Taantuma tulee - mitä sitten?
Tällä hetkellä vallitsee yksimielisyys siitä, että olemme menossa kohti taantumaa. Emme tiedä, kuinka pitkä tai syvä se on. Teknisesti puhumme taantumasta, kun bruttokansantuote on supistunut kaksi kvartaalia peräkkäin.
Käytännössä taantumalla tarkoitetaan talouden pitkittynyttä hidastumista tai supistumista. Tyypillisesti taantuma on kestoltaan lamaa lyhyempi ja se ilmenee talouden aktiviteetin supistumisena, reaaliansioiden alenemisena sekä työttömyyden kasvuna. Toistaiseksi talouttamme kuitenkin tukee Suomen hyvä työllisyystilanne. Suomen Pankin viime viikolla julkaiseman arvion mukaan kokonaistuotanto supistuisi ensi vuonna noin puoli prosenttia, kääntyen parempaan suuntaan jo vuonna 2024. Sodan pitkittyminen ja energiakriisin kärjistyminen voisivat johtaa arviota heikompaan tilanteeseen.
Taantumat ja laskusuhdanteet ovat osa talouden normaalia suhdannekiertoa, ja siten ne eivät ole mikään poikkeava ilmiö. Suhdannekiertoihin liittyy tyypillisesti myös osakemarkkinoiden, asuntojen ja kiinteistöjen arvonmuutoksiin liittyvät vaihtelut. Yleensä välttelemme laskusuhdannetta, mutta onko taantuma tällä hetkellä jopa toivottava inflatorisen kehityksen katkaisemiseksi?
Epävarmuuden ja kustannusten nousun lisäksi talouteen vaikuttaa myös kohonnut korkotaso. Historiallisesti tarkasteltuna viitekorkojen nousu tänä vuonna on ollut nopea, mutta nykyinen korkotaso sinällään ei ole erityisen poikkeava. 2000-luvun alussa markkinakorot olivat noin 5 prosentin tuntumassa. Investointeja tehtiin ja asuntoja ostettiin myös silloin. Onko 2000-luvulla noin kuuden vuoden poikkeuksellinen negatiivisten korkojen ajanjakso luonut meille harhaisen käsityksen, että rahoituskustannuksia vieraalle pääomalle ei enää juurikaan olisi? Yksityishenkilöiden, yritysten ja myös valtioiden tulisi suhdanteesta riippumatta suunnitella ja arvioida tarpeitaan sekä talouttaan aina myös pidemmällä aikavälillä.
Energian saatavuuden ja hinnan kriisiytyminen on poikkeuksellisempi ongelma. 1970-luvun öljykriisit saivat myös alkunsa sotimisesta ja aiheuttivat vakavia talousvaikutuksia. Haastavia aikoja joutunemme varmasti kohtaamaan kaikki. Joidenkin osalta energiakulut voivat nousta kohtuuttomiksi. Mutta lopulta kriisit voivat luovan tuhon seurauksena saada aikaan energiatehokkaampia ja ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja investointimahdollisuuksineen.
Kiitos tästä vuodesta asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja yhteistyökumppaneillemme. Hyvää uutta vuotta ja voimia tulevaan.
OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa
Pasi Sorri on OP Keski-Suomen toimitusjohtaja ja OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen jäsen. Yrittäjän puoliso, kahden lapsen isä sekä aktiivinen kuntourheilija, intohimoinen nikkaroija ja metsänhoitaja.