesongille ovat korkealla.

– Me olemme Suomen ainoa julkisilla varoilla tuettu baletin ja oopperan tuottaja, ja meidän tehtävämme on tehdä monipuolista ohjelmistoa. Tämä näkyy hyvällä tavalla tulevassa ohjelmistossa.

– Odotan tosi paljon erityisesti Ulla-Lena Lundbergin romaaniin perustuvalta oopperalta Jää, joka tulee kantaesityksenä ohjelmistoon tammikuussa. Jo teosesittelyjen ja lavakuvien perusteella esitys tuntuu tosi hienolta.

Gita Kadambi

Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja vuoden 2018 tammikuusta alkaen. Oopperan ja baletin taiteelliset johtajat toimivat hänen alaisuudessaan.

Helsingin kaupunginorkesterin intendentti 2013–2018.

Aiemmin HR-partneri ja henkilöstöpäällikkö Yleisradiossa, Radion sinfoniaorkesterin apulaisintendentti sekä tuotantotehtävissä Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Johtamisen Executive MBA -tutkinto Aalto-yliopistossa, musiikin maisterin tutkinto Sibelius-Akatemiassa sekä Master of Music Performance -tutkinto London College of Musicissa.

Syntynyt 1972 Järvenpäässä. Kadambin isä on kotoisin Intiasta. Äiti on suomalainen.