Paluu, politiikka ja pirstaloituminen. Näin tiivistää Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori, kun häntä pyytää analysoimaan vuoden 2021 näkymiä.

Ensimmäisenä on vuorossa paluu uuteen normaaliin.

– Paluu uuteen normaaliin ei ole paluuta vanhaan kaikilta osin. Luulen, että meidän ihmisten ajattelu muuttuu, yritysten ja valtioiden myös. Kaikkia koskee tavallaan se, että nyt kun tämä kriisi on kerran koettu, yritetään entistä paremmin varautua seuraavaan, Vuori analysoi.

– Jos puhutaan puhtaasti talouden näkökulmasta, ollaan jo nyt palaamassa kohti normaalimpaa, kiitos Aasian taloudessa alkaneen kasvun. Myöhemmin kasvu tulee leviämään myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. On paljon patoutuneita investointeja, joten vuosi 2021 tulee olemaan vahvan kasvun aikaa Aasiassa, mutta miksei myös Euroopassa.

Aasiassa pandemia on saatu nopeimmin kuriin. Kiinasta lähtenyt pandemia on siis kääntymässä maan eduksi taloudessa.

– Tämä ei unohdu Euroopassa eikä Yhdysvalloissa, ja siitä tulee valttikortti, jota käytetään Kiinaa vastaan. Kun Kiina ei saanut riskiä ja kriisiä kuriin epidemian alussa, koko maailma kärsi. Pandemia jättää kansainvälisiin suhteisiin paljon epäilyjä.

Vuori arvioi, että kauppasotien uhka on todellinen vuonna 2021, koska kauppapolitiikka liittyy aina tiiviisti kansalliseen politiikkaan.

– Kiristyvässä kilpailussa maailman talouden johtajuudesta Kiina voi yhä kokeilla rajojaan, mutta se tuskin hyppää pois Maailman kauppajärjestö WTO:sta. Eurooppa ja Yhdysvallat tarvitsevat toisiaan, ja molemmat tarvitsevat kauppaa Kiinan kanssa. Kuka tanssii maailmantalouden estradilla lopulta kenenkin kanssa ja kenen sävelten tahdissa, jää nähtäväksi.

Hän toivoo, että Joe Bidenin nousu presidentiksi tuo uskottavuutta Yhdysvaltain politiikalle ja rakentaa uudelleen siltoja kansainvälisiin kumppaneihin ja kansainvälisiin organisaatioihin.

Valtion rooli taloudessa vahvistuu

Vuori arvioi, että politiikka tekee paluun talouteen pandemian seurauksena.

– Valtion rooli taloudessa on vahvistunut Kiinassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Valtiot rajoittavat ja avaavat markkinoita, jakavat elvytysrahaa ja tukevat yrityksiä.

Monia suuria kysymyksiä on avoimena.

– Kun mennään kohti normaalia, vetäytyvätkö valtiot? Tämä on tietysti yritysten toive, mutta tapahtuuko se oikeasti? Ja miten valtioiden vahva rooli sopii vapaakauppaan?

Valtioiden vetäytymisen tekee epätodennäköiseksi populismin suosio sekä se, että kotimaisten toimijoiden tukeminen elvytysrahoin jatkunee vahvana.

– Pandemia ja Brexit tulevat muuttamaan eurooppalaisten yritysten hankinta- ja tuotantoketjuja. Samaan aikaan Kiinassa astuu voimaan maan omaa taloutta pönkittävä uusi viisivuotissuunnitelma, ja myös Bidenin uusi strategia on hyvin amerikkakeskeinen.

Yritysten osalta tämä kehityskulku tarkoittaa sitä, että poliittisten päätösten vaikutus liiketoimintaympäristöön ja sen kehitykseen vahvistuu jatkossa.

Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta

Euroopan sisämarkkinat ovat yhtenäiset tullien ja lainsäädännön osalta, mutta Euroopassakin on Aasian ja Yhdysvaltojen tavoin pyrkimystä vahvistaa omaa kauppablokkia. Tämän seurauksena suomalaiset tuotteet eivät välttämättä pääse Yhdysvaltojen tai Kiinan markkinoille yhtä sujuvasti kuin aikaisemmin.

Vuoren mukaan Suomen kansantaloudelle on elintärkeää, että EU:n sisämarkkinat toimivat hyvin. Jotta teollisuus menestyisi, myös USA:n ja Kiinan kanssa käytävän kaupan pitäisi olla avointa ja toimivaa.

Meillä Suomessa suurin osa tuotannosta on välituotteita ja niistä tehtävät lopputuotteet päätyvät lopulta Euroopan ohella usein myös Kiinaan tai Yhdysvaltoihin. Tässä ei ole tapahtunut radikaaleja muutoksia.

– Suomen kannalta markkinoiden pirstaloituminen ja jakautuminen kauppablokkeihin ei ole unelmatilanne. Olemme yksi eniten ulkomaankaupasta riippuvaisia maita maailmassa, Vuori korostaa.

Yhdysvaltojen ulkopolitiikan uusi linja

Koronakriisi on ollut Yhdysvalloille suurin kansainvälinen haaste sitten kylmän sodan, sanoo konsulttitoimisto Nordic West Officen Washingtonin toimiston johtaja Kristiina Helenius.

