Trump vai Biden? Mitä väliä presidenttivalinnalla on maailmantalouden ja Suomen talouden kannalta, kysyvät OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen ja OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.

Teksti Reijo Heiskanen, OP Ryhmän pääekonomisti @Reiskanen
Julkaistu 26.10.2020

Yhdysvaltain talous muodostaa maailmantaloudesta noin 15 %, ja on tätäkin suurempi vaikuttaja monilla tavoin. Tieteellinen tutkimus on maailman kärkeä ja erityisesti teknologiayritykset ovat johtavia maailmassa. Rahoitusmarkkinat ovat syvät ja valuutalla erityismerkitys puhumattakaan Yhdysvaltain asemasta globaalissa mediassa. Edelleen on katetta sanonnalle: ”Kun Yhdysvallat aivastaa, muu maailma vilustuu”.

Mutta onko presidentillä väliä? Tätä on toki pohdittu. Vuonna 2016 Alan Blinder ja Mark Watson (Presidents and the US Economy, AER) tutkivat asiaa, ja heidän tulemansa oli, että demokraattipresidenttien aikana talous on kasvanut enemmän, ja työllisyys kehittynyt suotuisammin. Sama pätee kongressin paikkajaon suhteen. Erot ovat kuitenkin johtuneet enimmäkseen muista tekijöistä kuin talouspolitiikasta.

Blinder ja Watson tarkastelevat kuitenkin koko sodanjälkeistä aikaa. Neljän viime vuosikymmenen aikana talouskasvu ei ole juuri poikennut demokraatti- ja republikaanipresidenttien aikana. Toki erojakin löytyy. Demokraattien aikana julkista taloutta on vakautettu. Republikaanien aikana verotusta on kevennetty ja julkisen talouden vaje on ollut suurempi. Sääntelyä on myös purettu, ja politiikalla on ollut osansa sinä, että sekä Reaganin, että Bushin kaudet päättyivät taantumiin.

Tällä kertaa molemmat kandidaatit lähtisivät liikkeelle elvyttämällä. Trump laskisi veroja, kun Biden taas lisäisi enemmän menoja. Eroja löytyisi myös sääntelystä sekä luonnollisesti siitä, miten menoja kohdistetaan.

Vaikuttaa ilmeiseltä, että kongressi on jopa täysin demokraattien vallassa, joten Trumpin mahdollisuudet talouspolitiikassa olisivat pienemmät. Tämä voisi kohdistaa hänen tarmonsa kauppapolitiikkaan, mikä olisi huono uutinen maailmantaloudelle.

Trumpin presidentti kaudella USA:n talouspolitiikan negatiivisin vaikutus Suomen talouteen tuli arvaamattomasta kauppapolitiikasta ja asetetuista tuontitulleista. Tuontitullit kasvattavat tuontituotteiden hintaa ja siten vähentävät niiden kysyntää. Näiden suorien vaikutusten lisäksi kauppapolitiikan arvaamattomuus kasvatti epävarmuutta, joka edelleen hidasti maailmankauppaa ja investointeja. Toisin sanoen, Trumpin kauppapolitiikka heikensi Suomen viennin edellytyksiä.

Trumpin voittaessa vaalit kauppapolitiikka jatkuisi jo tutuksi tulleella kahdenkeskeisiä sopimuksia korostavalla linjalla. Bidenin voitto voisi taas merkitä paluuta laajemmin hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen eri osapuolten kesken. Kiinan painostaminen kansainvälisenkaupan sääntöjen taakse jatkuu varmasti joka tapauksessa, joten kansainvälisen kaupankysymykset pysynevät otsikoissa jatkossakin. Suomen taloudelle on tärkeää maailmankaupan suotuisa kehitys, ja selkeät pelisäännöt kaupassa. Tähän paremmat mahdollisuudet näyttäisivät olevan Bidenin tullessa valituksi.

Suurin ero olisi tyylissä. Bidenin tyyli olisi perinteisempi, ja hallinnossa palattaisiin aiempiin tapoihin. Viestintä muuttuisi rajusti. Tämä olisi sinällään vakauttavaa. Lisäksi Yhdysvaltain talous olisi todennäköisesti vakaammalla pohjalla pidemmän päälle.

Tyypillisesti presidentit pystyvät vauhdittamaan taloutta vuoden kahden horisontilla valinnasta. Tälläkin kertaa käynee näin, valittiin kumpi vain. Suomen kannalta Biden olisi silti vähemmän riskialtis pidemmän päälle erityisesti kansainväliseen kauppaan liittyvien kysymysten takia.

Kumpikaan presidenteistä ei ole mikään sateentekijä, joka saisi muutettua talouden isoja trendejä tai pidemmän päälle vaikutettua merkittävästi Yhdysvaltain potentiaaliseen kasvuun. On hyvä muistaa, että viimeisen neljän vuoden aikana ennen koronakriisiä sekä USA:n että Suomen taloudet kasvoivat mukavasti – Trumpista huolimatta. Tosin täysi värisuora demokraateille antaisi heille mahdollisuudet monin tavoin vaikuttaa Yhdysvaltain yhteiskunnan kehitykseen, millä voisi olla globaalistikin suuri merkitys pidemmän päälle.

Lue myös:

Yhdysvallat - Yhdet vaalit, kaksi kansaa

Kirjoittaja Reijo Heiskanen on OP Ryhmän pääekonomisti. Hänellä on pitkä kokemus ekonomistina makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden parissa. OP Ryhmän pääekonomistina hän on toiminut vuodesta 2010.