Polkupyörä työmatkalle, kauppakassiksi vai kuntoiluun?
Hybridi, cyclocross, sähköpyörä, maantiepyörä tai citypyörä – polkupyörän pääasiallinen käyttötarkoitus ratkaisee pyörävalinnan. Vinkeillämme vältät vikaostokset.
Hybridi, cyclocross tai sähköpyörä työmatkapyöräilyyn
Jos poljet töihin ympäri vuoden 10–20 kilometriä suuntaansa, sijoita pyörään vähintään 800–1000 euroa. Summalla saat maastopyörän tekniikkaa ja retkipyörän runkogeometriaa yhdistävän suoratankoisen hybridin. Se sopii kaupunkien pyöräteille ja kaduille eikä hätkähdä epätasaista maastoa, kuten mukulakiveä tai kuoppaista hiekkatietä. Keskivertohybridi painaa 13–15 kiloa.
Käyrätankoinen cyclocross on myös suosittu työmatkapyörä. Levyjarruilla varustettu cyclocross muistuttaa maantiepyörää, mutta sen renkaat ovat maantiepyörää leveämmät. 10–13 kiloa painavaan cyclocross-pyörään on helppo asentaa työmatkapyöräilijän arvostamia lisävarusteita, kuten lokasuojat ja tavaratelineen.
Sekä hybridi- että cyclocross-pyörissä on käsijarrut ja runsaasti vaihteita. Jos joudut pysähtelemään liikennevaloihin ja suojateille, 2–8 vaihdetta riittää. Maanteillä ja maastossa laajempi vaihdeskaala on hyödyksi.
Jos työmatkasi on yli viisi kilometriä, harkitse pyöritystä tehostavia lukkopolkimia ja lukkokenkiä. Pistosuojatut renkaat kestävät sepeliä ja muita renkaille haitallisia materiaaleja tavallista rengasta paremmin.
Sähköpyörä keventää työmatkapyöräilijän urakkaa ja korvaa jo autonkin käyttöä. Reilut parikymmentä kiloa painavassa sähköpyörässä on useimmiten 3–4 eri avustustasoa, mutta se toimii myös ilman virtaa tavallisen pyörän tavoin. Sähköpyörien hinnat alkavat noin 2 000 eurosta.
Maantiepyörä urheiluun ja kuntoiluun kesäkeleillä
Kesäkaudella 30–100 kilometrin lenkkejä ajavan valinta on kevyt ja ohutrenkainen maantiepyörä. Maantiepyörän runko on alumiinia tai hiilikuitua. Hiilikuiturunkoinen pyörä painaa noin 7–9 kiloa ja on alumiinirunkoista pyörää kevyempi ajaa. Hiilikuiturunko myös suodattaa alustasta aiheutuvaa tärinää alumiinia paremmin, mistä on etua Suomen vaihtelevakuntoisilla asvalteilla. Perusosilla varustettu hiilikuiturunkoinen maantiepyörä maksaa noin 1500–2000 euroa.
Maantiepyörässä on joko vanne- tai levyjarrut. Levyjarrut eivät kuluta vanteita ja sopivat siksi paremmin mäkiseen maastoon. Ne ovat myös vannejarruja huoltovapaammat ja kestävät lämpöä paremmin.
Valitse maantiepyörään varusteiksi lukkopolkimet ja lukkokengät. Pitkällä ajomatkalla pyöritys on tasaisempaa, jalka pysyy polkimella paremmin ja myös polkimen nostovaiheen saa hyödynnettyä, jolloin ajaminen on tehokasta, mukavaa ja taloudellista.
Maantiepyörää voi käyttää keväästä syksyyn, mutta lumelle tai liukkaalle se ei sovellu. Sen rungossa ei ole tilaa nastarenkaille eikä nastoja ole saatavilla maantiepyörän kapeisiin renkaisiin.
Maastopyörä onkin monen mielestä paras pyörä paitsi poluilla myös talvella ajeluun.
Citypyörä vie sutjakasti postiin ja päiväkotiin
Citypyörää hankkiessasi mieti, haluatko pienirenkaisen vaihteettoman Jopon tai Ponin vai 28 tuumaisen, 3–5 vaihteisen jalkajarrullisen fillarin. Pienirenkainen pyörä voi olla kätevä lyhyillä matkoilla, mutta toisaalta vaihdepyörää on usein mukavampi polkea, ja siihen saa kiinnitettyä esimerkiksi lastenistuimen. Citypyörissä on yleensä jalkajarrun lisäksi myös käsijarru.
Näppärän ja kestävän citypyörän hinta on noin 500 euroa. Halvimmat, noin parinsadan euron pyörät on useimmiten valmistettu edullisista materiaaleista ja koottu huonosti.
Oleelliset mitat mitä tahansa pyörää ostettaessa ovat oma pituus ja jalan sisämitta. Ilmoita ne aina liikkeessä tai verkkokaupassa. Näin saat asiantuntevaa apua pyörän runkokoon valinnassa.
Lähteet: Asiantuntijana Visa Nummiora Bikeshop.fi:stä, pyoraliitto.fi