Tiedätkö mitä tehdä, kun auto lähtee luisuun?
Talvikeleillä ajettaessa kuskilta vaaditaan valppautta, sillä puutteellinen havainnointi, kaasu- tai tehopolkimen huolimaton käyttö ja äkkinäiset ohjausliikkeet saavat auton helposti luisuun. Moottori-lehden päätoimittaja Eila Parviainen vinkkaa, miten pidät auton tiellä.
Eila Parviainen on päässyt toimittajaurallaan testaamaan satoja automalleja. Hän tietää, miten ajokki pysyy tiellä vaikeissakin keliolosuhteissa.
– Turvallisuus lähtee aina kuljettajasta. Keliä ei voi valita, mutta omaa toimintaa voi sopeuttaa sääolosuhteiden mukaan. Vaikeissa ajo-olosuhteissa kuljettajan valppaudella, havainnoinnilla ja ajotavalla on keskeinen vaikutus liikenneturvallisuuteen, Parviainen summaa.
Vastuullinen kuski paitsi ajaa turvallisesti, myös tarkastaa autonsa renkaiden kunnon säännöllisesti. Lain mukaan talvirenkaiden pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3 millimetriä, mutta turvalliseen ajoon näin pieni urasyvyys ei kuitenkaan riitä.
– Renkailla on erittäin suuri merkitys vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä. Itse uusisin renkaat viimeistään siinä kohtaa, kun urasyvyys putoaa alle 5 millimetrin. Jos renkaissa on kuluneisuuseroja, selvästi parempikuntoisempi rengaspari tulisi sijoittaa auton taka-akselille, Parviainen sanoo.
Osassa nelivetoisia autoja käyttöohjekirja ohjeistaa laittamaan paremmat renkaat eteen, jotta nelivetojärjestelmä ei vaurioituisi. Turvallisuusmielessä tämä ohje on vaarallinen. Tällaisissa autoissa on ensiarvoisen tärkeää, että rengassarja pidetään mahdollisimman tasalaatuisena koko sen käyttöiän. Se onnistuu vaihtamalla etu- ja takarenkaiden paikkaa 8 000–10 000 kilometrin välein pyörimissuuntaa muuttamatta.
Aja rauhallisesti ja hätäilemättä
Turvallinen ajaminen talvikeleillä vaatii hyvää ennakointia, sopivaa tilannenopeutta ja riittävää turvaväliä edellä ajavaan. Tällöin jää aikaa toimia rauhallisesti ja käyttää hallintalaitteita pehmeästi.
Monesti oletetaan virheellisesti, että nelivetoauto on talvisäällä etu- tai takavetoista turvallisempi.
– Samat lainalaisuudet pätevät kaikkiin autoihin. Äkkinäinen kaasu- tai tehopolkimen ja jarrun käyttö on iso riski, samoin hätäiset ja laajat ohjausliikkeet. Monesti oletetaan virheellisesti, että nelivetoauto on talvisäällä etu- tai takavetoista turvallisempi. Neliveto toki auttaa liikkeelle pääsyssä, mutta jarrutusmatkaan tai renkaiden pitoon sillä ei ole vaikutusta, Parviainen muistuttaa.
Kokenut kuski tunnistaa pidon heikkenemisen pienistä auton välittämistä vihjeistä. Puhutaan ”takapuolituntumasta”. Käytännössä tällä tarkoitetaan ohjauksessa ja ajotuntumassa tapahtuvia muutoksia.
– Kun auto on joutumassa luisuun, ratin antama vaste muuttuu epämääräisemmäksi ja tunnottomammaksi. Auto voi myös vastata oudosti ratin liikkeisiin, ja renkaat saattavat lipsahdella, Parviainen kuvailee.
Kytkin pohjaan ja kaasu- tai tehopoljin ylös
Parviaisen mukaan luistoon joutuneen auton saattaa vielä saada hallintaan muutamalla yksinkertaisella liikkeellä. Jos autossa on kytkinpoljin, painetaan se pohjaan ja jalka nostetaan kaasu- tai tehopolkimelta. Kun vauhti hieman hidastuu, renkaiden pito voi palautua. Luistotilanteessa on tärkeää, että jarrua ei paineta ja että auton ohjauksen kanssa toimitaan oikein.
Kun pitoa ei ole, auto etenee tiellä kelkan tavoin. Jos auto aliohjautuu eli puskee, on tärkeä toimia sen mukaan, onko autossa ajonvakautusjärjestelmä vai ei.
Jos autossa ei ole ajonvakautusjärjestelmää, paina kytkin pohjaan äläkä missään tapauksessa käännä ohjausta lisää. Jos taas autossa on ajonvakautusjärjestelmä, auto pyrkii jarrujen avulla kääntämään autoa siihen suuntaan, johon rattia käännät.
Oman auton ominaisuudet on hyvä tuntea, sillä jotkut kuljettajaa avustavat järjestelmät saattavat edellyttää kuskilta poikkeavaa toimintaa.
Edellä mainitut ohjeet ovat pitkälti yleispäteviä ja tepsivät automallista riippumatta. Parviainen kuitenkin kehottaa kaikkia kuljettajia tutustumaan oman auton ominaisuuksiin huolella. Jotkut kuljettajaa avustavat järjestelmät saattavat edellyttää kuskilta poikkeavaa toimintaa.
– Vieras auto tuo ajamiseen aina pienen lisäriskin. Ajoin viime viikolla itselleni vieraalla sähköautolla, jossa oli yllättävän tehokas jarrutusenergian talteenotto. Jouduin mutkassa loskaiseen kohtaan, joten nostin jalan tehopolkimelta. Auton takapyörät alkoivat jarruttaa erityisen voimakkaasti, jolloin auto joutui hetkeksi sivuluisuun. Jotta näin ei kävisi, kannattaa jarrutusenergian talteenotto ottaa talvikelillä pois päältä, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säätää se mahdollisimman pieneksi, Parviainen toteaa.
Lue lisää:
Ethän sorru näihin virheisiin autoa lämmittäessä? Voi aiheuttaa jopa tulipalon
Sukset katolle ja kohti Lappia – miten boksi pakataan turvallisesti?