Nuoret puhuvat kotona aiempaa enemmän rahasta, selviää OP Pohjolan, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tuoreesta talousosaamisbarometristä‍.

Eniten 15–19-vuotiaat puhuvat vanhempiensa kanssa kesätöiden hakemisesta, kuluttamisesta ja säästämisestä sekä eri tavoista ansaita omaa rahaa.

Se vastaa hyvin Nokialla asuvan Hanna Tukiaisen ja hänen 18-vuotiaan poikansa Severi Tukiaisen kokemusta. He puhuvat eniten siitä, mihin rahaa arjessa käytetään ja miten paljon.

Jos ostan vaikka puhelimen, sen ei tarvitse olla uusin malli.

– Keskustelemme lähes päivittäin jostakin rahaan liittyvästä. Arjessa puhumme esimerkiksi siitä, että kaikkia rahoja ei kannattaisi käyttää herkkuihin, Hanna sanoo.

– Juttelemme siitä, että rahaa pitäisi säästääkin eikä käyttää vain siihen, mikä tulee ensimmäisenä mieleen, Severi lisää.

Nokialla asuvaan perheeseen kuuluvat lisäksi Severin isä ja kolme veljeä. 18-vuotias Severi käy lukion kolmatta luokkaa ja on lapsista toiseksi vanhin. Hän pyytää vanhemmiltaan rahaa useimmiten bensaan tai vaatteisiin.

Hanna on yrittänyt opettaa, ettei aina tarvitse ostaa uusinta uutta, vaan käytettynäkin voi löytää hyvää tavaraa. Severi on samoilla linjoilla.

– Jos ostan vaikka puhelimen, sen ei tarvitse olla uusin malli. Vanhemmat voivat olla ihan yhtä hyviä.

Töitä rahan eteen

Talousosaamisbarometrin mukaan pojat puhuvat kotona sijoittamisesta ja yrittäjyydestä useammin kuin tytöt. Tytöt taas puhuvat tavaroiden myymisestä, rahan pyytämisestä ja perheen kuluttamisesta poikia enemmän.

Rahan ansaitseminen oli kaikille nuorille yleisempi puheenaihe kuin sen pyytäminen. Tukiaisten perheessäkin on ollut puhetta kesätöistä.

Hanna työskentelee nuorten yrittäjyyden parissa, ja siksi hänestä on tuntunut luontevalta kannustaa omiakin nuoria kesätöiden hakuun ja yrittäjyyteen.

Severi Tukiainen kerää omenoita maasta työvälineellä.
”Itse en ole vielä lähtenyt sijoittamiseen, mutta osa kavereista on jo aloittanut”, Severi Tukiainen sanoo.

Severillä ja hänen isoveljellään on ollut jo muutaman vuoden ajan pienimuotoista yritystoimintaa. He tekevät pihatöitä, kuten leikkaavat pensasaitoja tai nurmikkoja.

– Toivon, että he ovat sitä kautta saaneet vähän paremman käsityksen siitä, mistä raha tulee. Olen yrittänyt opettaa lapsille, ettei kaikki tule valmiina. Rahan eteen pitää tehdä töitä, Hanna sanoo.

Hän ei ole koskaan maksanut lapsilleen varsinaista viikkorahaa, mutta rahaa on voinut ansaita tekemällä kotitöitä, kuten leikkaamalla pensasaitaa tai siivoamalla autoa.

Lisäksi lapsilla on omat säästötilit, joille on talletettu esimerkiksi isovanhemmilta saatuja syntymäpäivärahoja.

Hintojen nousu puhuttaa

Epävakaa maailmantilanne näkyy talousosaamisbarometrin tuloksissa. Vastausten mukaan kriiseistä puhutaan kotona aiempaa enemmän.

– Nuoria saattaa mietityttää esimerkiksi se, kuinka paljon bensan tai tavaroiden hinta voi inflaation myötä nousta, Severi sanoo.

Hän on puhunut konflikteista tai maailmantilasta enemmän kavereiden kuin vanhempiensa kanssa.

Hintojen nousu on kyllä puhuttanut kotonakin. Tukiaiset asuvat omakotitalossa ja ovat keskustelleet esimerkiksi vesilaskun suuruudesta sekä sähkön ja ruoan hinnasta.

