Länsimaisella demokratialla tuntuu menevän kokonaisvaltaisen huonosti. Populismi ja yhteiskunnan polarisaatio ovat lisänneet epäluottamusta sekä toisiamme että demokraattisia instituutioita kohtaan. Pariisin keltaliivit, Iso-Britannian Brexit-äänestys ja Yhdysvaltojen finanssikriisin aiheuttama poliittinen maanjäristys ovat kaikki esimerkkejä siitä, kuinka taloudellinen epävarmuus rikastuttaa kaikkein radikaalimpia äänenpainoja. Näissä tilanteissa yksilöiden kokema taloudellinen epävarmuus on heijastunut laajasti koko yhteiskuntaan, aiheuttaen suuria muutoksia poliittisessa ja sosiaalisessa ympäristössä.

Globaalit ongelmat muuttuvat idealismiksi, kun ihmiset alkavat äänestää rahapussillaan

Taloudellinen epävarmuus on tilanne, jossa yksilöillä ei ole riittävää luottamusta omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa. Kun taloudellinen näköalattomuus kasvaa, ihmiset alkavat etsiä syyllisiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmiinsa. Tämä luo otollisen maaperän populistisille liikkeille, jotka usein tarjoavat yksinkertaistettuja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Salaliittoteoriat kukoistavat, kun yhteiskunnallinen levottomuus kasvaa ja perinteiset instituutiot menettävät uskottavuuttaan.

Negatiivisen kierteen voimanlähteenä sosiaalinen media on ehtymätön luonnonvara ja moni saattaa langeta taloudellisia päätöksiä tehdessään väärien tietojen ansaan. Lähivuosina erityisesti kriittinen medianlukutaito edellyttää yhteiskunnan ymmärtämistä ja kokonaisvaltaisen ajattelun taitoa.

Tilastokeskuksen tuoreimman datan (2024) mukaan suomalaisten taloustaidot ovat huolestuttavan heikolla tasolla. Erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa taloudellinen lukutaito ja kyky tehdä kestäviä taloudellisia päätöksiä on heikentynyt. Tämä on huolestuttavaa, sillä oman talouden sujuva hallinta on keskeinen osa hyvän elämän perustaa. Nykyisessä globaalissa ja teknologisessa maailmassa taloustaitojen merkitys korostuu, sillä rahaa on yhä helpompaa käyttää näkymättömästi erilaisten digitaalisten sovellusten muodossa. On jokseenkin selvää, että tulevat sukupolvemme tulevat kohtaamaan yhä monimutkaisempia talouteen liittyviä ongelmia tulevaisuudessa.

Taloustaidot avainasemassa vahvemman yhteiskunnan rakentamisessa

Taloustaidot vaikuttavat oman elämänlaadun lisäksi positiivisesti myös laajemmin yhteiskuntaan.  Kestävät taloudelliset valinnat opettavat nuorille itsevarmuutta ja hyvinvointia. Kun massi on niin sanotusti ”kunnossa”, ei pärjäämisestä tarvitse huolehtia ja talouden vaihtelut näyttäytyvät tavallisena kehityksenä. Taloudesta on myös helppoa kiinnostua, kun perustaidot oman talouden hallintaan on saanut jo lapsesta lähtien. Nuoruudessa opitut taidot luovat tärkeää pohjaa pitkälle aikuisuuteen.

Pankeilla on vastuullisina luotonantajina valtava rooli taloudellisten taitojen opettamisessa ja toimeenpanossa. Vastuullinen luotonantaja arvioi realistisesti luotonhakijan maksukykyä ja tarjoaa kuluttajien avuksi monipuolisia oman talouden hallintaa parantavia palveluita. Suomalaisten talousosaamisessa on näkyvillä onneksi myös positiivisia tuulia: kiinnostus säästämiseen ja sijoittamiseen näyttää jatkavan kasvuaan. Ilahduttavasti myös nuoret asiakkaamme sijoittavat aiempia vuosia enemmän.

Nuoret ovat talouskasvatuksen keskiössä. Tavoitteenamme on kohdata osuuspankkien ja kumppaneiden kanssa taloustaito-opastuksissa ja -hankkeissa yli 70 000 lasta ja nuorta vuosittain. Taloustaidot eivät ole idealismia, jolla maailma pelastuu, mutta nuorena tehty yksittäinen valinta kasvaa korkoa eksponentiaalisesti. Parempien taloudellisten valintojen kautta tulevaisuuteemme syntyy toiveikkuutta, jota ei näinä aikoina ole koskaan liikaa.

OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa

OP Keski-Suomi op.fi-etusivulle‍