Suomalaisten ylivelkaantumista halutaan ehkäistä uuden palvelun avulla. Positiivinen luottotietorekisteri‍ kerää yhteen tietoja kuluttajien veloista ja tuloista. Se on julkinen rekisteri, jota ylläpitää Verohallinnon tulorekisteriyksikkö.

Luotonmyöntäjät ilmoittavat myöntämänsä velat rekisteriin. Pankkilainan lisäksi rekisteriin kirjataan tiedot luottokorteista, jatkuvista luotoista, tililuotoista ja leasingsopimuksista. Yksityishenkilö voi käydä tarkastamassa rekisteriin ilmoitetut tiedot ja tiedot siitä, kuka on kysellyt luottotietorekisteriotteita.

Rekisteri ei kuitenkaan ole kaiken kattava, vaan sen ulkopuolelle jäävät kauppojen myöntämät tavaraluotot. Tulevaisuudessa on mahdollista, että rekisteriin tulee tiedot myös yhtiölainojen osakaskohtaisista osuuksista.

Miksi positiivinen luottotietorekisteri on laadittu ja mihin se vaikuttaa?

Positiivisen luottotietorekisterin tarkoitus on ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Luottoa hakevat eivät aina itse pysty arvioimaan omaa maksukykyään, eivätkä he hakiessaan luottoa välttämättä muista kaikkia yksittäisiä velkojaan.

Rekisteriin kirjatut tiedot antavat kokonaiskuvan yksityishenkilön maksukyvystä ja nopeuttavat luotonmyöntökäsittelyä, koska lisätietoja ei tarvitse pyytää.

Rekisteri koskettaa kaikkia lainaa hakevia suomalaisia, mutta rekisteristä on myös hyötyä silloin, kun on tarve saada velkaneuvontaa. Myös siinä tilanteessa on tärkeä hahmottaa taloudellisen tilanteen kokonaiskuva.

Mitä hyötyä luottotietorekisteristä on asiakkaalle?

Luottotietorekisterin avulla yksityishenkilö saa kokonaiskuvan luotoistaan, ja rekisteristä on myös mahdollista asettaa vapaaehtoinen luottokielto maksutta.

Luottokieltoa voi tarvita esimerkiksi silloin, jos on joutunut identiteettivarkauden uhriksi. Lisäksi asiakkaan ei erikseen tarvitse toimittaa rekisteriin tulotietoja, jotka tulevat rekisteriin automaattisesti.

Mikä on vapaaehtoinen luottokielto?

Luottokielto tarkoittaa, että henkilö voi itse rajoittaa uusien luottojen myöntämistä nimelleen, mikä voi auttaa hallitsemaan omaa velkaantumista. Vapaaehtoisen luottokiellon voi asettaa rekisterin sähköisen asiointipalvelun kautta.

Kiellon voi asettaa määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Vapaaehtoisen luottokiellon syyksi voi valita jonkun seuraavasta kolmesta vaihtoehdosta: identiteettivarkauden riski, oma taloudenhallinta tai muu syy.

Positiivinen luottotietorekisteri ja tähän liittyvä lakiuudistus pakottavat myös ns. pikavippifirmat tarkistamaan luotonhakijan todellisen maksukyvyn rekisteristä, eikä valmiiksi velkaantuneen ihmisen luotottaminen onnistu samaan tapaan kuin aiemmin.

Milloin rekisteri tuli käyttöön?

Laki positiivisesta luottorekisteristä tuli voimaan 1.8.2022. Lakia sovelletaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rekisteriin tulevat kuluttajaluottojen ja näihin rinnastuvien luottojen tiedot. Tällaisia luottoja ovat muun muassa asuntolaina, luottokorttiluotto, autolaina tai jokin muu kulutusluotto, opintolaina ja osamaksusopimus.

Luotonantajat ovat voineet hakea rekisteristä kuluttajien tietoja 1.4.2024 alkaen.

Toisessa vaiheessa vuoden lopussa 2025 rekisteriin lisätään yksityishenkilön muut kuin kulutusluotot eli esim. Elinkeinotoimintaan tarkoitetut luotot. Näitä tietoja luotonantaja pääsee hyödyntämään keväästä 2026 alkaen.

Miten voin tarkistaa omat tietoni positiivisesta luottotietorekisterissä?

Pääset tarkastelemaan tietojasi positiivisen luottotietorekisterin sähköisessä asiointipalvelussa‍, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla Suomi.fi-tunnistautumispalvelussa.

Mitä tietoja rekisteriin ilmoitetaan?

Ensimmäisessä vaiheessa rekisteriin tulevat yksityishenkilöiden kuluttajaluottojen ja niihin rinnastuvien luottojen tiedot.​ Rekisteriin ilmoitetaan esimerkiksi myönnetyt asuntolainat, autolainat, kulutusluotot, luottokortit​, opintolainat ja osamaksurahoitukset sekä leasingsopimukset.

