Oikeusministeriössä on valmisteltu vuodesta 2020 lakiuudistusta, jonka tarkoituksena on ehkäistä ylivelkaantumista. Tähän ratkaisuna laadittiin positiivinen luottotietorekisteri‍. Eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen tämän vuoden kesäkuussa. Rekisteri otetaan käyttöön vaiheittain.

Mitä tietoja rekisteriin kerätään?

Positiivinen luottotietorekisteri on julkinen rekisteri, jota tulee ylläpitämään Verohallinnon tulorekisteriyksikkö. Rekisteriin kerätään tiedot suomalaisten yksityishenkilöiden veloista ja tuloista. Luotonmyöntäjät ilmoittavat myöntämänsä velat rekisteriin. Pankkilainan lisäksi rekisteriin kirjataan tiedot luottokorteista, jatkuvista luotoista sekä tililuotoista. Rekisteriin on pyrkimys saada myös tiedot perinnässä olevista luotoista, ulosotoista sekä mahdollisista aiemmista maksuhäiriöistä.

Rekisteri ei kuitenkaan ole kaiken kattava, vaan sen ulkopuolelle jää kauppojen myöntämät tavaraluotot. Myös asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden maksamat luotot jäävät vielä alkuvaiheessa rekisterin ulkopuolelle. Nämä tullaan myöhemmin sisällyttämään rekisteriin.

Rekisteriä päivitetään aina, kun luotolla on tapahtumia eli silloin kun lainaa lyhennetään. Niin sanottujen jatkuvien luottojen kuten luotollisten maksukorttien osalta rekisteri kuitenkin päivittyy vain kerran kuussa.

Miksi positiivinen luottotietorekisteri on laadittu, ja mihin se vaikuttaa?

Positiivisen luottotietorekisterin tarkoitus on ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Luottoa hakevat eivät aina itse pysty arvioimaan omaa maksukykyään tai takaisinmaksukykyään, eivätkä he luottoa hakiessaan välttämättä muista kaikkia yksittäisiä velkojaan. Rekisteriin kirjatut tiedot antavat kokonaiskuvan yksityishenkilön maksukyvystä ja näin ollen nopeuttaa luotonmyöntökäsittelyä, koska tarve lisätietojen pyytämiseen vähenee.

Rekisteri koskettaa kaikkia lainaa hakevia suomalaisia, mutta rekisteristä on myös hyötyä silloin, kun on tarve saada velkaneuvontaa. Taloudellisen tilanteen kokonaiskuvan hahmottaminen on myös tällöin tärkeää.

Rekisteriin voi maksuttomasti asettaa itselleen vapaaehtoisen luottokiellon. Kiellon voi asettaa määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Vapaaehtoisen luottokiellon syyksi voi valita jonkun seuraavasta kolmesta vaihtoehdosta: identiteettivarkauden riski, oma taloudenhallinta tai muu syy.

Positiivinen luottotietorekisteri ja tähän liittyvä lakiuudistus pakottaa myös pikavippifirmat tarkistamaan luotonhakijan todellisen maksukyvyn rekisteristä eikä valmiiksi velkaantuneen ihmisen luotottaminen onnistu samaan tapaan kuin aiemmin, jolloin tieto säilyneistä luottotiedoista riitti saamaan lainan.

Milloin rekisteri tulee käyttöön?

Laki positiivisesta luottorekisteristä tuli voimaan 1.8.2022. Lakia ryhdytään soveltamaan kahdessa vaiheessa. Syksyllä 2023 luotonantajien tulee ilmoittautua rekisteriin.

Keväällä 2024 käynnistyy ensimmäinen vaihe, jolloin rekisteriin viedään kuluttajaluottojen tiedot. Huhtikuussa 2024 luotonantajat voivat hyödyntää rekisterin tietoja.

Toisessa vaiheessa vuoden lopussa 2025 rekisteriin lisätään yritysluotot. Näitä tietoja luotonantaja pääsee hyödyntämään keväästä 2026 alkaen.

Positiiviseen luottotietorekisteriin rakennetaan asiointipalvelu, josta yksityishenkilöt voivat käydä tarkistamassa rekisteriotteensa. Näiden tietojen avulla on mahdollisuus saada laajempi käsitys omasta maksukyvystään.

Juttua varten on haastateltu Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlelaa ja Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria.

Piditkö artikkelista? Tilaa maksuton OP Median uutiskirje, ja saat sähköpostiisi ajankohtaiset vinkit oman taloutesi hallintaan sekä asumiseen kerran viikossa.

Lue myös:

Vältä joutumasta liriin velkojesi kanssa: Laske lainojesi korko‍

Älä tilkitse talouttasi pikavipeillä – vipeille on vaihtoehtoja‍