Sijoitusten arvonheilahtelu on osa sijoittamista. Niin osakkeet, korot kuin kiinteistötkin ovat olleet ja ovat myös jatkossa hyviä sijoituskohteita. Kahta asiaa sijoittajan ei kuitenkaan kannata unohtaa: kärsivällisyyttä ja hajautusta.

Teksti Lippo Suominen, OP:n päästrategi @LippoSuominen
Julkaistu 17.1.2025

Maailmanlaajuisesti osakkeisiin sijoittaneilla on takanaan erinomainen vuosi. Yhdysvaltain vedolla maailman osakkeet tuottivat viime vuonna 25 prosenttia. 

Eikä huonosti ole mennyt korkosijoittajallakaan. Monet tottuivat nollakorkoaikoina siihen, että koroista ei tule tuottoa, mutta viimeiset pari vuotta määräaikaistalletuksillakin on saanut 3–4 prosentin tuotot. 

Kaikki sijoittajat eivät kuitenkaan ole viime aikoina päässeet samanlaisiin tuottoihin. Jos kaikki varat ovat olleet kiinni Helsingin pörssin osakkeissa, on sijoittajalle jäänyt luu käteen. Suomen osakkeiden kahden vuoden tuotto on nollassa. 

On kuitenkin hyvä muistaa, että sijoittamiseen kuuluvat ala- ja ylämäet. Joskus aurinko paistaa Yhdysvaltain osakkeisiin ja joskus taas suomalaisiin kiinteistöihin. Joskus harvoin aurinko porottaa kaikkialle yhtä aikaa. Eikä sekään välttämättä pääty hyvin, sillä liiat helteet voivat johtaa ylikuumenemiseen, jolloin edessä on jakso, jolloin mikään ei kasva.

Lyhyellä aikavälillä markkinat voivat yllättää 

Moni saattaa nyt harmitella, miksi ei ostanut kaikilla rahoillaan Yhdysvaltain teknojättien osakkeita kymmenen vuotta sitten, jotta salkku olisi nyt vahvasti plussalla. Tästä ei kuitenkaan pidä vetää johtopäätöstä, että seuraavat kymmenen vuotta samat nousuveturit toisivat jälleen erinomaiset tuotot. Voittajat vaihtelevat. 

Nollakorkoaikana korkosijoituksille haettiin korvikkeita muista vakaista markkinoista, kuten kiinteistösijoituksista, ja ne tuottivatkin erinomaisesti. Aika kuitenkin muuttui, kun korot nousivat, eikä vanha kaava enää toiminutkaan. Korkosijoitukset tekivät paluun, ja korkokorvikkeet puolestaan kärsivät.

Sijoittaminen on jälkiviisauden luvattu maa. Jälkikäteen näemme itse kukin, mitä olisi pitänyt tehdä ja monesti se tuntuu ilmiselvältä. Etukäteen kuitenkaan emme tiedä, mitä tapahtuu. 

Lyhyellä aikavälillä markkinat onnistuvat yllättämään kerta toisensa jälkeen. Siksi onkin tärkeää pitää katse horisontissa eli siinä, mikä on sijoitustemme aikajänne. Niin osakkeet, korot kuin kiinteistöt ovat olleet, ja ovat jatkossakin pitkällä tähtäimellä hyviä sijoituskohteita. 

Muista kärsivällisyys ja hajautus

Itse kukin on välillä tehnyt lyhyellä tähtäimellä huonoja sijoituspäätöksiä. Sijoittajalta vaaditaan kuitenkin kahta asiaa: kärsivällisyyttä ja hajautusta. 

Kärsivällisyyttä, jotta kestää ne ajat, kun omalla sijoituskohteella menee huonosti. Hajautusta tarvitaan puolestaan siihen, että lyhyen tähtäimen heilahdukset sijoitussalkussa pysyvät maltillisina. 

Lisäksi sijoituksia on hyvä hajauttaa myös likvideimpiin sijoituskohteisiin epälikvideimpien sijoituskohteiden lisäksi. Mitä näillä sitten oikein tarkoitetaan? 

Jos sijoituskohde on likvidi, se tarkoittaa, että sijoitus voidaan myydä nopeasti ja helposti ilman merkittävää sijoituskohteen arvon alenemista. Esimerkiksi osakerahastot ja sitä myöden yksittäiset osakkeet ovat likvidejä sijoituksia. Pörssiosakkeet ovat yleensä helposti myytävissä pörssissä ja niiden arvo perustuu markkinahinnalle, joka on nähtävillä joka päivä. Kun voit voit ostaa ja myydä tällaisia sijoituksia nopeasti, saat myös tällaisista sijoituksista rahat itsellesi tarvittaessa nopeasti. 

Toisaalta on myös epälikvidimpiä sijoituksia, kuten asuntoja. Näitä voi ostaa joko suoraan itse tai esimerkiksi kiinteistörahastojen kautta. Asunnot ovat kiinteää omaisuutta, joiden myyminen ja rahaksi muuttaminen on merkittävästi hitaampaa kuin pörssiosakkeiden myyminen. Kiinteistöjen myymisessä voi mennä useampi kuukausi.

Kumpikaan likvidi tai epälikvidi sijoitus ei ole toista huonompi. Kyse on siitä, millainen sijoitusaika itsellä on ja millainen sijoitustyyli omaan taloudelliseen tilanteeseen sopii parhaiten. Epälikvideissä sijoituksissa sijoitusaika on pitkä. Esimerkiksi kiinteistörahastot ovat pitkäaikainen sijoitus – tavallinen suositeltu sijoitusaika on vähintään 4–5 vuotta. Rahastojen osalta suositeltu sijoitusaika tulee ilmi aina rahaston tärkeimmissä asiakirjoissa, joihin sijoittajien tulee tutustua ennen sijoituspäätöstä.

Jos Suomen osakkeet pettivät viime vuonna, toivat Yhdysvaltain osakkeet tuottoja. Kun vuonna 2022, osakkeet ja korot pettivät, toivat kiinteistöt tuottoja. Markkinatähtien ja -pettäjien osat vaihtelevat ajan mittaan, mutta hyvällä hajautuksella ja kärsivällisyydellä sijoittaja on ollut lopulta voittaja.

Suonenjoen oman pojan Kari Tapion sanoin ”Myrskyn jälkeen on poutasää”. Niin se on sijoittajallekin, ja vasta siinä vaiheessa päästään poimimaan sijoittamisen parhaat hedelmät.

Muistathan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja kuluja. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. OP ei takaa, että saat sijoituksellesi tuottoa, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Osakesijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki. Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoitajana toimii OP Varainhoito Oy. 

Kirjoittaja Lippo Suominen on OP:n päästrategi. Lippo on toiminut sijoitusmarkkinoilla salkunhoitajana ja päästrategina eri vakuutusyhtiöissä ja pankeissa vuodesta 1998.