Toisessa vaiheessa rekisteriin ilmoitetaan yksityishenkilöiden muut kuin kuluttajaluotot, eli esimerkiksi elinkeinotoimintaan tarkoitetut luotot.

Mistä rekisteri saa asiakkaan tiedot?

Luottotiedot tulevat rekisteriin luotonantajilta eli pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta. Laki positiivisesta luottotietorekisteristä velvoittaa luotonantajia ilmoittamaan luottojen tiedot rekisteriin. Tulotiedot (palkka, etuus ja eläketulot) tulevat Verohallinnon tulorekisteristä, jonne ne ilmoittaa työnantaja tai etuuden/eläkkeen myöntäjä.

Voiko luotonantaja seurata asiakkaan luottojen tietoja muutenkin luoton voimassaolon aikana?

Luotonantaja ei voi seurata asiakkaan luottojen tietoja vapaasti.

Luottorekisteriotteen voi hakea vain silloin, kun asiakas hakee uutta luottoa, luoton määrää korotetaan, ​asiakas hakee luotonehtoihin sellaista muutosta, joka edellyttää luottokelpoisuuden arviointia tai luotonantaja hyväksyy luoton vakuudeksi takauksen tai vierasvelkapantin.

Miten pitää toimia, jos luottojen tiedot ovat rekisterissä väärin?

Jokaisen kannattaa tarkistaa omat tietonsa luottotietorekisteristä. Jos epäilee, että rekisterissä on virheellisiä tietoja, kannattaa olla yhteydessä siihen luotonmyöntäjään, jonka tiedoissa virhe on. Rekisteri on melko uusi, ja sen tiedot tarkentuvat vielä.

Lainan hakeminen kannattaa uuden rekisterin käyttöönottovaiheessa aloittaa tarkastamalla omat tiedot positiivisesta luottotietorekisteristä‍. On sekä asiakkaan että luotonmyöntäjien etu, että tiedot ovat rekisterissä oikein.

Entä jos rekisterissä on kohdalleni merkitty luottoja, joita mielestäni en ole ottanut?

Kaikki rekisteritiedot kannattaa tarkistaa ja olla yhteydessä niihin luotonantajiin, joiden luottoja et tunnista.

Ennen yhteydenottoa on hyvä tarkistaa, onko kyseinen luotto ns. yhteisvastuullinen luotto. Yhteisvastuulliset luotot näkyvät kaikille velalliselle täysimääräisenä. Rekisteriin ei siis ilmoiteta esim. omistussuhteita, mutta sinne ilmoitetaan velkaan liittyvien velallisten lukumäärä.

Rekisterissä siis vaikkapa puolisoiden asuntolaina näkyy täysimääräisenä kummallakin, mutta merkinnän vieressä on mainittu velallisten lukumäärä.

On myös hyvä huomioida, että jatkuvat luotot näkyvät rekisterissä niin kauan, kunnes luotto on virallisesti päätetty asiakkaan eri pyynnöstä. Luotto ilmoitetaan rekisteriin päättyneeksi, kun luotonantajan ja luotonsaajan välinen luottosuhde päättyy eikä osapuolilla ole enää mitään velvoitteita toisiaan kohtaan.

Pelkkä luoton pois maksaminen ei päätä luottoa.

Tallennetaanko luottotietorekisteriin maksuhäiriömerkintäni?

Ei tallenneta. Luotonantaja ilmoittaa rekisteriin kuitenkin tiedon, jos luoton maksuerän maksu on viivästynyt yli 60 päivää. Tämä maksuviivemerkintä on kuitenkin eri asia kuin maksuhäiriömerkintä.

Voivatko rekisterissä olevat tiedot vaikuttaa mahdollisuuteeni saada lainaa?

Luottotietorekisteri tarjoaa aiempaa tarkemman näkymän kaikkiin asiakkailla oleviin lainoihin ja niiden mahdollisiin maksuviiveisiin. Rekisterillä olevilla tiedoilla on merkitystä lainapäätöstä tehdessä. Luottopäätös perustuu aina kokonaisharkintaan. Asiakkaalla on aina oikeus pyytää manuaalista käsittelyä.

Miten usein rekisterin tiedot päivittyvät?

Rekisteri ei ole reaaliaikainen ja tietojen päivittymistahti riippuu siitä, mistä tiedosta on kyse. Uudet lainat ja luotot tulee ilmoittaa rekisteriin viimeistään luottosopimuksen tekemistä seuraavana kalenteripäivänä. Sen sijaan muutokset jo ilmoitettuihin luottoihin tulee ilmoittaa tietojen muuttumista seuraavana toisena arkipäivänä. Muutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi lainan lyhennyksiä.

Jatkuvien luottojen, kuten luotollisten maksukorttien saldotietojen osalta rekisteri päivittyy kerran kuukaudessa.

Juttua varten on haastateltu Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlelaa, Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzaria ja OP Ryhmän tuoteomistaja Harri Paalasta.

Artikkeli on julkaistu 26.8.2022 ja sitä on päivitetty 8.2.2024 ja 4.6.2024 lisäämällä sisältöön uutta tietoa.