Olen katsonut alakouluikäisestä lähtien kaupassa, miten saisi viikonloppuherkut halvalla.

Severikin on huomannut, että samalla rahalla ei saa yhtä paljon kuin ennen. Tienesteistä jää entistä vähemmän säästöön.

– Isolla perheellä menee ruokaan ihan eri tavalla rahaa kuin vaikka kolmihenkisellä perheellä. Olemme puhuneet kotona esimerkiksi tiettyjen elintarvikkeiden kohtuullisista kulutusmääristä, jotta lapsetkin oppisivat kiinnittämään huomiota ruoan hintaan, Hanna sanoo.

Severin mielestä oppi on mennyt perille.

– Olen yrittänyt katsoa alakouluikäisestä lähtien kavereiden kanssa kaupassa, miten saisimme viikonloppuherkut mahdollisimman halvalla. Samalla olen huomannut, miten vaikkapa suklaan hinta on noussut.

Kodin talousoppeihin luotetaan

Talousosaamisbarometrin‍ mukaan nuoret luottavat taloustiedon lähteenä eniten kouluun ja perheeseen sekä hyvin vähän somevaikuttajiin. Vain 17 prosenttia vastaajista piti heitä luotettavana taloustiedon lähteenä.

Noin kolmannes vastaajista koki somen ohjaavan ostoksiaan. Tytöistä 20 prosenttia ja pojista 10 prosenttia kertoi ostaneensa somesta jotain hetken mielijohteesta.

Impulssiostoksilta suojasi talousosaaminen. Ne nuoret, jotka ymmärsivät esimerkiksi korkoa korolle -ilmiöitä tai inflaatiota, tekivät vähemmän heräteostoksia.

Severikin luottaa talousasioissa eniten kouluun ja vanhempiinsa. Hän on kysynyt vanhemmiltaan neuvoja esimerkiksi yrityksen verkkolaskujen tekemiseen mutta kokee, että luotettavaa tietoa saa netistäkin.

Severi ja Hanna Tukiainen seisovat ulkona vierekkäin ja katsovat kameraan.
Severi ja Hanna keskustelevat eniten siitä, mihin rahaa on järkevintä käyttää. ”Useimmiten pyydän rahaa bensaan tai vaatteisiin”, Severi sanoo.

– Olen kuunnellut esimerkiksi Sijoituskästiä. Ja jos luen uutisia enkä tiedä kaikkia termejä, voin hyvin etsiä lisää tietoa googlaamalla ja selaamalla luotettavia sivustoja.

Severin mukaan vanhemmat ovat opettaneet hänelle hyvin rahan hallintaa ja säästämisen merkitystä.

– Vaikka se ei aina toteudu, olen kyllä oppinut, että osa tienatuista rahoista pitäisi laittaa säästöön ja käyttää myöhemmin pieniin tai isoihin investointeihin.

Näin nuoret puhuvat rahasta kotona

  • Nuoret puhuvat rahasta kotona enemmän kuin ennen. Eniten 15–19-vuotiaat puhuvat vanhemmilleen kesätöiden hakemisesta, omasta kuluttamisesta ja säästämisestä sekä tavoista tienata omaa rahaa.
  • Noin puolet nuorista on puhunut vanhempiensa kanssa perheen kuluttamisesta, hintojen noususta ja Suomen taloudesta.
  • Kriiseistä ja maailmantilanteen vaikutuksista puhuvien nuorten osuus on noussut 25 prosentista 42 prosenttiin. Myös omasta kuluttamisesta ja sijoittamisesta puhuminen on lisääntynyt.
  • Yli 80 prosenttia nuorista luottaa taloustiedon lähteenä pankkien nettisivuihin ja henkilökuntaan, 78 prosenttia viranomaisiin. Eniten taloustietoa hankitaan silti perheeltä ja koulusta.
  • Somevaikuttajia pitää luotettavana taloustiedon lähteenä vain 17 prosenttia nuorista. Noin 40 prosenttia kuitenkin hakee heiltä taloustietoa. Noin kolmannes nuorista kokee, että some ohjaa heidän ostoksiaan.

Lähde: Talousosaamisbarometri‍, OP Pohjola, Helsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopisto