EVVK eli edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä erityisesti itsemääräämisoikeuden varmistamisen ja byrokratian vähentämisen takia. ”Se helpottaa asioiden hoitamista ja vähentää läheisille koituvaa taakkaa, jos joutuu itse sellaiseen tilaan, ettei voi enää hoitaa omia asioitaan”, Pohjolan Osuuspankin lakipalveluiden asiakkuusjohtaja Riikka Koch kommentoi.

Ajatteletko sinäkin näin: jossakin vaiheessa edunvalvontavaltuutus pitää hoitaa kuntoon, mutta asia ei ole vielä ajankohtainen, koska olen vielä terve, hyväkuntoinen ja nuori.  

 Mitäpä jos tilanne muuttuukin silmänräpäyksessä siten, ettei toimintakykyä enää ole onnettomuuden tai äkillisen sairauskohtauksen vuoksi?

 – Mielestäni jokaisen toimintakykyisen tulisi tehdä edunvalvontavaltakirja asioidensa hoitamisesta, ennen kuin on liian myöhäistä, Pohjolan Osuuspankin lakipalveluiden asiakkuusjohtaja Riikka Koch toteaa.  

 Kochin mukaan edunvalvontavaltuutus liitetään helposti vanhuuteen ja muistisairauksiin, vaikka jo nuorten kannattaisi miettiä, kenelle voi tarvittaessa uskoa taloutensa, omaisuutensa ja henkilökohtaisten asioidensa hoidon.

 – Usein odotetaan aivan liian pitkälle ja aletaan olemaan pitkälle eläkeiässä, kun asia otetaan puheeksi, Koch lisää.

 Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen. Sitä tarvitaan raha-asioiden, omaisuuden ja muiden virallisten asioiden hoitoon, jos toimintakyky pettää. Valtakirjaan voi nimetä luottohenkilön, kuten puolison, lapsen tai ystävän hoitamaan asioita sekä määritellä, millaisia asioita hän saa hoitaa, miten niitä pitäisi hoitaa ja miten valtuutetun toimintaa pitäisi valvoa.

 – Usein edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta saattavat mennä sekaisin, sillä nimikkeet ovat samankaltaiset. Edunvalvontavaltuus on virallista edunvalvontaa joustavampi ja kevyempi tapa järjestää omien asioiden hoitaminen tulevaisuutta varten, Koch muistuttaa.

Laadi valtakirja yhdessä lakimiehen kanssa

 Yksi yleisimmistä vääristä luuloista koskee Kochin mukaan sitä, että puoliso tai oma aikuinen lapsi olisi lähiomaisena oikeutettu hoitamaan asioita ilman asianmukaista valtuutusta.  

 – Läheisyysasema ei kuitenkaan tuo oikeutta edustaa tai tehdä päätöksiä toisen puolesta edes äkillisen toimintakyvyttömyyden sattuessa. Toisaalta edes terveenä annetut muut valtuudet kuin edunvalvontavaltuutus, eivät välttämättä päde toimintakyvyttömyystilanteessa, Koch selittää.

 – Jos läheisellesi ei ole tehty erikseen edunvalvontavaltakirjaa, ei hänellä ole läheisyyden perusteella oikeutta edustaa sinua juridisesti tai tehdä päätöksiä puolestasi, mikäli tulet toimintakyvyttömäksi, Koch muistuttaa.  

 Tämän vuoksi edunvalvontavaltakirjan laadinta on erityisen tärkeää. Myös nuoremmalle ikäpolvelle. Edunvalvontavaltuutuksen ansiosta valtakirjalla nimetty läheinen saa valtuudet asioiden hoitoon ja huomattavasti nopeammin kuin silloin, kun viranomainen määrää edunvalvonnasta.

Pohjolan Osuuspankin lakipalveluiden asiakasjohtaja Riikka Koch laatii kollegoidensa kanssa satoja edunvalvontavaltakirjoja vuodessa. Työura perhevarallisuusasioiden parissa Pohjolan Osuuspankissa alkoi vuonna 2006. ”Nautin työstäni. On hienoa päästä auttamaan ihmisiä.”

Valtuuttaja määrittelee itse, mitä asioita valtuutus kattaa. Pääpaino on omaisuuden ja talouden hoidossa, mutta usein se kattaa myös henkilöä koskevien asioiden hoidon. Valtuutus tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto eli DVV on sen vahvistanut voimaan, ensin todettuaan valtuuttajan toimintakyvyn menettämisen.

 – Yleensä on järkevää antaa mahdollisimman laajat oikeudet, kuten vaikkapa kiinteistöjä koskevat päätöksenteko-oikeudet, jos omistaa kiinteistöjä. Toimintaohjeilla voi sitten vielä ohjeistaa valtuutettua tarkemmin tehtävien hoidossa, Koch toteaa.

