Jopa joka neljäs autoilija käyttää vilkkua väärin
Asiantuntija kertoo, miten vilkkua käytetään oikeaoppisesti. Entä voiko luottaa siihen, että vilkuttava todella kääntyy? Oikeusjutun tuomio antaa vastauksen.
Vilkun oikeaoppinen käyttö unohtuu yhä useammalta autoilijalta. Liikenneturvan seurantatutkimus vuodelta 2023 paljastaa, että 17 prosenttia autoilijoista ei käytä vilkkua risteyksessä eikä 26 prosenttia liikenneympyrästä poistuessaan.
– Esimerkiksi vuoden 2020 tutkimuksessa 12 prosenttia ei käyttänyt vilkkua risteyksissä, joten luku on valitettavasti kasvussa. Liikenneympyröistä poistuessa vilkkua jätti tuolloin käyttämättä 25 prosenttia, kertoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eini Karvonen.
Tieliikennelaki sanoo selvästi, milloin vilkkua eli suuntamerkkiä pitää käyttää:
- Kun lähdet liikkeelle tien reunasta.
- Kun käännyt risteyksessä tai tiellä.
- Kun vaihdat ajokaistaa.
- Kun poistut liikenneympyrästä.
- Kun siirryt muuten sivusuunnassa.
– Suuntamerkki on annettava hyvissä ajoin ennen näitä viittä toimenpidettä ja pidettävä päällä koko toimenpiteen ajan, Karvonen sanoo.
Karvosen mukaan yleisimmät virheet vilkun käytössä ovat:
- Vilkkua ei käytetä lainkaan.
- Vilkkua käytetään liian vähän aikaa risteyksissä käännyttäessä.
- Vilkkua käytetään tultaessa liikenneympyrään, jolloin sitä ei pidä käyttää, mutta ei poistuttaessa.
– Suuntamerkin käyttö on oikean tilannenopeuden ja selkeän ajolinjan valinnan ohella tärkeä keino viestiä muille tienkäyttäjille omista aikomuksista liikenteessä. Sen käyttämättä jättäminen aiheuttaa vaaratilanteita, on turvallisuusriski ja hidastaa liikenteen sujuvuutta, Karvonen sanoo.
Kun on laittanut vilkun päälle, kadun reunasta pitää lähteä liikkeelle niin, ettei aiheuta vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle.
– Linja-auto saa kuitenkin lähteä pysäkiltä ja takana tulevan on väistettävä, jos pysäkki on tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa.
Voiko vilkkuun aina luottaa?
Aikoinaan tieliikennelaissa on kielletty suuntamerkin käyttäminen niin aikaisin, että se voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Vuodesta 1982 lähtien ei laissa ole enää mainittu tällaisesta tilanteesta mitään.
Voiko siis lähteä liikkeelle ennakoivasti ja luottaa siihen, että vilkun päälle laittanut kuljettaja todella myös kääntyy?
Oikeuden päätös vuodelta 1994 antaa tähän vastauksen:
Huoltoasemalta yleiselle tielle pyrkivän ajoneuvon kuljettaja A oli havainnut tietä vasemmalta lähestyvän ajoneuvon ja sen kuljettajan B:n antaman suuntamerkin oikealle. Koska A oli olettanut ajoneuvon kääntyvän huoltoasemalle, hän oli lähtenyt liikkeelle, jolloin ajoneuvot olivat törmänneet toisiinsa.
Kuljettaja B oli kuitenkin asianmukaisesti osoittanut suuntamerkillä aikomusta pysähtyä välittömästi huoltoaseman liittymän jälkeen sijainneelle linja-autopysäkille. Lähtiessään liikkeelle varmistautumatta suuntamerkin tarkoituksesta A ei ollut noudattanut hänelle tieliikennelain 14 §:n 3 momentin mukaan kuuluvaa velvollisuutta väistää muuta liikennettä.
Eli kannattaa siis aina odottaa ja varmistaa, että vilkun päälle laittanut kuljettaja myös kääntyy, ennen kuin itse lähtee liikkeelle.