Taloustiede ei vastaa kiistattomasti, pitäisikö sopeuttaa nopeasti vai hitaasti. Keskeiseksi nousee se, miten uskottavaa sopeutus on.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 27.2.2026

Viime syksynä hyväksyttiin parlamentaarinen sopimus Suomen julkisen talouden hoitamisesta. Tämän mukaan parlamentaarinen työryhmä asettaa rahoitusasematavoitteet. Nyt työryhmä on sopinut valtion- ja paikallishallinnon vajeen tavoitteeksi 2-2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2031.

Koko julkisen talouden vaje olisi tuolloin arviolta noin prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Aiemmin EU:ssa tavoiteltiin alle puolen prosentin rakenteellista julkisen vajeen suhdetta kansantuotteeseen. Tämä vertautuu vuodelle 2031 arvioituun noin prosentin vajesuhteeseen. Tämä ei vaikuta erityisen kunnianhimoiselta.

Jos kuitenkin otetaan huomioon puolustusmenojen pysyvä nousu kahdella prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen, valtion- ja paikallishallinnon vaje vastaa toissa vuosikymmenen varsin tasapainoista mediaanitasoa.

Tavoitteenasettelu vaikuttaa siis kohtuullisen kunnianhimoiselta, jos kohta parannettavaa jää tarkastelukauden jälkeenkin.

On silti syytä kysyä, onko aikataulu riittävän kunnianhimoinen. Taloustiede ei tarjoa kiistatonta ratkaisua siihen onko sopeutettava nopeasti vai hitaasti. Keskeiseksi kysymykseksi nousee, kuinka uskottavaa sopeutus on. Aiemminkin on ollut tavoitteita, miksi niihin pitäisi luottaa enemmän?

Uskottavuus on puolestaan tärkeää niin yritysten kuin kuluttajien luottamukselle. Pitkä sopeutuskausi tulee käsittämään monenlaisia suhdanteita, joiden aikana tavoitteenasettelu voi muuttua, ja uskottavuus tavoitteisiin horjuu. Tämä puolestaan voi heikentää talouskasvua ja tavoitteisiin pääsyn edellytyksiä.

Suomessa kiinnitetään poikkeuksellisen paljon huomiota julkisen talouden tilaan. Monessa maassa, jossa julkinen talous on huonommalla tolalla, muut asiat ovat etusijalla. Niinpä uskottava ja nopea sopeutus voi johtaa kohentuneisiin odotuksiin ja vahvempaan luottamukseen talousnäkymistä. Tämä puolestaan kompensoisi sopeutuksen suoria välittömiä vaikutuksia.

Itse ajattelen, että nopeampi aikataulu asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi olisi uskottavampi ja tervetullut. Ehkäpä asetettu aikataulu mahdollistaa myönteisen yllätyksen.

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.