 Edunvalvontavaltakirja kannattaa tehdä aina asiantuntijan kanssa. Pohjolan Osuuspankissa asiointi hoituu sujuvasti ja aikaa kannattaa yleensä varata reilun tunnin verran. Sisältöä ei tarvitse tietää etukäteen, vaan kaikki kohdat käydään tarkasti läpi yhdessä lakimiehen kanssa. Paikan päällä pitää olla vain valtuuttaja ja hänellä mukanaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Lakimies ja lakiassistentti toimivat valtakirjan edellyttäminä esteettöminä todistajina.

 – Räätälöimme valtakirjan aina henkilön tahdon ja tarpeiden mukaan sekä juridisesti oikein. Malleja saattaa löytyä verkon puolelta, mutta niiden käyttöä en suosittele. Jos lain vaatimia määrämuotoja ei ole asiakirjaa laadittaessa noudatettu tai asiakirja ei substanssiltaan vastaa tarkoitusta, ei kyseisellä valtakirjalla ole virkaa tiukan paikan tullen, Koch muistuttaa.

 Kuten testamentti, pidä edunvalvontavaltakirja hyvässä tallessa

 Missä edunvalvontakirja kannattaisi sitten säilyttää, kun se on laadittu?

 – Asiakirja on niin sanotusti pöytälaatikkotavaraa, kunnes valtuuttajan toimintakyky katoaa. Alkuperäisen kappaleen voi antaa valtuutetulle tai säilyttää itse kotona turvallisessa paikassa, jolloin tulee kertoa valtuutetulle, mistä se löytyy. Mikäli valtakirjan laittaa säilöön tallelokeroon, pitää valtuutetulle antaa pankin kautta oikeudet päästä tallelokerolle, jotta hän saa sen tarvittaessa haltuunsa ja voi toimittaa DDV:hen vahvistettavaksi, Koch kertoo ja muistuttaa vielä perään:

 – Verkko- tai skannattu versio ei siis käy, sillä DVV ei voi vahvistaa voimaan mitään muuta versiota kuin vain alkuperäisen kappaleen.

 Asiakirjan muuttamisen osalta sama sääntö pätee testamenttiin ja edunvalvontavaltuutukseen; kumpaankaan ei ole tarkoitus tehdä muutoksia joka päivä. Hyvä nyrkkisääntö on kuitenkin käydä viiden vuoden välein lakimiehen luona ja tarkistaa, mitä muutoksia esimerkiksi lähipiirissä, elämäntilanteessa, omaisuudessa tai lainsäädännössä on tapahtunut.

 – Tarkoituksena on, että edunvalvontavaltakirja vastaisi mahdollisimman tarkasti valtuuttajan nykyistä tilannetta, Koch toteaa.

 Jos vain mahdollista, valtakirjalla olisi hyvä olla nimettynä myös toissijainen valtuutettu varsinaisen valtuutetun sijalle siltä varalta, että valtuuttajan luottohenkilö sairastuu pysyvästi tai kuolee.

 – Aina vain parempi, jos löytyy vielä varavaltuutettukin esimerkiksi esteellisyystilanteita tai muita varsinaisen valtuutetun tilapäisiä estymistilanteita silmällä pitäen, Koch suosittelee.

Pohjolan Osuuspankin lakipalveluiden kuusihenkinen tiimi toimii Rovaniemeltä käsin, mutta tapaa asiakkaita muissakin Pohjolan Osuuspankin konttoreissa eri puolella Lappia. ”Tavoitat meidät ensin helposti puhelimitse. Numeroon vastaavat arkisin lakipalvelun assistentit Eija, Linda ja Julia.”

Lakipalveluiden uusi palvelunumero nyt käytössä

 Pohjolan Osuuspankin kuusihenkinen juristi- ja assistenttitiimi hoitaa riidattomia perintö- ja perhe- varallisuusoikeudellisia toimeksiantoja koko Pohjolan Osuuspankin toimialueella.

 – Lakimiehemme ovat vihkiytyneet aihealueisiinsa ja tuntevat alan kuin omat taskunsa. Päivitämme osaamistamme myös aktiivisesti, Koch esittelee yksikön toimintaa.

 Nyt asiantuntevan tiimin tavoittaa entistä helpommin, kun uusi palvelunumero otettiin käyttöön vuoden vaihteessa.

 – Jos edunvalvontavaltakirjasta tai mistään muusta perhevarallisuus- tai perintöoikeudellisista asioista nousee kysymyksiä, kannattaa tällöin ottaa luuri rohkeasti käteen ja soitella suuntaamme. Kolme ammattitaitoista assistenttia ottavat puheluita vastaan, kyselevät ensin taustatiedot ja tämän jälkeen varaavat kalenterista ajan lakimiehen vastaanotolle.

 – Edunvalvontavaltakirjan kanssa ei kannata odotella liian kauan. Tule tekemään valtuutus vaikka jo huomenna, huikkaa Koch.

 Ota yhteyttä Pohjolan Osuuspankin lakipalveluun 010 2539 396 ja varataan aika. Numeroon vastaavat ma-pe klo 10–15 lakipalvelun assistentit Eija, Linda, Julia ja Minna.