Suomalaisten ostovoima toipuu hitaasti - mutta varmasti
Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot supistuivat viime vuonna poikkeuksellisen paljon. Tämä on harvinaista, sillä ennen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia poikkeusaikoja suomalaisten ostovoima kasvoi pari vuosikymmentä putkeen. Toukokuussa kuluttajien ostovoima romahti vuoden 2008 tasolle. Heikkeneminen on ollut niin rajua, että vastaavaa pudotusta joutuu hakemaan 1970-luvun lopulta saakka.
Edellä mainitussa ei varmasti tullut lukijalle mitään uutta tai yllättävää. Hinnat ovat nousseet nopeasti ja pahimmat iskut ovat kohdistuneet välttämättömyyshyödykkeisiin; asumiseen ja elintarvikkeisiin. Korkojen nousu on nostanut monen asumismenoja useilla satasilla kuukaudessa. Kolmatta vuotta laukkaava inflaatio on johtanut kierteeseen, jossa yritykset kompensoivat nousseita kustannuksiaan kohottamalla tuotteiden ja palveluiden hintoja. Vaikka tinkisimme kuluttamisesta, huomaa inflaation kaikkein konkreettisemmin ruokakaupan kassalla. Ravinnon hinnannousu vuodesta 2019 lähtien on ollut lähes 30 prosenttia.
Epävarmuus hintojen kehittymisestä on ongelma, joka vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Liian nopea ja vaikeasti ennustettava inflaatio vaikeuttaa sekä yritysten että kotitalouksien päätöksentekoa, mikä on haitallista talouden kehityksen kannalta. Tämä on pulma, jonka ratkaisua olemme saaneet seurata uutisista koko kuluvan vuoden ajan. Palokunta on kutsuttu hätiin ja keskuspankit yrittävät korkoja nostamalla varmistaa hintavakauden, joka on kestävän talouskasvun ja korkean työllisyyden edellytys. Jälkisammutusta (eli korkojen nostoa) tehdään niin kauan kunnes nähdään, missä energian ja ruoan hinnasta puhdistettu pohjainflaatio kytee.
Kun inflaatio on matalammalla tasolla, myös koronnostopaineet rauhoittuvat. Pellervon taloustutkimuksen mukaan tuottajahintojen ja maatalouden kustannusten laskun myötä ruokakorin hinta tulee kevenemään vuoden 2023 loppupuolella. Myös energian hinnat ovat merkittävässä laskussa. Polttonesteiden hinnat olivat jo vuoden alussa halvempia kuin edellisenä vuotena. Sähkön hinnan vuosimuutoksen odotetaan olevan 20-30 prosenttia matalammalla tasolla.
Vaikka hyödykkeiden ja palvelujen hinnat ovat loppuvuonna edelleen historiallisesti korkealla, on niiden vuosimuutos alhainen ja siten inflaatio matalalla. Absoluuttisen muutoksen sijaan vuosimuutos on luku, jota keskuspankkiirit
seuraavat. Vaikka korot oletettavasti jäävät pysyvästi nollaa korkeammalle tasolle, kuluttajan kannalta loppuvuosi näyttää jo lupaavalta. Ennusteiden mukaan suomalaisten ostovoima ei enää tänä vuonna supistu. Ensi vuonna sen
odotetaan paranevan selvästi. Tulot kasvavat menoja nopeammin.
Lue lisää omistaja-asiakkuuden hyödyistä ja eduista
OP Keski-Suomen muut kirjoitukset OP Mediassa
Matti Halttunen on kahden lapsen isä ja henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja. Kun Matti ei ole rakentamassa tulevaisuuden pankkia, hänet löytää kesämökiltä, lasten futisharrastuksista tai Lapin erämailta.