Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta kertoo, että ruotsalaisen Sensys Gatso Groupin valmistamia nopeusvalvontakameroita testataan parhaillaan ja ensimmäiset kamerat pääsevät tositoimiin alkukeväästä 2019.

Poliisin kilpailutuksessa olleista vaihtoehdoista ruotsalaisvalmistajan valintaan vaikuttivat hinnan ja tekniikan ohella myös huoltokustannukset.

– Vertailimme eri vaihtoehtoja useasta näkökulmasta. Esimerkiksi lasertekniikkaa hyödyntävät kamerat määräaikatarkastuksineen olisivat tulleet huomattavasti kalliimmiksi. Ruotsista saadut hyvät kokemukset tutkatekniikkaa hyödyntävistä kameroista vaikuttivat osaltaan myös valintaan, Ihalainen sanoo.

Valtatiet 4 ja 6 etulinjassa

Poliisin käytössä on tällä hetkellä seitsemän uutta nopeusvalvonta- ja punavalovalvontakameraa, joiden automatiikkaa testataan.

– Tarkistamme tiedonsiirron ja reitittimien toimivuuden sekä tietoturvaan liittyvät tekniset asiat ennen kuin kamerat asennetaan teiden varsille, Ihalainen sanoo.

Auditoinnin jälkeen ensimmäisiä uusia nopeusvalvontakameroita tullaan asentamaan eteläiseen Suomeen Valtatie 6:n osuudelle Koskenkylän ja Kouvolan välille sekä Nelostielle Heinolan Lusista Jyväskylän Vaajakoskelle.

Uusia nopeusvalvontakameroita on tilattu jo 40 kappaletta lisää. Kaiken kaikkiaan viisivuotinen, 4,4 miljoonan euron hankintasopimus käsittää 150 uutta kameraa.

Kun ne ovat kaikki käytössä, valvoo Suomen maanteitä ja liikennevaloja yhteensä 280 valvontakameraa.

Ihalaisen mukaan peltipoliisien käyttöönotolla vuodesta 1995 alkaen on saatu parannettua huomattavasti liikenneturvallisuutta, kun ylinopeudet ja liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet.

Uusi teknologia helpottaa sijoittelua

Uusien nopeusvalvontakameroiden käyttämä, kehittynyt tutkatekniikka helpottaa olennaisesti kameroiden sijoittelua tieverkkoon.

Edellisen sukupolven valvontakameroissa käytetään asvaltin alle sijoitettuja silmukoita, joiden sijoitteluun on liittynyt omat haasteensa.

– Kaupunkiympäristössä on nykyisin tien alla paljon erilaista kaapelointia, mikä on rajoittanut nopeusvalvontakameroiden silmukoinnin sijoittelua. Jos ne ovat liian lähellä muita kaapeleita, ne saattavat aiheuttaa häiriöitä, Ihalainen sanoo.

Myös uudelleen asvaltoidut tieosuudet ovat saattaneet heikentää silmukoiden kosketuspintaa ja aiheuttaa turhia salaman räpsähdyksiä.

– Tutkatekniikkaa hyödyntävien nopeusvalvontakameroiden sijoittelu on huomattavasti joustavampaa. Ne ovat lisäksi ominaisuuksiltaan aiempia tolppakameroita monipuolisempia, Ihalainen sanoo.

Havainnot ylinopeudesta jopa 150 metrin etäisyydeltä

Uudet valvontakamerat voivat seurata samaan aikaan useampia autoja useammalla eri ajokaistalla jopa 150 metrin etäisyydeltä. Autoilijoiden kannattaa siis jatkossa varautua entistä huolellisemmin, sillä viime hetken jarruttelu peltipoliisin edessä ei kannata.

Kuva ylinopeutta ajavasta autosta on otettu jo reippaasti nykyistä aikaisemmin ja data ylinopeudesta siirtynyt langattomasti Helsingin Malmilla sijaitsevaan Poliisin liikenneturvakeskuksen järjestelmään.

Ihalaisen mukaan uusilla nopeusvalvontakameroilla saadaan parannettua nykyistä liikenteen valvontaa etenkin Keski-Suomen alueella.

– Myös Jyväskylän pohjoispuolen liikenteen valvontaa saadaan myöhemmin parannettua uusien kameroiden ansiosta, hän sanoo.

Nelostien ja Kutostien kameratolpat on jo asennettu paikoilleen. Ensimmäiset kamerat niihin ilmestyvät alkukeväästä 2019.

– Lähdemme Etelä-Suomesta liikkeelle ja laajennamme sitten asteittain uusien nopeusvalvontakameroiden toiminta-aluetta. Uusien kameroiden sijoittelussa on huomioitu sellaiset tieosuudet, joilla sattuu keskimääräistä enemmän onnettomuuksia, tai joilla ei vielä ole kameravalvontaa, Ihalainen sanoo.