Digitaalisen asioinnin lisääntyessä nousee usein kysymys palveluiden käytettävyydestä ja turvallisuudesta. Se, että pääsee hoitamaan vaikkapa vero- tai pankkiasioita itsepalveluna vuorokauden ympäri ei välttämättä ole kaikille positiivinen asia. Osa voi kokea epävarmuutta uusien digitaalisten laitteiden ja sovellusten kanssa, vaikka tukea näiden käyttöön olisi tarjolla. Tulevaisuudessa digitaalisten palveluiden tarjonta tulee monipuolistumaan, joten digikelkasta jääminen vaikuttaa vääjäämättä myös asiakaskokemukseen. Toisaalta digikelkkaan on tullut mukaan myös toimijoita, joita ei sinne toivota. Rikolliset ovat löytäneet keinoja hyötyä muuttuvasta tilanteesta ja toisinaan onnistuvat tekemisissään erityisesti sosiaalista manipulointia käyttäen. Teknisten monitorointi- ja estokyvykkyyksien lisäksi finanssiala on tänä vuonna panostanut tietoisuuden lisäämiseen suuren yleisön suuntaan väärinkäytösilmiöiden torjumiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä muiden osallisten esimerkiksi viranomaisten, teleoperaattorien, hakukonepalveluita tarjoavien yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kuten erilaisien yhdistysten kanssa.

OP Ryhmä haluaa olla myötävaikuttamassa turvallisen digitaalisen asioinnin turvallisuuteen. Yksi keskeinen osa tätä työtä on turvallisuustietoisuuden lisääminen verkossa toimimisen periaatteista sekä siellä lymyävistä uhkista. Olemme tänäkin vuonna mukana kansainvälisellä Fraud Awareness -viikolla (13.11-19.11), jolloin tuomme tehostetusti esille ajankohtaisia ilmiöitä petosmaailmasta sekä tarjoamme ohjeita niiltä suojautumiseen. Asiakkaidemme lisäksi kohderyhmänä ovat myös sidosryhmämme edustajat ja henkilökuntamme.

Keskustelun avoimuus avainasemassa

Yksi isoista haasteita tänä päivänä on väärinkäytösilmiöiden saattaminen rikostutkintaan asti. Uhriksi valikoitunut voi kokea taloudellinen tappion lisäksi niin syvää häpeää, että jättää ilmoittamatta rikoksesta pankille ja poliisille. Tämän häpeäketjun katkaisemiseksi pyrimme lisäämään petoksiin liittyviä taustatekijöitä ja seikkoja, jotka auttavat tunnistamaan väärinkäytöksen ennalta. Sen lisäksi vastuullisena finanssialan toimijana ohjaamme tarvittaessa rikosten uhreja eteenpäin kolmannen sektorin avuntarjoajien piiriin. Puhumalla näistä ikävistä ilmiöistä ja kokemuksista enemmän saadaan siihen liittyvää stigmaa vähitellen pienennettyä. Se vaatii rohkeutta käydä aiheesta keskustelua eri toimijoiden ja osallisten kesken – jopa valtakunnan tasolla. Yksi asia on varma kuitenkin: huijari ei häpeä. Sen sijaan uhrin häpeä voi tarkoittaa lisää uusia uhreja, kun tekijä jatkaa rötöksien tekemistä siirtyen seuraavaan kohteeseen.

Kuluvasta vuodesta voidaan todeta, että väärinkäytökset ovat tulleet jäädäkseen niin globaalilla kuin Suomen tasolla. Tämä näkyy myös OP:n tilastoissa, mutta toisaalta olemme pystyneet ennaltaehkäisemään enemmän tapauksia kuin vielä viime vuonna. Tämän haluan uskoa johtuvan siitä, että teknisten toimien lisäksi suuren yleisön tietoisuus väärinkäytöksistä on noussut. Ei ole kuitenkaan mitään merkkejä siitä, etteivät rikolliset jatkaisi tätä modernin ajan pankkiryöstelyä, joten vanhojen oppien lisäksi takataskussa on syytä olla uusia keinoja rötöstehtailujen hillitsemiseksi. Vanhoista opeista etenkin yksi nyrkkisääntö ei käytössä kulu ja se on kaikkien syytä pitää mielessä. Pankki tai viranomainen ei koskaan lähetä viestejä, joissa on linkki verkkopankin kirjautumissivulle tai tiedustele verkkopalvelutunnuksiasi tai kortin tietoja puhelimitse. Näin toimii vain rikollinen. Voit lukea lisää aiheesta myös op.fi -sivujen Turvallinen asiointi -osiosta‍.