– Tämä laittaa maailmanjärjestyksen uusiksi. Ei pelkästään korona, vaan kaikki ne jännitteet, jotka se nosti pintaan, kuten keskinäisriippuvuuden haavoittuvuuden ja yhteistyöhaluttoman Kiinan, Helenius analysoi. 

Tilannetta vaikeuttavat vielä entisestään jännitteiden ulottuminen USA:n sisäpolitiikkaan sekä republikaanileirin avoin kritiikki Kiinaa kohtaan.

– Myöskään republikaanien intressissä ei ole haitata Yhdysvaltain talouden menestystä niin paljon, että Kiina pääsee karkaamaan omille teilleen. Kiina-asetelmaa voi käyttää perusteena myös kotimaisissa hankkeissa, kuten infrastruktuuri-investoinneissa, sekä teollisuuspolitiikassa, jolla varmistetaan esimerkiksi kotimaiset 5G-ratkaisut.

Heleniuksen mukaan Bidenin hallinto tuntee hyvin ulkopolitiikan ja kylmän sodan jälkeisen maailmanjärjestyksen. Tämä tarkoittaa mahdollisesti kahdenvälistä yhteistyötä Kiinan kanssa sekä presidentti Barack Obaman kaudella nähtyä strategista kärsivällisyyttä.

– Yhdysvaltojen täytyy rakentaa ulkopolitiikka, joka taklaa trumpismia ja kansallismielisyyden voimia. Tämä tietää astetta kovakätisempää politiikkaa. Samalla Kiina on aivan eri mittakaavan toimija kuin se oli vielä Obaman kaudella, eikä välttämättä ole kiinnostunut leppoisasta ja suunnitelmallisesta yhteistyöstä, Helenius muistuttaa.

Maailman kauppajärjestö WTO:n ennusteen mukaan globaali tavarakauppa kasvaa vuoden 2021 aikana 7,2 prosenttia, kun vuoden 2020 koronakriisin aikana pudotusta tuli 9,2 prosenttia.

– Näkymät ovat kuitenkin epäselvät ja ennusteet voivat vielä muuttua. Vuoden 2020 pudotus ei ole niin suuri kuin pahimmillaan pelättiin. Toisaalta vuodelle 2021 toivottiin yli 20 prosentin nousua, mikä ei toteudu.

Viimeisimpien ennusteiden mukaan Aasia selviää Kiinan vetoavulla muuta maailma pienemmillä taloudellisilla vahingoilla. Keskimäärin alueelle odotetaan kuitenkin noin 4,5 prosentin tavarakaupan pudotusta. 

– Tämä luo disruptiota, josta toiset selviytyvät paremmin ja toiset huonommin. Pandemian jälkeinen uusi maailmanjärjestys taas luo uusia yhteistyön ja ristiriidan mahdollisuuksia. Selvää on, että Kiina saa taloudellista etumatkaa, Helenius muistuttaa.

Kiina ei pelkää

Kiinan vuoden 2020 talouskasvua vauhditti erityisesti tavaravienti. Kun pandemia saatiin hallintaan, myös kotimaan matkailu ja palvelut kääntyivät kasvuun.

– Kiinan talous palautui vuoden 2020 aikana paljon odotettua paremmin. Kiinan suhteellinen etu muihin maihin tulee kuitenkin kaventumaan, kun koronavirustilanne saadaan hallintaan, kertoo finanssi-instituutioille tutkimustietoa tarjoavan Gavekal Dragonomicsin China Editor Gilliam Collinsworth Hamilton.

Vuoden 2021 aikana julkaistaan Kiinan 14. viisivuotissuunnitelma. Siitä saaduista ennakkotiedoista on käynyt selväksi, että Kiina vannoo jatkossa entistä vahvemmin omavaraisuuden nimiin.

– Maailmankaupan totaalinen pysähtyminen, Yhdysvaltojen asettamat sanktiot ja maan riippuvuus ulkomailla kehitetystä teknologiasta ovat herättäneet Kiinan poliittiset päättäjät huomaamaan ulkoisten tekijöiden aiheuttamat haavoittuvuudet, Hamilton analysoi.

Tilannetta paikkaamaan on luotu uusi poliittinen ohjelma Dual Circulation, joka löyhästi suomennettuna tarkoittaa kaksoiskiertoa. Kaksoiskiertoon kuuluvat sekä ulkomaankauppa että taloudelliset resurssit kotimaassa ja ulkomailla.

Hamiltonin mukaan tarkoitus on siirtää painopistettä pois vientivetoisesta, 1980-luvulla luodusta strategiasta kohti Kiinan omia innovaatioita ja omavaraisuutta.

– Se ei tarkoita, että Kiina vetäytyy maailmankaupasta tai ei yritä houkutella ulkomaisia investointeja. Sen sijaan Kiinan hallinto haluaa parantaa asemiaan maailmankaupassa ja lisätä samalla oman taloutensa toimintavarmuutta tulevien shokkien varalta, Hamilton selventää.

Hänen näkemyksensä on, että Kiina on odottavalla kannalla suhteissaan Yhdysvaltoihin.

– Jokaiseen Yhdysvaltojen Kiinaa kohtaan tekemä toimeen on vastattu Pekingistä erittäin laskelmoivasti, ettei Kiina näyttäisi heikolta muttei toisaalta pahentaisi tilannetta entisestään. Tällä hetkellä Kiina harjoittaa reaktiivista politiikkaa suhteessaan Yhdysvaltoihin, Collinsworth Hamilton sanoo.