Rattiraivo iskee joka toiseen – vain harva antaa ärsytyksen näkyä ajotavassaan
Lisää aiheesta
Käsimerkkejä, ruuhkassa kiilailua, perässä roikkumista ja kiukkuista tööttäilyä. Rattiraivoa esiintyy ja siitä puhutaan, mutta keskimäärin suomalainen on kohtelias, toisia arvostava kuljettaja.
Siellä se vilahti, kiukkuisen kanssa-autoilijan nyrkki. Mokasin mäkilähdön eikä liikennevaloista ehtinyt kukaan. Toisen voimakas ärsyyntyminen omaan tekemiseen tuntuu pahalta, kunnes muistaa, että itsekin hermostuu joskus muiden törttöilystä. Parhaimmillaan liikenne opettaakin kärsivällisyyttä, itsehillintää ja erilaisten ihmisten hyväksymistä.
Yllätykset ärsyttävät
Moni pitää yllätyksistä – mutta ei liikenteessä. Ruuhka tai jouhevaa ajamista estävä tilanne närkästyttää. Naapurikaistan ajotaitoja luokitellaan auton merkin ja jopa kuljettajan ulkonäön perusteella. Välillä olisi syytä katsoa peiliin sen sijaan, että tulkitsee kanssaliikkujia – usein vieläpä väärin.
– Oma virhe tulkitaan usein tilanteesta johtuvaksi. Toisen virhe taas tulkitaan usein kyseisestä ihmisestä johtuvaksi ja sekös ärsyttää, toteaa suunnittelija, psykologi Jyrki Kaistinen Liikenneturvasta.
Ärsytyksen noustessa tunnetila on hyvä huomata. Voi ajatella, että ahaa, nyt minua ottaa päähän, koska tuo toinen kiilasi eteeni viime tipassa kolmion takaa – aiheuttaen ehkä todellisen vaaran. Mikä tahansa yllättävä muutos liikenteessä voi laukaista muutoksia huomioivan hälytysjärjestelmän kehossa, joka taas saa erilaiset tunteet heräämään.
Etelä-Euroopassa ja ruuhkassa provosoidutaan helpommin
On tutkittu, että Etelä-Euroopassa liikenne aiheuttaa kuumia tunteita useammin kuin Pohjoismaissa. Nuoret käyttäytyvät liikenteessä aggressiivisemmin kuin vanhat. Miehet provosoituvat liikenteessä naisia enemmän. Ruuhkassa sorrutaan enemmän huonoon liikennekäytökseen kuin rauhallisessa liikenteessä.
Tämä voisi säikäyttää varsinkin tuoretta kuskia, mutta onneksi käden heilauttaminen kiitokseksi on yleisempää kuin keskisormen vilauttaminen. Liikenneturvan tuoreessa kyselyssä ilmeni, että vaikka joka toinen autoilija kertoo tunteneensa liikenneraivoa, vain harva antaa ärsytyksen näkyä ajotavassaan tai kommunikaatiossa.
– Tunteet ovat normaali ja olennainen osa ihmisyyttä. Merkitystä on sillä, miten ihminen hallitsee tunteiden siirtymistä omaan käyttäytymiseen, Kaistinen muistuttaa.
Tunteen kokeminen ei ole sama asia kuin sen esille tuominen. Liikenteessä se joskus unohtuu, onhan ihminen autossaan suojassa ja liikkeellä lähes anonyymina. Tuskin kukaan puisi työkaverilleen nyrkkiä, mutta liikenteessä niin saattaa käydä.
– Ehkä ajatellaan, että kohtaamiset ovat yksittäisiä eikä toista autoilijaa nähdä enää koskaan. Silloin saatetaan kehdata käyttäytyä tavallista huonommin, Kaistinen pohtii.
Keskity hengitykseen
Kiukun tunnetta voi laannuttaa hengittämällä syvään tai keskittymällä johonkin myönteiseen. Joku laskee kymmeneen tai puhisee itsekseen. Mitä vähemmän tunteelle antaa huomiota, sitä nopeammin se hiipuu ilman, että siihen reagoi ainakaan haitallisella tavalla.
Jos itse joutuu liikenneraivon kohteeksi, asiaa on hyvä käsitellä. Mielensä pahoittaessa tai jopa järkyttyessä voi pohtia, miltä kyseinen asia näyttäisi 10 vuoden päästä, onko sillä sitten enää merkitystä. Mielikuvaharjoittelua käytetään urheilussa, mutta se toimii myös liikenteessä.
– Mieli ja keho ovat tiiviissä kytköksessä toisiinsa. Ihminen voi saada lietsottua itsensä esimerkiksi hermostuneeksi. Liikenteeseen lähtiessä voi nähdä itsensä mielikuvissaan rauhallisena. Vaikka joku törttöilee tai on ilkeä, tilanteeseen ei tarvitse lähteä mukaan.
Takapenkki kuuntelee ja etupenkki rauhoittaa
Jos takapenkillä on pieniä matkustajia, on hyvä miettiä, millaista asennetta jälkikasvulle opettaa ja millaista kieltä toisista käyttää tien päällä. Vanhemman esimerkki tulee aikanaan vaikuttamaan myös lapsen toimintaan ja asenteeseen kuljettajana.
Myös matkustaja voi rauhoitella hiiltynyttä kuskia ja liennyttää raivonpuuskaa. Muiden mokia ei kannata lähteä sättimään, vaan säikähtäneen tai ärsyyntyneen kuskin ajatuksia voi vaivihkaa viedä toisaalle. Kuitenkin päävastuu on jokaisella itsellään ja liikenteessä pitää olla läsnä.
– Jokainen tekee liikenteessä virheitä, mutta kun ennakoi, välttää kiirettä, kommunikoi muiden kulkijoiden kanssa ja on tarkkaavainen, sillä pääsee pitkälle. Jokainen on vastuussa siitä, että liikenne sujuu ja liikkuminen on mahdollisimman turvallista ja mukavaa, Kaistinen toteaa.
Artikkeli on julkaistu 17.6.2019 ja sitä on päivitetty lue lisää-linkkien osalta 15.1.2024.
Lue lisää:
Ethän sorru näihin virheisiin autoa lämmittäessä? Voi aiheuttaa jopa tulipalon